Hyvä lukija,

 

 

Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa auttaa islantilaisia. Perjantaina 6. maaliskuuta pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavat ministerit tiedottivat suuntaavansa tähän tarkoitukseen kaksivuotiskauden aikana 14 miljoonaa Tanskan kruunua. Tavoitteena on tukea islantilaisia ja myöntää opiskelijoille ja tutkijoille stipendejä opiskeluun ja tutkimustyöhön muualla Pohjolassa. Monet pohjoismaalaiset saavat ensikosketuksensa ulkomaihin matkustamalla johonkin naapurimaista. Nyt kun kriisi on iskenyt, pankit ovat menneet konkurssiin, tilauskirjat ammottavat tyhjyyttään ja tuhansia työpaikkoja katoaa, on lohdullista että naapurimaassa tarvitaan edelleen ahkeria käsiä ja aivoja. Mutta millainen on muiden pohjoismaiden tilanne? Vaikeuksia on muuallakin kuin Islannissa. Tuoreimmassa Analys Nordenin numerossa suomalainen ja ruotsalainen toimittaja kuvasivat työttömyyden kasvua maissaan vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä lähtien. Tässä DialogWebin numerossa keskitytään työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Voisiko siitä olla apua?    

Tämän numeron tanskalaisessa artikkelissa käsitellään erilaisia kulttuurisia ja poliittisia koodeja, joiden tulkitseminen kestää kauan. Esimerkiksi aikaa käytetään joissain maissa määrän, toisissa maissa taas laadun mittapuuna. Ahvenanmaalainen artikkeli kertoo, että tarvittiin nimenomaan paljon aikaa, ennen kuin romanialainen juristi, filippiiniläinen sairaanhoitaja ja latvialainen opettaja saivat töitä aloilta, joille ovat kouluttautuneet kotimaissaan. Ruotsalainen artikkeli esittelee ihmisiä, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen ulkomailla. Kokemus on tärkeä niin henkilökohtaiselle kuin ammatilliselle kehitykselle. Toimituksen baltialainen edustaja kertoo artikkelissaan, kuinka erilaisia syitä ulkomailla työskentelyyn voi olla. Myös tulokset vaihtelevat.

Mahdollisuus on siis olemassa. Norjalainen artikkeli kertoo, etteivät yhteispohjoismaiset työmarkkinat ole vain teoriaa ja että Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii monin toimenpitein edistämään liikkuvuutta ja helpottamaan kansalaisten työskentelyä toisissa pohjoismaissa. Näihin kuuluvat mm. Nordjobb-ohjelma, joka välittää työpaikkoja 18–28-vuotiaille nuorille ja Haloo Pohjola, ministerineuvoston ylläpitämä tietopalvelu yksityisille ihmisille ja yrityksille.

Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää iloa, vaan liikkuvuuden tiellä on vielä monia esteitä. Joitakin niistä mainitaan kuukauden muotokuvassa, jossa esitellään suomalainen Mirjam Lukola. Kulttuuristen ja poliittisten erojen lisäksi eroja on myös esimerkiksi Pohjoismaiden lainsäädännössä, sosiaalietuuksissa ja saatavilla olevissa tukimuodoissa. Siksi ministerineuvosto on perustanut tietokannan liikkuvuutta rajoittavista esteistä. Yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden kehittyminen edellyttää rajaesteiden purkamista ja mahdollisuuksien ja etujen korostamista.

Hyviä lukuhetkiä!