Hyvä lukija,

 

 

Maaliskuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Euroopan neuvosto kehotti jäsenmaita ja komissiota vastustamaan aktiivisesti sosiaalista syrjäytymistä ja peräti poistamaan täysin köyhyyden Euroopan Unionista vuoteen 2010 mennessä. Tämänhetkisen taantuman aikana syrjäytymistä näkyy ikävä kyllä edelleen, ja voimme myös todeta, ettei köyhyyttä ole vielä kyetty poistamaan. EU:n oman köyhyysmääritelmän mukaan lähes 80 miljoonaa eurooppalaista elää edelleen köyhyysrajan alapuolella.

Vuonna 2009 aloitti toimintansa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordens välfärdscenter (NVC). Lyhyesti sanottuna sen pääajatuksena on edistää pohjoismaisen sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan kehittymistä. Ruotsin artikkeli tutustuttaa meidät NVC:n johtajaan Tone Mörkiin. Saamme lukea sekä ministerineuvoston näkemyksiä köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä että Tone Mørkin omaa tietämystä aiheesta: esim. millaisia ryhmiä köyhyys koskettaa ja mitä eroja Pohjoismaiden välillä sekä Pohjolan ja muun Euroopan välillä on. 

Islannissa taantuma on kohdellut kaltoin nuoria. Muiden maiden kokemukset osoittavat, että nuorten pitkäaikaistyöttömyys voi varjostaa heidän tulevaisuuttaan ja uraansa. Tätä silmällä pitäen Islannin sosiaali- ja työministeriö on asettanut tavoitteeksi, ettei kenenkään nuoren tulisi olla työttömänä kolmea kuukautta kauempaa ilman, että hänelle tarjotaan työtä, koulutusta tai muuta toimintaa. Monista yhteistyökumppaneista muodostuva verkosto tarjoaa nuorille laajan valikoiman, jota voidaan räätälöidä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Artikkelissa tapaamme nuoren Helenen ja Sverririn, jotka valitsivat matkailualan opinnot.

Färsaarten artikkeli tarkastelee työttömille suunnattuja kursseja ilmiönä. Onko näistä kursseista pidemmän päälle jotain hyötyä myös kurssilaisille vai ovatko ne vain tilapäistä puuhastelua, jolla kaunistellaan tilastoja? Tätä pohditaan artikkelissa.

Tanskan artikkelissa haastatellaan sosiaalista yrittäjyyttä edistävän Center for Socialøkonomin johtajaa Lars René Peterseniä. Artikkeli kertoo, miten vammaisille ja vajaakuntoisille voidaan tarjota työn tekemisen mahdollisuus tehdä töitä eläkkeelle jäämisen sijaan. Keinoina mainitaan verkostot, mentorointi, ammatillinen kehittyminen ja erityisten paikallisten strategioiden kehittäminen. Esimerkkinä mainitaan, miten autismihäiriöisiä palkataan IT-konsulteiksi esim. ohjelmien laadunvarmistustehtäviin. Nämä tehtävät edellyttävät yksityiskohtiin keskittymistä, loogista ajattelua, systemaattisuutta, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä – autistien vamma on heidän vahvuutensa.

Suomen artikkelissa haastatellaan Kalliolan kansalaisopiston rehtoria Ilona Maaperää. Artikkeli antaa tietoa setlementtiliikkeestä ja liikkeen työstä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien parissa.

Norjan artikkelissa kerrotaan EAEA:sta, joka on aikuiskoulutuksen eurooppalainen kattojärjestö. EAEA:n mukaan perustaitoja antava aikuiskoulutus edistää sosiaalista osallisuutta. Siksi EAEA kannustaa jäsenjärjestöjä jakamaan muille kokemuksiaan ja ratkaisujaan. Järjestö jakaa myös vuosittain Grundtvig-palkinnon, joka teemavuoden kunniaksi keskittyy tällä kertaa hankkeisiin, jotka estävät köyhyyttä ja syrjäytymistä koulutuksen avulla. Puheenjohtaja Sue Waddington korostaa myös, että aikuiskoulutukseen osallistuminen vahvistaa yksilön itseluottamusta ja lisää hyvinvointia. Sitä kautta osallistujista tulee aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä, mikä taas lisää hyvinvointia koko yhteiskunnassa.

Ahvenanmaalla on lähtökuopissa uusi kotoutumishanke. Kansalaisopiston järjestämä hanke Integration.ax on suunnattu Ahvenanmaalle muuttaneille, joiden äidinkieli ei ole ruotsi. Kurssilaisille tarjotaan työharjoittelupaikkoja, kielikurssi ja yhteiskuntatietoutta. Perusajatuksena on, että suunnittelun pohjana on kurssilaisen kotimaassaan hankkima koulutus ja työkokemus. Näin pyritään siihen, että tulokkaat saavat harjoittaa omaa ammattiaan uudessa kotimaassa ja paikallisyhteisö hyötyy heidän osaamisestaan. Hankevastaava Maria Christensen kertoo kokemuksistaan ensimmäisen työpäivänsä jälkeen.

Teemavuoden taustalla on ajatus siitä, että kaikille kansalaisille tulee taata oikeus arvokkaaseen elämään täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Tavoite voidaan saavuttaa lisäämällä tietoisuutta ja vaihtamalla kokemuksia niin oman maan sisällä kuin maiden välilläkin. Anna siis itsesi innoittua!

Mukavia lukuhetkiä!

Katso myös: http://ec.europa.eu/social