Hyvä lukija

 

 

Useimpien kohdalla asiat järjestyvät ennemmin tai myöhemmin. Tilastot ovat kuitenkin huolestuttavia – finanssikriisin jälkeen työttömyys iskee usein erityisen kovasti nuoriin ja kokemattomiin, ja osa nuorista on vaarassa jäädä ilman koulutusta ja kunnon työpaikkaa keski-ikäisiksi asti. Monet asuvat pitkään vanhempiensa luona, mutta tilanne voi muuttua kriittiseksi niiden osalta, jotka eivät saa tukea kotoa. Tässä DialogWebin numerossa kerrotaan eri toimenpiteistä, joilla heikossa asemassa olevia nuoria pyritään auttamaan.

Tanskan tämänkertainen artikkeli on Pohjoismaiden ministerineuvoston Lars Djærnesin haastattelu. Hänen yhteenvetonsa Pohjoismaiden nuorisotyöttömyydestä perustuu raporttiin, joka esiteltiin 8. lokakuuta Kööpenhaminassa pidetyssä pohjoismaisessa konferenssissa. Kriisin seurauksena nuorisotyöttömyys on ikävä kyllä korkeampi kuin olisi toivottu, ja siksi ennaltaehkäisevä työ ja nuorten mahdollisimman aikainen seuranta on entistä tärkeämpää. Muuten vaaran on, että yhteiskunta jakautuu ”A- ja B-joukkueisiin”. 

Virossa nuorisotyöttömyysprosentti on 39 – lähes puolet maan nuorista on siis vailla töitä.      Mitä seurauksia siitä on yhteiskunnalle? Miten se tulee vaikuttamaan Viroon kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Hallitus on myöntänyt resursseja, joilla nuoria autetaan ”saamaan jalka oven väliin” työmarkkinoilla tai saattamaan opintonsa päätökseen, joskin arvostelijoiden mielestä toimet ovat riittämättömiä.

On melko tavallista, että nuoret jättävät aloittamansa opinnot kesken. Norjassa tästä niin sanotusta ”drop-out” -ilmiöstä on tulossa yhteiskunnallinen ongelma. Harpo-ammattikoulutuskeskus on onnistunut vähentämään keskeyttämisten määrää opinnoista pois jättäytyneiden varhaisen seurannan ja ennaltaehkäisevän työn avulla.

Myös Suomessa panostetaan nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman opiskelu- ja työpaikkaa ja joilla ei ole sosiaalista turvaverkostoa. Vuonna 2008 aloitettu etsivän nuorisotyötoiminnan kokeilu osoittautui niin tehokkaaksi, että toimintamuodosta tulee pakollinen kaikissa kunnissa vuodesta 2011 lähtien.

Ahvenanmaalla ei vieläkään ole nuorisolakia, joka suojelisi nuorten oikeuksia tai tarjoaisi turvaverkon työ- ja opiskelupaikkaa vailla oleville.  Ahvenanmaalaisia nuoria auttaa Katapult-hanke. Sen kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät ole varmoja siitä mitä haluavat tai joilta puutuu keinot päämäärän saavuttamiseksi. Kysymys kuuluu, riittääkö se, että luotetaan muutaman tulisielun tarmoon ja hyvään tahtoon? 

Färsaarten nuorista peräti 62 % lähtee ulkomaille opiskelemaan. Tanskassa, Norjassa ja Suomessa vastaava luku on vain 2–5 %. Lisäksi färsaarelaisista opiskelijoista vain 25–30 % haluaa muuttaa takaisin kotimaahan opintojen loputtua. Färsaarten viranomaisilla siis on edessään haastava tehtävä, jos he haluavat saada hyvin koulutetut ihmiset pysymään maassa.   
 
Islannissa asuu todellinen seikkailija – Arnar Felix Einarsson, joka on tunturiopas ja pelastuskunnan jäsen.  Pelastuspalvelu Landsbjörgin koulu on vuodesta 1977 asti järjestänyt kursseja muun muassa tunturitaidoissa, ensiavussa ja laskuvarjohyppäämisessä. ”Hyvän kunnon ylläpitämisestä ja hälytysvalmiudessa pysymisestä on tullut elämäntapa”, Arnar Felix sanoo.
Einarsson on ilmeisesti löytänyt oman suuntansa elämässä Se voi olla ratkaisevaa sille, kuinka ihminen pärjää.

Myös 22-vuotias Jeanette Canborn Ruotsista on löytänyt oman tiensä – hän opiskelee palkanlaskijaksi Tukholmassa. Koulutusohjelma kuuluu Ruotsin ammattikorkeakoulujärjestelmään (Yrkeshögskola, YH) ja saa tukea melko hiljattain perustetulta Yrkeshöskolemyndigheten- virastolta. YH-koulutusohjelmilta edellytetään läheistä yhteistyötä työelämän kanssa, ja tilastojen mukaan 80–90 % opiskelijoista työllistyy valmistuttuaan.

Lisätietoa: Myös Ruotsissa käynnistetään hankkeita, jotka on suunnattu työ- ja opiskelupaikkaa vailla oleville. Malmön opinto- ja uraohjauskeskus pyrkii tavoittamaan syrjäytyneitä nuoria entistä paremmin: Tavallisten paperikirjeiden lisäksi (joihin monet jättävät vastaamatta) otetaan käyttöön verkkolomake, tekstiviestipalvelu ja uusi kohderyhmän mukaan muokattava joukkopostitus. Lue lisää aiheesta: www.malmo.se/uppfoljningen