Hyvä lukija,

 

 

Pohjoiskalotilla toimiva Koulutus Nord on esimerkki ainutlaatuisesta  yhteistyöhankkeesta. Kolme Pohjoismaata järjestää yhteistyössä työmarkkinalähtöistä aikuiskoulutusta, joka on suunnattu matalasti koulutetuille pitkäaikaistyöttömille. Osallistujista noin 80 % palaa työmarkkinoille tai jatkamaan opiskeluja. Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisen työelämän kanssa  ja siinä käytetään suunnitelmallisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä yksilölähtöistä pedagogiikkaa.

Aikuiskoulutus toimii usein paikallisen kehityksen ja uusien verkostojen moottorina. Virossa kuitenkin ongelmana on, että Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa on tarjolla paremmat palkat ja elinolot. Viron hallitus on panostanut paikallisten hitsarien koulutukseen täyttääkseen virolaisen laivateollisuuden tarpeet, mutta valmistuttuaan hitsarit ovat hakeutuneet töihin ulkomaille. Viroon on jouduttu tuomaan ammattilaisia Ukrainasta, Romaniasta ja Kiinasta, vaikka Virossakin on korkea työttömyys.

Tämänkertaisessa DialogWebissä on myös raportit Malmösta ja Sønderborgista. Etelä-Jyllannissa sijaitsevassa Sønderborgin kaupungissa ollaan väsytty keskusteluun Tanskan syrjäisistä reuna-alueista. Viime vuosina kaupungissa ollaan luotu määrätietoisesti uusia, eri sektorien välisen yhteistyön muotoja, joilla pyritään uusiin yhteisiin päämääriin. Tuloksena on esimerkiksi uusi tiedepuisto ja yliopiston laajennus, paremmat puitteet kulttuurielämälle ja pyrkimys Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä saksalaisen Schleswigin kanssa.

15 vuotta sitten Malmö oli kriisin kourissa, mutta tällä hetkellä kaupungissa elää vahva tulevaisuudenusko. Malmöstä on vaikeaa löytää vapaata tonttimaata, ja Malmön korekakoulu houkuttelee sekä oman kaupungin kasvatteja että pohjoisemmasta tulevia opiskelijoita.Työttömyys ja etenkin nuorisotyöttömyys on edelleen korkea, mutta monet käyvät päivittäin töissä Kööpenhaminassa Juutinrauman siltaa pitkin. Lisäksi Malmön kaupunki suuntaa paljon varoja joustavaan aikuiskoulutukseen, jolla pyritään vähentämään työttömyyttä. Tällä hetkellä yrityksiin nimittäin kaivataan kipeästi osaavaa työvoimaa.

Norjalaisten mukavuudenhalu voitttaa järjen ilmastoasioissa, sanoo norjalainen ilmastotutkija Hans Olav Hygen. Brundtland-komissio oli vuonna 1992 mukana ideoimassa ilmastoaiheisia iskulauseita, kuten ”Ajattele globaalisti, toimi lokaalisti”, mutta sen jälkeen Norja on vain kasvattanut CO2-päästöjään. Ilmastotutkijan mielestä vapaan sivistystyön ja muiden organisaatioiden tulisi tehostaa huomattavasti ponnistuksiaan luodakseen kansan keskuuteen tietoisuutta uuden politiikan tarpeellisuudesta. Tällä hetkellä poliitikot eivät nimittäin uskalla haastaa norjalaisia luopumaan mukavuudenhalustaan.

Ahvenanmaalainen  maatalousneuvontakeskus Ålands Hushållningssällskap on onnistunut paremmin vihreyden edistämisessä. Seura tarjoaa neuvontaa, kursseja ja opintomatkoja yli 200 maatalousyrittäjälle, ja myös muut yksityisyritykset käyttävät kurssitarjontaa hyväkseen. Seuran tavoitteena on tukea maanviljelyn kehitysmahdollisuuksia ja hankkia lisää tietoa, jonka avulla yrittämisestä voi tulla sekä kannattavampaa että ympäristöystävällisempää. Kymmenessä vuodessa luonnonmukaisesti viljellyn alan osuus on noussut 9,3 %:sta 23,6 %:iin.

Myös Färsaarilla luodaan tiedepohjaisia vihreitä korkean tason ratkaisuja. GreenSteam-yrityksen nuoret insinöörit ja tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka avulla voidaan mitata yksittäisen laivan energiankulutus ja näin kerätä varustamolle arvokasta tietoa energiaoptimoinnista. Yritys on myynyt ratkaisujaan eri puolilla maailmaa sijaitseville varustamoille ja pitää tällä hetkellä mm. Aasiaa ja Eurooppaa tärkeinä markkina-alueina. Päätoimipaikka sijaitsee silti jatkossakin Färsaarilla, sillä yritys haluaa tarjota kasvavalle korkeakoulutettujen färsaarelaisten joukolle työpaikkoja kotiseudulla.

Pohjoismaissa ollaan oltu hitaita kehittämään menettelytapoja ja yhteistyömuotoja, joilla voidaan vastata voimakkaasti ikääntyvän väestön muodostamaan historialliseen haasteeseen seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä käy ilmi NVL:n Ikääntyvät työelämässä -verkoston tekemästä tutkimuksesta. Mm. ammattiliitot pitäisi saada mukaan keskusteluun siitä, miten ikääntyville työntekijöille voidaan jatkossa taata mahdollisuus osallistua jatko- ja täydennyskoulutukseen tasavertaisesti nuorempien kollegoidensa kanssa.

Tapaamme myös islantilaisen Hrund Gunnsteindóttirin, joka osallistui Ruotsin Lundissa syyskuussa pidettyyn, koulutusta ja muutoksia käsittelevään työseminaariin. Gunnsteindóttir kehottaa meitä kehottaa meitä harkitsemaan ja hidastamaan vauhtia.  On tärkeää, ettemme syöksy päätä pahkaa mukaan kansainvälisiin virtauksiin, jotka eivät välttämättä lainkaan sovi pohjoismaiseen perinteiseen, hän huomauttaa.