Hyvä lukija,

 

 

Tämän DialogWebin teemana on juuri kulttuurinen moninaisuus. Mutta mitä kulttuurinen moninaisuus oikeastaan on? ”Moninaisuuden” käsite voidaan yhdistää suureen joukkoon muunnelmia, sävyjä tai eroja. Unescon mukaan ”kulttuuri” koostuu eri ominaisuuksista, jotka ovat ominaisia tietylle yhteiskunnalle tai yhteiskunnalliselle ryhmälle; kulttuuri voi ilmetä henkisellä, materiaalisella, älyllisellä ja emotionaalisella tasolla. Kulttuurinen moninaisuus ilmaisuna kattaa siis taiteen ja kirjallisuuden muunnelmien lisäksi myös muun muassa elämäntyylin, yhteiselämän muodon, arvomaailman, perinteet ja elämänkatsomuksen. Ihmisen on tärkeää pystyä vertaamaan itseään muihin, jotta hän pystyy muodostamaan oman kulttuuri-identiteetin ja kokonaisidentiteetin.

Moninaisuus ei saa olla vain hienoja sanoja toimintasuunnitelmissa ja -suosituksissa. On tärkeää, että työpaikalla todella tuodaan esiin yksilölliset vahvuudet ja luodaan osallistava työympäristö. Ruotsissa Pirjo Lahdenperä ja Torbjörn Messing johtivat Jämbredd-hanketta (tasavertaisuus) Mälarinlaakson korkeakoulussa. Hankkeen puitteissa henkilöstö ja johtajat saivat moninaisuuskoulutusta sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Jämbredd-hanke toteutettiin  vuosina 2009–2011, ja sen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.

Tanskalainen matkatoimisto DSB sai tänä vuonna palkinnon tanskalaiselta ihmisoikeusinstituutilta 20-vuotisesta strategiastaan, jonka tavoitteena on edistää ja vahvistaa moninaisuutta työpaikalla. Työterveys- ja turvallisuusasioista DSB:ssä vastaava Charlotte Breinholt kertoo, että yritys pyrkii moninaisuusstrategiansa avulla luomaan hyvän, luovuutta lisäävän työilmapiirin. DSB osallistui esimerkiksi Kööpenhaminan Pride-festivaaliin, ja työntekijät saavat itse valita käyttävätkö he naisten vai miesten työasua.

Ahvenanmaalaisen Regnbågsfyren-yhdistyksen tavoitteena on saavuttaa HBT-ihmisille hyväksyntää ja seksuaalista tasa-arvoisuutta Ahvenanmaalla. Puheenjohtaja Lina Antman kertoo, kuinka yhdistys työskentelee ehkäistäkseen kouluissa, työpaikoilla ja yhteiskunnassa tapahtuvaa seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää. Regnbågsfyrenin toimintamuotoihin kuuluu tiedottaminen sekä sosiaalinen ja tukeva toiminta. 

Uussuomalaisille suunnattujen ohjauspalvelujen tarjonta on edelleen hallinnollisesti erittäin hajanaista.  Kansainvälisen ohjausalan organisaation IAEVG:n varapuheenjohtajan Raimo Vuorisen mukaan syynä on todennäköisesti se, että maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaisten henkilöiden ohjaus ja osaamisen tunnustaminen ovat tulleet ajankohtaisiksi Suomessa myöhemmin kuin muualla Pohjoismaissa. Hänen mielestään hyvän ohjauksen tulee EU 2020 -strategian mukaisesti käyttää lähtökohtanaan yksilön vahvuuksia ja luoda yksilöllisiä ratkaisuja,  joihin sisältyy aktiivista oppimista sekä opiskeluissa että työssä.

Färsaarilla pohditaan, millaista kurssitarjontaa maahanmuuttajille on tarjolla ja kuinka hyvin kotouttamistoimenpiteet toimivat. Etsimme vastauksia haastattelemalla Svetlana Ananinaa, joka on muuttanut Färsaarille Venäjältä ja kuuluu niihin, jotka ovat päässeet aloittamaan fäärin kielen opinnot. Lisäksi kieltenopettaja Jóhan Samuelsen kertoo kotouttamistyöstä.

Neljä vuotta sitten Norjan Altaan perustettiin kulttuurikeskus SISA, joka toimii rajat ylittävänä eri organisaatioiden ja kulttuurien kohtaamispaikkana. Keskuksessa on kahvila, sosiaalinen kohtaamispaikka, yhdistystalo, hanketalo ja yhdistyskonttori. Tällä hetkellä SISA-keskusta käyttää 17 eri organisaatiota. Tilavuokra maksetaan osallistumalla toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen. Toiminnanjohtaja, sosiaaliantropologi John-Tore Martinsen toteaa, että lähekkäin ja yhdessä työskentelemällä moninaiset yhdistykset ovat onnistuneet saamaan aikaan hyväksyntää ja kunnioitusta. Kulttuurikeskuksen toiminta on johtanut muutokseen: ihmiset eivät enää puhu toisistaan vaan toistensa kanssa.

Virossa puolestaan sijaitsee Ildar Muhhamedsinin perustama kulttuurikeskus The Turath center. Keskuksessa on kirjasto ja moskeija, ja se on avoinna kaikille, jotka haluavat oppia arabiaa, persiaa, turkkia tai muita kieliä. Keskus on tärkeä  tataari- ja muslimikulttuurin edistäjä Virossa. Nykyisin kulttuuritalo toimii myös virolaisille ja Viron hallitukselle siltana arabiankieliseen maailmaan.

Islannissa toimii oppilaitos, joka kokoaa yhteen islantilaisen taiteen sisältämän monimuotoisuuden. Hjálmar Ragnarsson kertoo, kuinka Islannin taideakatemiassa kohtaavat samassa paikassa kaikki taidemuodot paitsi kirjallisuus. Akatemiassa ovat läsnä musiikki, kuvataide, graafinen suunnittelu, arkkitehtuuri, teatteri ja tanssi.

Tässä numerossa voimme käsitellä vain murto-osan kulttuurisen moninaisuuden koko kirjosta. Artikkeleiden aiheina on taide, uskonto, integraatiokysymykset ja työpaikoilla sekä kouluissa tehtävän moninaisuustyön eri muodot. Ehkä voimme kaikki ottaa haasteeksi pohtia työpaikoilla, koulussa, yhdistyksessä, lähipiirissä tai perheessä  kuinka huomioimme YK:n kansainvälisen kulttuurisen monimuotoisuuden päivän, jota vietetään 21.5. Nyt on aika suunnitella ja pohtia asiaa. Tärkeä kysymys on, kuinka voimme tuoda esille kulttuurisen moninaisuuden merkitystä vahvuutena – juuri täällä?

Inspiroidu!