Hyvä lukija

 

 

Hyvä lukija,

Euroopan komissio on nimennyt vuoden 2006 Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuodeksi. Teemavuodella pyritään lisäämään tietoisuutta ja ymmärtämystä ulkomailla työskentelyn tai työpaikan vaihtamisen eduista.

Työskentelymaan tai ammatin vaihtaminen antaa työntekijöille taitoja ja kokemusta, josta hyötyvät sekä he itse että työnantajat, Euroopan komissio painottaa. Kuitenkin vain noin 1,5 % EU:n kansalaisista on työskennellyt ulkomailla 30 viime vuoden aikana, ja 40 % työntekijöistä on pysynyt samassa työpaikassa yli kymmenen vuotta. Euroopan komissio suosittaakin, että työntekijöiden liikkuvuuden tiellä olevat juridiset ja hallinnolliset esteet poistettaisiin.

Tämä on siis Euroopan komission näkemys. Tavallisella kadunmiehellä tai -naisella saattaa olla erilainen käsitys asiasta. Vanhoissa EU:n jäsenmaissa pelätään, että puolalaiset putkimiehet vievät työpaikat. Uusissa jäsenmaissa kotiäidit eivät mielellään päästäisi miehiään ulkomaille töihin. He pelkäävät, että mies päättääkin jäädä pysyvästi uuteen kotimaahansa ja perustaa siellä uuden perheen.

Lisää paniikkia aiheuttaa se, että uusien jäsenmaiden työntekijöiden liikkuvuuteen kohdistuvat väliaikaisia rajoituksia lievennetään. Moni pätevä lääkäri, bussinkuljettaja ja rakennustyöläinen tulee jättämään työpaikkansa kotimaassa ja muuttamaan ulkomaille paremman palkan perässä.

Ihmisillä on oltava mahdollisuus hakea työpaikkaa sieltä, mistä haluavat. Se on heidän perusoikeutensa. “Liikkuvan työntekijän” osa ei kuitenkaan ole helppo. Toivon hartaasti, että aikuiskoulutus auttaa tasoittamaan ristiriitaisia tunteita, joita nämä merkittävät (ja myönteiset!) työelämän muutokset ihmisissä aiheuttavat. Parempi kielitaito, paremmat sosiaaliset taidot ja paremmat työelämän taidot – tämän tulee olla aikuiskouluttajan mottona. Hyvin koulutetun työntekijän tulisi voida löytää mieleisensä työpaikka niin kotimaasta kuin ulkomailtakin – ja saada sama palkka.

Työntekijöiden muuttovirta esimerkiksi Baltian maista Pohjoismaihin ei sinänsä ole ongelma. Ongelma on se, että näiden työntekijöiden koulutustaso ei ole riittävän korkea. Meillä ei tarvita “halpatyövoimaa”. Niinpä EU:n jatkuva tuki jäsenvaltioiden aikuiskoulutukselle olisi hyvä tapa välttää monia ongelmia.

Raivo Juurak, raivo.juurak(ät)gmail.com

Keskustele artikkelista

Foorumissa





Kuva: Raivo Juurak
Kuva: Raivo Juurak