Paranna motivaatiota ja lähde pois tutuista ympyröistä

Opetuksen järjestäminen työpaikalla tuo mukanaan suuria hyötyjä. Se voi parantaa työntekijöiden osaamista, motivoida heitä lisäkouluttautumiseen sekä taata yrityksen tarvitseman osaamisen, yritysneuvoja Inger Goul Andersen sanoo. Koulutusmuoto edellyttää kuitenkin huomattavaa joustavuutta – etenkin vastaisuudessa.

 
Inger Goul Andersen Inger Goul Andersen

Jos aikuiset eivät halua tai pysty tulemaan oppilaitoksen luo, aikuiskoulutuskeskus menee heidän luokseen työpaikoille. Siinä on työpaikalla tapahtuvan opetuksen perusajatus, jonka toteutumista Aarhusissa edistää muun muassa yritysneuvoja Inger Goul Andersen.

– Opetuksen viemisellä ”ulos talosta” on paljon hyötyjä. Loogistahan se onkin: meidän on vietävä tietoa tarjonnastamme niille, jotka tarvitsevat sitä, hän sanoo.

Inger Goul Andersenilla on monivuotinen kokemus yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta tanskan ja matematiikan aikuisopettajana. Lisäksi hänelle on kertynyt vankka ymmärrys yrityksistä sekä niiden strategia- ja visiotyöstä. Tätä kokemusta hän hyödyntää työssään aarhusilaisessa aikuiskoulutuskeskuksessa (VUC Erhverv Aarhus), jossa hän on työskennellyt 14 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa ”sparrata” yrityksiä ja järjestää niiden tiloihin opettajia vetämään kursseja. Andersenilla on paljon esimerkkejä siitä, että työpaikoilla järjestetty opetus voi rohkaista opiskelujen pariin ihmisiä, joilla on lyhyt koulutushistoria ja jotka eivät muuten olisi harkinneet palaavansa koulunpenkille:

– Erinäisten yritysten kanssa työskennellessäni olen miettinyt, että ”Oho, onpa siellä tapahtunut paljon edistystä!” hän kertoo.

Pakko on joskus tarpeen

Kaikki tietävät, että tarvitsemme tiettyjä perustaitoja selviytyäksemme tulevaisuuden teknologisemmassa ja globaalimmassa tietoyhteiskunnassa. Monen kohdalla siitä tiedosta on kuitenkin pitkä matka oppilaitoksen oven avaamiseen. Tällaisessa tilanteessa painostus voi olla tarpeen.

– Joissain tapauksissa pakko on suurin motivaatiotekijä. Jos opiskelun välttämättömyys ja lisäosaamisen tehdään selväksi yrityksessä, motivaatio saattaa hyvinkin löytyä. Ja juuri motivaatio antaa tarmoa. Kun työnantaja toteaa, että jos aiot jäädä tänne, sinun on hankittava lisää osaamista suorittamalla nuo ja nuo kurssit, se toimii voimakkaana kannustimena.

Tämä voi kenties vaikuttaa kielteiseltä motivoinnilta, ja alussa herääkin pientä vastustusta, lisää Inger Goul Andersen, joka on työskennellyt motivoinnin parissa koko työelämänsä ajan.

  

Koko työurani ajan minulle keskeinen kysymys on ollut, miten voin sytyttää kipinän muissa niin että he innostuvat kouluttautumaan elämäntilanteestaan riippumatta, Inger Goul Andersen sanoo.

– Mutta sitten kun ihminen huomaa, että hänen saamansa oppi on itse asiassa käypää valuuttaa ja hyödyllistä ja että hänen oma osaamisensa paranee, motivaatio nousee. Koulutuksen tarpeellisuus – se, mihin sitä voidaan käyttää – ja päämäärä sekä sen tuomat mahdollisuudet on siis tuotava esiin, Inger Goul Andersen sanoo.

Eikö ole vaikeaa selittää, mitä välitöntä hyötyä VUC-aikuiskoulutuskeskusten tarjoamalla yleissivistävällä opetuksella on työllistymisen kannalta?

– Oikeastaan yritys itse usein tietää, mikä toimii porkkanana, sillä se pyrkii koulutuksella tiettyyn tavoitteeseen. Tavoitteena voi olla työntekijöiden yleisen hyvinvoinnin parantaminen tai se, että heidän asemaansa työmarkkinoilla halutaan parantaa eli ajatellaan yksilön tulevaisuudennäkymiä. Sillä tavoinhan yritys voi myös viestittää haluavansa pitää kiinni hyvästä työntekijästä, jolla on kokemusta ja tietoa.

Tärkeää osata yritysmaailman kieltä

Inger Goul Andersenin työtehtäviin kuuluu myös yritysten ”motivoiminen”. Ihanteellista on, jos yritys itse ottavaa yhteyttä aikuiskoulutuskeskukseen ja kertoo tietystä koulutustarpeesta. Joskus neuvojan on kuitenkin myös tehtävä etsivää työtä. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä ole HR-osastoa, joka seuraisi koulutusasioita tai tulevaisuuden osaamistarpeita:

– Yrityksissä ollaan usein kiitollisia yhteydenotostamme. Me pystymme kertomaan ymmärrettävästi koulutustarjonnasta sekä mahdollisuuksista taloudelliseen tukeen. Monille yrityksille se voi toimia pontimena koulutuksen järjestämiseen, Andersen kertoo.

  

Elinikäisen oppimisen käsite on pysynyt käytössä vuosisadan vaihteesta, jolloin se lanseerattiin. Emme lopeta kouluttautumista, riippumatta siitä, millainen koulutustausta meillä alkujaan on, Inger Goul Andersen toteaa.

Inger Goul Andersen

Inger Goul Andersen

  • Toimii yritysneuvojana Aarhusin aikuiskulutuskeskuksessa (VUC Erhverv Aarhus).
     
  • On valmistunut tanskan kielen ja matematiikan opettajaksi sekä opinto-ohjaajaksi 1990-luvulla, jonka jälkeen hänen työsarkanaan oli usean vuoden ajan henkilökohtainen keskustelu motivoinnin välineenä.
     
  • Vaihtoi vuonna 2000 tehtävää siirtyen silloiseen Aarhusin alueen työkiertotoimistoon ja kiinnostui siitä, miten työttömät saataisiin työmarkkinoille koulutuksen avulla. Toteutti työkiertohankkeita, joissa työntekijät osallistuivat koulutukseen ja työttömät pääsivät samaksi ajaksi töihin. Tutustui myös työmarkkinoiden inklusiivisuutta edistäviin toimenpiteisiin.
     
  • Aloitti Aarhusin alueen aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2006. Keskeisenä tehtävänä tuolloin oli tuoda VUC-keskusten yleissivistävä koulutustarjonta osaksi työllisille suunnattua koulutustarjontaa. Nykyisin työnkuvaan kuuluu yhä enemmän yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja yrityshankkeita.
     
  • On suorittanut täydennyskoulutuksena korkeakoulutason opintoja organisaatioista ja henkilöstöpolitiikasta, hankejohtamisesta ja dyslektikkojen opetuksesta sekä osallistunut täydennyskoulutukseen, jonka aiheena oli viestintä ja neuvonta aikuiskoulutuskeskuksissa.  

Samasta syystä on tärkeää osata puhua samaa kieltä yritysten edustajien kanssa ja pystyä esittämään kysymyksiä yrityksen liiketoimintamallista, visiosta ja strategiasta. Niiden pohjalta voidaan keskustella siitä, mikä yrityksen tilanne on nyt ja muutaman vuoden päästä sekä millaisia osaamistarpeita sillä tulevaisuudessa on. Keskustelun myötä yrityksessä saatetaan huomata, että jostain tehtävästä puuttuu väkeä ja johonkin tarvitaan vastaisuudessa lisää osaamista.

– On kuitenkin ehdottoman tärkeää osata yritysmaailman kieltä, jos haluaa luoda toimivan yhteyden yritykseen, Andersen tähdentää ja kertoo itse suorittaneensa täydennyskoulutuskursseja organisaatiosta, henkilöstöpolitiikasta, hankejohtamisesta ja viestinnästä.

– Niiden kautta olen saanut paljon paremman ymmärryksen siitä, miten yritykseen luodaan toimiva yhteys.

Kaikki käyttävät koulutusta

Henkilöstökoulutuksiin apua kaipaavia yrityksiä on kaiken kokoisia: suuria, keskisuuria ja pieniä. Suurten yritysten etuna on, että ne voivat koota itse opintoryhmiä ja pystyvät näin ollen aloittamaan koulutuksen melko lyhyellä varoitusajalla. Pienet ja keskisuuret työpaikat eivät yleensä pysty päästämään koulutukseen kovin monta työntekijää kerrallaan, eikä niissä ole esihenkilöstöä, joka voisi organisoida koulutusta. Niinpä sen järjestäminen voi kestää kauemmin tai olla haastavampaa. Niillä on kuitenkin muita mahdollisuuksia:

– PK-yritysten työntekijät voivat osallistua aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettäviin avoimiin ryhmiin. Näin ollen niillä on käytettävissään samat mahdollisuudet kuin isoilla yrityksillä, mutta koulutus toteutetaan eri tavalla.

Yritysten voi kuitenkin olla vaikeaa irrottaa työntekijöitä työtehtävistä, vaikka sopimuksen tekovaiheessa sen olisi luultu onnistuvan. Yritysten toimintaa säätelevät ennen kaikkea tilaukset, ja tuotanto on niiden tärkeysjärjestyksessä etusijalla ”eikä siinä ole mitään väärää”, Inger Goul Andersen toteaa.

– Joskus ilmenee, että työntekijöiden on vaikeaa päästä irtautumaan töistä osallistuakseen henkilöstökoulutukseen. Meidän on opittava toimimaan näissä tilanteissa joustavammin. Emme voi ajatella kauhean kaavamaisesti ja perinteisesti, sillä jokainen yrityskurssi on omanlaisensa. Koulutuksen tarjoajana meidän on osattava tarjota joustavia opiskelujärjestelyjä.

Hyviä ja huonoja puolia

Inger Goul Andersenin mukaan yleissivistävän opetuksen järjestämisessä työpaikalla on epäilemättä monia hyviä puolia, jos siihen järjestyy tarkoituksenmukainen tila. Yrityksen ei tarvitse siirtää isoa työntekijäjoukkoa toiseen paikkaan, joten matkustusaikaa säästyy. Lisäksi työntekijöille ei tarvitse antaa puolikasta työpäivää vapaaksi, vaan he voivat siirtyä opiskelemaan suoraan töistä ja mahdollisesti palata töihin opetuksen loputtua.

– Se luo myös turvalliset puitteet. Työntekijät tulevat tavalliseen tapaan työpaikalle ja osallistuvat sovittuna aikana opetukseen, hän sanoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki opetus tulisi vastaisuudessa järjestää yrityksissä, sillä toimintatapaan liittyy huonojakin puolia.

– Työntekijöille voi tehdä hyvää päästä vaihtamaan maisemaa ja astua oppilaitoksen kynnyksen yli. Se voi osaltaan vakuuttaa heitä siitä, ettei opiskelu ole niin mahdotonta ja ”vaarallista”, Andersen kuvailee. Työpaikalla järjestetyn opetuksen haittana voi olla myös se, että tuotantopaineiden sattuessa työnjohtaja saattaa kutsua työntekijän töihin kesken koulutuksen sillä verukkeella, että tämä on korvaamaton.

  

Se luo myös turvalliset puitteet. Työntekijät tulevat tavalliseen tapaan työpaikalle ja osallistuvat sovittuna aikana opetukseen, Inger Goul Andersen sanoo.

– Sellaista on tosiaankin käynyt aina välillä, ja se voi olla hyvin häiritsevää sekä osallistujalle että opettajalle, Inger Goul Andersen kertoo ja jatkaa:

– Opettajien kannalta pelkästään oppilaitoksen ulkopuolella opettamisen huono puoli on, että kollegojen kanssa sparraus saattaa jäädä puuttumaan.”Vierailijan” roolissa on omat haasteensa, ja hyvin itsenäinen työskentely vaatii myös paljon opettajalta. Hän on tilanteessa yksin, ja hänellä on oltava riittävä tilannetaju yrityksen edustajien kanssa viestimiseen.

Motivaatio antaa tarmoa

Henkilöstökoulutuksen tarve on tullut jäädäkseen, ja kehitys on voimistumassa entisestään. Siksi oppilaitosten tulisi Inger Goul Andersenin mielestä olla tietoisempia olemassa olevasta jatkuvasta tarpeesta.

– Palaan taas motivaatioasiaan: uskon, että siirtymällä etäämmälle tutuista ympyröistä voimme lisätä ihmisten motivaatiota opiskelun aloittamiseen. Ensimmäinen askel voi olla se, että luomme tilan, jonne on mahdollista saada aikaan turvalliset olosuhteet sekä hyviä kokemuksia, joiden ansiosta ihminen innostuu hankkimaan lisää koulutusta. Emme nimittäin koskaan saa unohtaa, että nimenomaan motivaatio toimii tarmon lähteenä ja kannattelevana tekijänä, joka auttaa ihmistä saattamaan opinnot loppuun.

Tämä asettaa kuitenkin myös yrityksille vaatimuksia.

– Nykyisin jokainen yrittäjä tietää, että monenlaista henkilöstökoulutusta on järjestettävä. Tietyt haasteet edellyttävät jatkuvaa täydennyskoulutusta, mutta asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi myös laajemmin, Andersen sanoo.

Koulutushankkeet voivat kuitenkin olla liian riippuvaisia suhdanteista: laskusuhdanteiden aikana täydennyskoulutuksen kysyntä lisääntyy, koska työntekijöistä halutaan pitää kiinni, kun taas noususuhdanteiden aikana käy liiankin usein päinvastoin. Tämä koskee jopa strategia- ja suunnittelutyön parissa toimivia yrityksiä, jotka ovat hyvin tietoisia koulutuksen välttämättömyydestä:

– Yksinkertainen totuus on, että tuotanto on etusijalla, kun yritys on riippuvainen tilauksista.

Esimerkki: Aarhusin yliopistosairaalan (AUH) siivoushenkilöstö

Aarhusin yliopistosairaalan hankinta- ja palveluosaston koulutusneuvoja Birgit Friis Inger Goul Andersen tekee täydennyskoulutuksen toteuttamisessa tiiviisti yhteistyötä työnantajan kanssa selvittääkseen, minkälaisia konkreettisia tarpeita työpaikalla on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Kuvassa hänen seurassaan Aarhusin yliopistosairaalan hankinta- ja palveluosaston koulutusneuvoja Birgit Friis.

Aarhusin yliopistosairaalan (AUH) siivoojilla on vuosien kokemus siivoustyöstä. Alan kaksivuotiseen ammattikoulutukseen on viime vuosina kohdistunut paljon huomiota, ja nyt tavoitteena on päästä pian kouluttamaan sairaalapalveluavustajia. Yleissivistävät opinnot puolestaan antavat valmiuksia tähän koulutukseen osallistumiseen.

Kaksikielisen työntekijän voi olla vaikeaa aloittaa opiskelua, jos hänellä ei ole aiempaa tutkintoa. Niinpä VUC Erhverv on suunnitellut AUH:n siivoojille suunnatun valmistavan koulutuksen, jonka jälkeen he voivat aloittaa ammattiopinnot.

– Täällä on käynnissä vakiintunut koulutusyhteistyö, jonka puitteissa työntekijät saavat tietotekniikan ja tanskan kielen opetusta, Inger Goul Andersen kertoo. Opetus tapahtuu työpaikalla.

Valmistavasta aikuiskoulutuksesta ja henkilöstökoulutuksestaa on paljon hyötyä: ne voivat kerryttää työntekijän motivaatiota ja osaamista niin paljon, että hän pääsee ammattikoulutukseen, suorittaa tutkinnon ja saa näin ammattipätevyyden.

VUC Erhverv

 

VUC Erhverv on aikuiskoulutusorganisaatio, johon kuuluu Tanskassa kaikkiaan 29 aikuiskoulutuskeskusta. Sen tehtävänä on edistää yritysten ja työntekijöiden pääsyä aikuiskoulutuksen pariin.

Käytännön tasolla yritys voi aikuiskoulutuskeskusten kautta saada käyttöönsä tietokoneita, reitittimiä sekä opettajia. Yritysneuvojat voivat myös auttaa valtion aikuiskoulutustukianomuksen täyttämisessä, jolloin yritys voi saada korvauksen ansionmenetyksestä. Lisäksi he jakavat tietoa osaamisrahastojen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista sekä siitä, että VUC Erhverv voi toimia koordinaattorina yritysten henkilöstökoulutushankkeissa.

VUC Erhverv kertoo yritykselle henkilöstökoulutusmahdollisuuksista ja tukee haluttaessa prosessia sekä ennen koulutuksen järjestämistä ja sen aikana että sen jälkeen.

Yritysneuvojat osallistuvat ensimmäisiin yrityksen kanssa järjestettäviin kokouksiin ja keskusteluihin. Suurilla yrityksillä on usein mahdollisuus nimetä tietyt avainhenkilöt, joihin yritysneuvojat ovat yhteydessä ja joille he kertovat koulutusmahdollisuuksista. Nämä henkilöt toimivat organisaation sisällä lähettiläinä ja ovat hyvin arvokkaita, sillä muut työntekijät luottavat heihin. Pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla yritysneuvojat osallistuvat itse enemmän työntekijöiden neuvomiseen ja motivointiin.

Kun sopimus on solmittu, VUC Erhverv vie opettajat yritykseen tutustumiskäynnille katsomaan tilat ja tapaamaan yrityksen väkeä. Koulutusten alettua sovitaan niiden arvioinnista, jotta niiden etenemistä voidaan seurata. Koulutuksen loputtua tehdään kuitenkin aina loppuarvio muun muassa siksi, että ”yrityksessä tapahtunut edistys saadaan taltioitua ja sen pohjalta voidaan suunnitella jatkoa”, Inger Goul Andersen kuvailee. Suhdetta yksittäiseen yritykseen on myös vaalittava, sillä ”luottamus yhteistyön sujuvuuteen ja onnistuneeseen prosessiin on kaiken ydin”, hän toteaa.

Lisätietoa onnistuneen prosessin seitsemästä vaiheesta täällä (tanskaksi)