Ruotsi haltuun keittiössä

 

Keittiöalan kotoutumiskoulutuksen ryhmässä on 13 henkilöä ja kahdeksan eri äidinkieltä. Koulussa kaikki kuitenkin puhuvat vain ruotsia keskenään. Tulevaisuuden haaveena on oman ravintolan avaaminen Ahvenanmaalla.

 
Opiskelijat harjoittelevat ruuan valmistusta ja kaunista esillepanoa lähes päivittäin.

Päivän lounaan tuoksu leviää keittiöön Maarianhaminan Strandgatanilla. Lounasta valmistavat Ahvenanmaan ammattioppilaitoksen keittiöalan kotoutumiskoulutuksen opiskelijat, joiden ryhmätunnus on Hrk18i. Pienellä i-kirjaimella on suuri merkitys, sillä se viittaa integraatioon eli kotoutumiseen. Nämä opiskelijat suorittavat ammattitutkinnon osaa, joka on suunnattu ruotsia vieraana kielenä puhuville.

Keittiössä ovat paikalla Maia Jabbor ja Hourieh Mannan, kaksi ryhmän 13:sta opiskelijasta. Kaiken kaikkiaan ryhmässä puhutaan kahdeksaa eri äidinkieltä. Koulussa ryhmäläiset kuitenkin puhuvat ainoastaan ruotsia.

- Opimme niin paljon joka päivä. Tänään olen oppinut ryöppäämään kasviksia, Maia Jabbor kertoo.

Koulutukseen sisältyy ammatillisia aineita, kuten ruuanlaiton perusteet, valmistusmenetelmät, raaka-aineet ja erikoisruokavaliot, lounasruokien valmistus, ruokalistat ja reseptit, leipomisen perusteet, suurkeittiöteoria ja annosruokien valmistus.

de-lar-sig-svenska-i-koket-2.jpg

Hourieh Mannan on valmiina suorittamaan näyttökokeensa koulun lounasravintolassa. Tarjolla on pannupihviä ja perunoita.

- Jatkan ruuanlaittoa päivisin päästyäni kotiin. Teen Ahvenanmaan pannukakkua, pullia ja kastikkeita. Pidän ruuanlaitosta ja olen tehnyt jonkin verran keittiötyötä Libanonissa asuessani, Hourieh Mannan kertoo.

Koulutus painottuu ruotsin opiskeluun

Kaksi lukuvuotta kestävän koulutuksen painopiste on kuitenkin ruotsin opiskelussa. Koulutusohjelmaan sisältyy 16 osaamispistettä ruotsia eli yhteensä 480 oppituntia. Ruotsin opetuksessa opettajat ovat keskittyneet erityisesti keittiöalalla käytettäviin sanoihin, ilmaisuihin ja vuoropuheluihin. Ammattisanastoon kuuluvat esimerkiksi veitsi, paistinpannu, pakastin, valkosipulipuristin ja kaikkien raaka-aineiden sekä valmistusmenetelmien ruotsinkieliset nimet. Niiden oppiminen on haaste – etenkin kun opiskelijat ovat keskenään hyvin eri tasoisia ruotsin ymmärtämisen ja puhumisen osalta. Ahvenanmaan ammattioppilaitos on päätynyt ostamaan palvelun, jonka avulla opiskelijat oppivat ruotsia entistä paremmin. Kyseessä on Lars Sundblomin luotsaama Språklabbet, jossa opiskelijoille annetaan äänen ja kuvan kautta välineitä oppia ammattikieltä.

- Opimme ruotsia sekä laittaessamme ruokaa että teoriatunneilla, joilla opetellaan ammattitermejä ja kielioppia. Haluan oppia vielä paljon lisää ruotsia, Maia sanoo.

Koulutus valmentaa opiskelijat perusteellisesti ammatissa toimimiseen, sillä he harjoittelevat oppilaitoksen koulutusravintolassa ja ahvenanmaalaisissa ravintoloissa.

- Kaikki täällä Ahvenanmaalla ovat ystävällisiä ja avuliaita. Pidän opettajista, jotka juttelevat kanssamme, ja nuoremmat opiskelijat näyttävät, mistä mitäkin tavaroita löytyy keittiöstä. Opimme paljon toisiltamme, Hourieh kertoo.

Tulevaisuuden unelma

Opiskelijat valmistuvat toukokuun lopussa ja voivat sen jälkeen työskennellä keittiöapulaisina. Useampi heistä kuitenkin aikoo jatkaa opintoja suorittamalla kokin tutkinnon. Entä millaisia tulevaisuuden unelmia heillä on?

- Jos saamme haaveilla vapaasti? Oman ravintolan avaaminen Ahvenanmaalla. Tarjoaisimme monenlaista ruokaa ja leivonnaisia eri maista. Mutta myös ahvenanmaalaista ruokaa. Minulla on päässäni vaikka kuinka paljon reseptejä. Monet tuttuni sanovat, että teeni niin hyvää ruokaa että minun pitäisi ruveta myymään sitä torilla, Hourieh vastaa.

Ryhmäläisiä kuvaillaan eloisiksi ja puheliaiksi mutta myös opinhaluisiksi ja kunnianhimoisiksi. He ymmärtävät makujen päälle ja kokeilevat mielellään uusia juttuja.

Tammikuun lopussa alkoi myös tarjoilijalinjan kotoutumiskoulutus, johon valittiin kahdeksan opiskelijaa. Kaksivuotiseen koulutukseen sisältyy ylimääräisiä ruotsin kielen oppitunteja sekä ammattiaineita, kuten tarjoilutekniikkaa, juomaoppia, asiakaspalvelua ja kassatekniikkaa.

Tärkeää koko oppilaitokselle

Apulaisrehtori Anna-Lena Groos korostaa kotiutumiskoulutusten merkitystä.

- Ahvenanmaalla tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, koska se on tärkeää talouskasvulle. Maahanmuuttajat saavat harvoin töitä elleivät osaa ruotsia. Meillä he oppivat ruotsia sekä teorian että käytännön kautta. Uskon, että opiskelijoillamme on hyvät mahdollisuudet löytää töitä, jos he vain oppivat kielen, Groos sanoo ja viittaa siihen, että ruotsin oppitunteja on paljon niin luokkahuoneessa kuin keittiössäkin.

Hän haluaisi käynnistää samantyyppisen koulutuksen oppilaitoksessaan myös merkonomin ja datanomin koulutusohjelmissa.

- Sellaiseen panostukseen pitää kuitenkin varata huomattavasti enemmän resursseja. Tämäntyyppisen koulutuksen järjestämisessä ei voi kitsastella. Monilla opiskelijoistamme on jo jokin tutkinto suoritettuna, kun he saapuvat tänne.

Groosin mukaan yksi ongelma on, että maahanmuuttajaopiskelijat eivät saa paljonkaan opintotukea ja monet heistä eivät voi hakea opintolainaa.

- Kahden vuoden pituisten opintojen rahoittaminen on heille vaikeaa. Ymmärrän sen. Valtion pitäisi tarkistaa tukijärjestelmäänsä niiden maahanmuuttajien osalta, jotka haluavat opiskella täällä, hän toteaa.