Validointikotka on laskeutunut

 

Monille ruotsalaisille työnantajille aiemmin hankitun osaamisen validointi on tärkeä ratkaisu osaamisen varmistamisen ongelmaan. Validointineuvottelukunta sai loppumietintönsä valmiiksi tammikuussa, ja nyt on tärkeää tavoittaa kaikki ne, jotka tarvitsevat osaamisen validointia. Pohjoismaiset naapurimaamme toimivat inspiraation lähteinä.

 
Marja Beckman Konferenssin päättävään, validointia koskevaan paneelikeskusteluun osallistuivat paneelin vetäjä Anna Kahlson, Thomas Persson, (molemmat Myndigheten för yrkeshögskolan -virastosta), Elin Landell, (Validointineuvottelukunta), Helene Myslek, (Skolverket), Pontus Juhlin, (Region Kronoberg), Erik Blomgren, (Svenska Handelskammaren) sekä Frida Boklund (Företagarna).

– Kotka on laskeutunut! totesi validointineuvottelukunnan kansliapäällikkö Elin Landell esitellessään Ruotsin hallituksen tulevaa validointityötä koskevaa ehdotusta, joka on syntynyt nelivuotisen työn tuloksena.

Neuvottelukunnan loppumietinnön esittelyn yhteydessä Växjössä järjestettiin kansallinen konferenssi. Tilaisuus oli suunnattu muun muassa aluehallinnon ja korkeakoulujen työntekijöille, toisen asteen jälkeisen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, työnvälityksen työntekijöille, opinto- ja ammatinvalinnanohjaajille sekä aikuiskoulutuksen parissa työskenteleville. Konferenssiliput varattiin loppuun jo viikkoja etukäteen.

Konferenssin herättämä kiinnostus ei oikeastaan ole mikään ihme: Monilla aloilla tarvitaan paljon osaavaa työvoimaa sekä nyt että tulevaisuudessa. Samaan aikaan on olemassa ihmisiä, jotka eivät uskalla hakea osaamistaan vastaavia töitä, koska heillä ei ole virallisia todistuksia osaamisestaan.

Neuvottelukunta luovutti koulutusministeri Anna Ekströmille 13. tammikuuta mietintönsä, joka sisältää ehdotuksia siitä, miten aiemmin hankitun osaamisen validointia Ruotsissa tulisi vastedes edistää. Mietinnössä ehdotetaan seuraavia toimia:

  • Uusi, yhteinen määritelmä aiemmin hankitun osaamisen validoinnille.
  • Uusi asetus, joka sisältää validointia koskevia yleisiä säännöksiä.
  • Korkeakouluissa ja toisen asteen jälkeisessä ammattikoulutuksessa (yrkeshögskolan). tapahtuvan validointitoiminnan selkeyttäminen.
  • Kansallinen osaamisen turvaamisen ja elinikäisen oppimisen strategia.
  • Validointineuvosto, jota johtaa kyseisen hallinnonalan ministeri.
  • Osaamisen turvaamisen tulee kuulua aluehallinnon perustehtäviin.
  • Valtionavustuksia ammattialojen toteuttaman validointitoiminnan jatkokehittämiseen.
  • Validoinnin saatavuutta kuntien järjestämässä aikuiskoulutuksessa parannetaan velvoittamalla kunnat tarjoamaan opiskelijoille validointia, ja selkeytetään validointiprosessiin sisältyvää kartoitusta, arviointia ja dokumentointia.

Neuvottelukunnan laskelmien mukaan aiemmin hankitun osaamisen validointi tuottaa pitkällä aikavälillä suuria taloudellisia voittoja sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

– Tulee kalliiksi olla poissa töistä opiskelujen takia, eikä pitkän työuran tehnyt ihminen voi aloittaa uudelleen nollasta, Elin Landell totesi.

Vaikka validointiin liittyvää työtä tehdäänkin Ruotsissa jo monilla alueilla, sen toteuttamisessa on edelleen paljon tehtävää. Skolverket-viraston sivuilla on saatavilla tukea ja työkaluja. Lisäksi kahdessa korkeakoulussa on tarjolla 7,5 opintopisteen laajuinen etäkurssi käytännön validointityöstä.

Esikuvina Norja ja Islanti

Muutama Ruotsin naapurimaista on päässyt monella tavoin pidemmälle osaamisen varmistamisessa kuin Ruotsi. Norjan elinikäisen osaamisen viraston, Kompetanse Norgen Randi Husemoen kertoi Norjan osaamisen varmistamista ja elinikäistä oppimista koskevasta strategiasta. Validointineuvottelukunnan ehdotuksiin sisältyy strategian ruotsalainen vastine.

Fjóla Maria Lárusdottir puolestaan esitteli Islannissa tehtävää validointitoimintaa. Validointiprosessi on tarkkaan jäsennelty, ja jokaiselle määritellään ohjaaja, joka on mukana koko prosessin ajan.

Konferenssin yksi osa koostui valinnaisista seminaareista. Ensimmäisen päivän aiheisiin kuului muun muassa ammattialojen toteuttama validointi. Seminaareissa puhuttiin paljon eri sektorien välisestä yhteistyöstä.

valideringskonferens-svante.jpg

Konferenssin juontajana toimi entinen NVL-koordinaattori Svante Sandell yrkeshögskolan-koulutuksesta vastaavasta virastosta.

Konferenssin toisena päivänä Anna Kahlson ja Anna Haglund toisen asteen jälkeisestä ammattikoulutuksesta vastaavasta virastosta (Myndigheten för yrkeshögskolan) esittelivät tekemäänsä selvitystä siitä, kuinka moni toisen asteen jälkeistä ammattikoulutusta suorittava opiskelija on saanut kursseja hyväksiluetuksi. Selvityksestä ilmeni, että osuus on melko pieni, vain 2–3 % kaikista opiskelijoista. Tähän on syynä muun muassa se, että opiskelijat suorittavat kursseja saadakseen opintotukea, sekä se, että hyväksilukeminen on kallista ja aikaa vievää.

– Meidän tulisi ehkä ottaa käyttöön joustava hyväksilukureitti, jotta tavoittaisimme uusia kohderyhmiä, alustajat totesivat. Esimerkkinä he mainitsivat ihmiset, jotka eivät voi hakeutua yrkeshögskolan-koulutuksiin, koska 1,5–2 vuotta on liian pitkä aika opiskella.

”Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että se onnistuu”

Konferenssin lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistui viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajia.

– Meidän on saatava perille eri kohderyhmille sopeutettua tietoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen tarvitaan myös rahoitusmalleja, sanoi yrkeshögskolan-koulutuksesta vastaavan viraston pääjohtaja Thomas Persson.

Kronobergin alueen HR-päällikkö Pontus Juhlin myönsi, että monet työnantajat ovat suhtautuneet hieman joustamattomasti muilla tavoin kuin korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen arvostamiseen.

– Näiden päivien aikana on käynyt ilmi, että se on vaikeaa. Muut pohjoismaat kuitenkin osoittavat, että se on mahdollista. Yrityksethän arvioivat työntekijöitään jatkuvasti, mutta miten ulkopuolelta tulevan ihmisen osaaminen arvioidaan? Pontus Juhlin pohti.

Juhlin kertoi myös, että vaikka hoitoalalla on suuri tarve varmistaa osaajien saatavuus, on vaikeaa löytää työpaikkoja, jotka ottaisivat opiskelijoita perehdytykseen, koska hoitoalan henkilöstö on karsittu niin minimiin.

– Elinkeinoelämän ja koulutustoimen välinen etäisyys on edelleen kovin pitkä, ja niiden välillä on paljon kynnyksiä ja esteitä. Minusta kuitenkin vaikuttaa, että kiinnostus on lisääntymässä – elinkeinoelämä tarvitsee koulutustointa pystyäkseen rekrytoimaan, totesi Erik Blomgren Sydsvenska Handelskammarenista, joka on yritysten etujärjestö.

Validointineuvottelukunnan Elin Landellin päätössanat olivat sävyltään optimistiset:

– Viime vuosina osaamisen validoinnissa on tapahtunut upeaa kehitystä. Tieto, uteliaisuus ja into ovat lisääntyneet.

Kaksi konferenssiosallistujaa pääsee ääneen

John Harming ja Monica Lantz työskentelevät molemmat johtavina suunnittelijoina Göteborgin kaupungin työmarkkina- ja aikuiskoulutushallinnossa. Molemmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti osaamisen validointiin mutta tietävät omasta kokemuksesta, ettei se käytännössä ole aina kovin helppoa.

valideringskonferens-john-harming-och-monica-lantz.jpg

Islannissa tehtävä validointityö teki vaikutuksen Göteborgin kaupungin palveluksessa työskenteleviin John Harmingiin ja Monica Lantziin.

– Meillä on hieman vaikeuksia saada prosessi kunnolla käyntiin. Yhtenä ongelmana on se, että aikuisten toisen asteen koulutuksen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvilla ei ole juurikaan aiempaa koulutusta ja he ovat usein kaukana työmarkkinoilta. Niinpä heillä ei välttämättä ole paljoakaan validoitavaa, Monica Lantz sanoi.

– Kaikkien palojen täytyy olla kohdallaan. Islannissa tuntuvat olevan kohdallaan muun muassa politiikka, rahoitus, rajaukset, menetelmät, työelämäyhteistyö, validointiin hakeutumisen selkeys, fiksut täydennyskoulutusratkaisut ja se, että ohjaaja on mukana validoinnin alusta loppuun. Vaikuttaa toimivalta ratkaisulta, että sama henkilö on validoitavan tukena koko prosessin ajan, jolloin prosessista muodostuu validoitavan näkökulmasta katkeamaton ketju. Tästä toimintatavasta meillä on paljon opittavaa, John Harming totesi.

Linkkejä:

Lue lisää validointineuvottelukunnan loppumietinnöstä täältä (ruotsiksi): http://www.valideringsdelegation.se

NVL:n validointiverkosto: https://nvl.org/validering

Validointitietoa Skolverket-viraston sivuilla: https://www.skolverket.se/regler-och-ansvar/ansvar-i-skolfragor/validering-av-kunskap-och-kompetens