Pohjoismaiden neuvosto on järjestänyt konferenssin, jonka otsikkona oli ”Pohjola etsii ammattikoulutettua työvoimaa”. Konferenssissa esiteltiin raportti ”Attraktive erhvervsuddannelser i Norden” (houkuttelevat ammattikoulutukset Pohjolassa). Konferenssissa keskusteltiin myös tulevaisuuden työelämän osaamisen turvaamisesta, selvitettiin mahdollisuuksia ammattitutkintojen hyväksymiseen yli Pohjoismaiden rajojen ja pohdittiin, miten ammattikoulutusohjelmista voisi tehdä houkuttelevampia ja halutumpia.
Nordregio-tutkimuskeskuksen tekemän kartoituksen mukaan Pohjoismaissa on noin 365 paikallista työmarkkinaa, joiden koko vaihtelee pääkaupunkiseutujen 1,5 miljoonasta maaseutukuntien sataan ihmiseen. Koska työmarkkinat ovat hyvin erilaisia, myös haasteet ja mahdollisuudet eroavat toisistaan.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Jorodd Asphjell ja Utbildning Nordin koulutusjohtaja Pilvi Ryökkynen keskustelevat pohjoismaisesta suutarikoulutuksesta Utbildning Nordissa.
Vilkasta ajatustenvaihtoa
Konferenssin osallistujat keskustelivat myös osaavan työvoiman rekrytoinnista, osaamisen kehittämisestä työpaikalla sekä työvoiman liikkuvuudesta. Pohjoismaiden sisäinen liikkuvuus kirvoitti vilkasta ajatustenvaihtoa: 1,7 prosenttia Pohjoismaiden kansalaisista asuu muualla kuin synnyinmaassaan, mutta onko se paljon vai vähän?
NVL esitteli pohjoismaista validoinnin laadun kehittämistyötä sekä alkuvaiheessa olevaa selvitystyötä niin sanottujen pienten osaamiskokonaisuuksien käyttämisestä työkaluna ihmisten liikkuvuuden ja osaamisen lisäämiseksi Pohjoismaissa. NVL selvittää muun muassa pienten osaamiskokonaisuuksien laadunvarmistusta ja lainmukaisuutta pystyäkseen arviomaan niiden läpinäkyvyyttä ja yhtäpitävyyttä sekä kartoittaa eri sektorien ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja tunnustamista.
Konferenssi rajaseudulla
Konferenssi järjestettiin Ruotsin ja Suomen rajaseudulla Haaparannalla ja Matarengissa. Ohjelmaan kuului kiinnostava opintokäynti Utbildning Nordissa, jossa nuoria ja aikuisia Norjasta, Ruotsista ja Suomesta koulutetaan yli 30 eri ammattiin. Utbildning Nordilla on tiiviit siteet elinkeinoelämään, ja koulutuksia muokataan yksilöllisten tarpeiden sekä Norjan, Suomen ja Ruotsin erilaisten vaatimusten mukaan. Koulutusten kesto vaihtelee opiskelijan aiemman osaamisen mukaan. Ihmiset, joilla on muutaman vuoden ammattikokemus, voivat käydä läpi aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen. Siihen osallistuu ammatillisesti päteviä arvioijia joko oppilaitoksesta tai tarvittaessa elinkeinoelämästä.
Koulutusasioista vastaavat poliitikot, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, viranomaiset ja pohjoismaiset yhteistyöjärjestöt kävivät keskusteluja ja nostivat etusijalle viisi toimenpidettä ja ratkaisuehdotusta. Ammattikoulutuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi perustettu ajatushautomo nostaa ne esiin raportissaan.
Pohjoismaihin houkuttelevia ammattikoulutuksia
Pohjoismaissa liian harva nuori valitsee ammattikoulutuksen. Suuressa osassa Pohjolaa on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta, ja haaste kasvaa entisestään, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Tästä syystä Pohjoismaiden neuvosto on halunnut toteuttaa dialogihankkeen, jossa keskitytään kahteen pääkysymykseen:
- Kuinka pohjoismainen yhteistyö voi auttaa purkamaan tärkeimmät ammattialasäännöstöjen määräämät rajoitukset, jotka estävät ammattitutkinnon käyttämisen toisessa Pohjoismaassa?
- Kuinka pohjoismainen yhteistyö voi edistää sitä, että entistä useampi pohjoismaalainen valitsee ammattikoulutuksen?
Pohjoismaiden neuvosto päätti vuoden 2021 lopussa käynnistää hankkeen, jossa aiheeseen liittyvistä toimijoista muodostettiin yhteinen ajatushautomo. Ajatushautomo kokoontui viisi kertaa vuoden 2022 alkupuoliskolla. Sen jälkeen suositukset koottiin koulutusmietinnöksi.
Lue mietintö ”Attraktive erhvervs-uddannelser i Norden” (tanskaksi) tästä.
