05. april 2011

Hyvä lukija,

[FORMAT,"[FORMAT,<p><font face="Arial">Tämänkertaisen DialogWebin teemana on kielipolitiikka, ja lehti toimii johdatuksena joihinkin kielen ja kielipolitiikan monista näkökohdista. </font></p> <p><font face="Arial">Saimme suuren <a href="https://nvl.org/content/id/4255/sprak-er-kostbare-skatter" target="_blank">kunnian haastatella <strong>Vígdis Finnbogadóttiria</strong>,</a> joka toimi Islannin presidenttinä 1980-1996. Finnbogadóttir, joka on tällä hetkellä YK:n kielilähettiläs, on aina ottanut ahkerasti kantaa kielitaidon tärkeyden puolesta &ndash; sekä äidinkielen että vieraiden kielten. Tässä DialogWebin numerossa hän kertoo lukijoille näkemyksiään kielen merkityksestä ja monista eri rooleista. </font></p> <p><font face="Arial">Norjan artikkelissa kerrotaan esimerkki siitä, miten norjan kielen opetus parantaa kunnan työntekijöiden työtehoa ja viihtyvyyttä. </font></p> <p><font face="Arial">Kuurot ja kuulovammaiset, joiden äidinkieli on viittomakieli, ovat vähemmistön sisäinen kielivähemmistö. Ahvenanmaan artikkelissa kerrotaan viittomakielen käyttäjistä ja viittomakielen koulutuksesta. </font></p> <p><font face="Arial">Nuorten halutaan pitävän pohjoismaisuutta coolina. Tanskassa joukko tulisieluja toimii kielipilotteina, jotka tuovat opetuksessa esiin pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin sisältyviä monia jännittäviä mahdollisuuksia. Färsaarilla pohjoismainen kielipoliittinen julistus on poikinut konkreettisia aloitteita, kuten pohjoismaisen kielikampanjan.&nbsp; </font></p> <p><font face="Arial">Jos opiskelijat eivät halua ulkomaille, ulkomaiden on tultava opiskelijoiden luo, kuuluu Malmön yliopiston motto. Yliopistossa kansainvälisyys on osa opinto-ohjelmaa, sillä opiskelijoille halutaan antaa kansainvälisen opiskeluympäristön tuomaa osaamista. </font></p> <p><font face="Arial">Turun yliopistossa pohjoismaisia kieliä opiskelee aktiivisesti 200 opiskelijaa. Monet heistä yllättyvät siitä, kuinka vaikeita kieliä norja ja tanska ovat. Pohjoismaisten kielten professorin mielestä ruotsin opetukseen pitäisikin mahdollisesti liittää enemmän tietoa tanskan ja norjan kielistä. </font></p> <p><font face="Arial">Virossa työskennellään ahkerasti sen puolesta, että ainoastaan venäjää puhuva neljännes maan väestöstä oppisi viroa.&nbsp; Kurssien järjestäminen on mahdollista ulkomailta tähän tarkoitukseen tulevan taloudellisen tuen avulla.</font></p> <p><font face="Arial">Pohjoismaiden kielimaisema on kirjava, ja meillä pohjoismaalaisilla on paljon jännittäviä mahdollisuuksia laajentaa kielellistä horisonttiamme. DialogWebin numero 2/2011 esittelee joitain näistä monista mahdollisuuksista. </font></p> <p><font face="Arial">Mukavia hetkiä lehden parissa!</font></p> <div style="background-color: rgb(238, 238, 238); border: 1px solid rgb(204, 204, 204); padding: 5px 10px; text-align: center; background-position: initial initial; background-repeat: initial initial;"><a href="https://nvl.org/content/id/4255/sprak-er-kostbare-skatter" target="_blank"><strong><font face="Arial">The interview with Vigdis Finnbogadottir&gt;&gt;</font></strong></a></div> <p>&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: forskning   

 

Åland

 
18. december 2018

Ahvenanmaalaisia ammattiopiskelijoita kannustetaan tekemään perinteistä poikkeavia valintoja

Sukupuolittuneiden ammatinvalintamallien muokkaaminen on koko Pohjolaa koskeva tehtävä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Opiskelija <strong>Ida Lindqvist</strong>, opettaja <strong>Lotta Nordberg</strong> ja tasa-arvohankkeen Ahvenanmaan sekä Suomen osuudesta vastaava hankejohtaja <strong>Johanna Björkvall</strong> myöntävät, että ahvenanmaalaisten matka sukupuolirajoja ylittäviin ammatinvalintoja kohti tuntuu välillä pitkältä ja vaivalloiselta.</p> <p>– Mutta me opimme toisiltamme ja olemme saaneet uusia välineitä sekä menetelmiä. </p> <p>Kolmikko huomioi pienetkin askeleet oikeaan suuntaan ja maustaa työnsä reippaalla annoksella kärsivällisyyttä. He ovat varmoja siitä, että lopulta kaikki vielä ymmärtävät tasa-arvon edistämisen tärkeyden. </p> <p>Syksyllä 2017 alkaneen hankkeen nimenä on ”Tasa-arvo työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa”, ja se kuuluu Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen (NIKK) alaisuuteen. NIKK on Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöelin. </p> <p>Hanke loppuu tulevassa vuodenvaihteessa. Tavoitteena on, että tällöin kaikissa pohjoismaissa julkaistaan hankkeen kokoama sähköinen kasvatusmateriaalipaketti, jonka tarkoituksena on tukea ja vahvistaa tasa-arvoa erityisesti sukupuolittuneilla aloilla.</p> <p>Ahvenanmaa ja Suomi osallistuva hankkeeseen yhdessä, ja muut osanottajamaat ovat Ruotsi, Norja ja Islanti. Hanketta koordinoi ahvenanmaalainen toisen asteen ammatillinen oppilaitos Ålands yrkesgymnasium.</p> <p>– Kokemuksien vaihto on tärkeää, kuten myös keskustelu ja kartoittaminen, Johanna Björkvall toteaa ja mainitsee esimerkkinä syyskuussa Ahvenanmaalla pidetyn seminaarin. Seminaari tarjosi osallistujille tärkeän tilaisuuden jakaa kokemuksia esimerkiksi hyväksi koetuista menetelmistä, joilla voidaan rohkaista oppilaita epäperinteisten valintojen tekemiseen.</p> <p>Opiskelua ja työmarkkinoita koskevat haasteet ovat nimittäin samanlaisia kaikissa pohjoismaissa. Tietyt ammattialat, esimerkiksi hoito- ja hoiva-ala ja tekniikan ala, ovat edelleen selvästi sukupuolittuneita. </p> <p>– Yksi menetelmä on järjestää opiskeluvalintojaan pohtiville koululaisille jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuus tavata vastavalmistuneita, työelämässä olevia nuoria, jotka ovat uskaltaneet ylittää valinnoissaan sukupuolirajat. Tätä mekin haluamme kokeilla, Johanna kertoo, ja Ida myötäilee. </p> <p>– Minusta tuntuisi luontevalta tavata nuori, joka on uskaltanut tehdä epäsovinnaisen valinnan. Kysyisin häneltä tärkeitä, ehkä ratkaiseviakin kysymyksiä, Ida sanoo. <br /> Perinteistä poikkeavat valinnat voivat johtaa ympäristöstä nouseviin vaatimuksiin: Nuori saattaa joutua kyseenalaistetuksi, ja hänen odotetaan suoriutuvan paremmin juuri yllättävän valintansa takia. </p> <p>Siksi opettajat ja työpaikat tarvitsevat työkaluja valmistaakseen opiskelijoita siihen, mitä työelämässä voi tulla eteen. Opiskelijat tarvitsevat strategioita, jotta he säilyttävät intonsa ja uskaltavat jatkaa valitsemallaan tiellä. </p> <p>– Loppujen lopuksi monikin asia vaikuttaa. Vanhempien tuki ja asenne ovat hyvin tärkeitä, kuten myös opettajien ja työpaikan. Millaisia viestejä ja asenteita nuori kohtaa matkan varrella? Ikävä kyllä todellisuus on edelleen se, että työnhaku on vaikeampaa tytöille, jotka ovat valinneet sukupuolirajat ylittävän ammatin, Lotta muistuttaa.</p> <p>[media:4198] <br /> <em>Ennakkoluulot, tietämättömyys ja vastahakoisuus ovat merkittäviä haasteita tärkeässä työssä, jonka tavoitteena on saada yhä useampi opiskelija uskomaan ja uskaltautumaan sukupuoliroolit ylittäviin ammatinvalintoihin. Meidän on uskottava, että onnistuminen on mahdollista ja varustauduttava kärsivällisyydellä, koska tehtävä on tavattoman tärkeä, julistavat (vasemmalta oikealle) Lotta Nordberg, Ida Lindqvist ja Johanna Björkvall. Valokuva: Annette Bergbo. </em></p> <p>– Se johtuu paljolti silkasta tietämättömyydestä. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että asioita katsotaan feministisestä näkökulmasta, joka koskee sekä miehiä että naisia? Moni ei tätä tiedä vaan vastaa, että feminismissä ja feministeissä on kyse riitaisista naisista, Ida toteaa. Hän kertoo myös, että hänen tuntemansa nuoret, erityisesti naiset, ovat ”metoo-liikkeen” myötä saaneet arvokasta ymmärrystä siitä, mikä lasketaan naisia loukkaavaksi käyttäytymiseksi.</p> <p>– Siksi, että se on tärkeää! Todella tärkeää! Ida huudahtaa. </p> <p>Yhtäläiset edellytykset työmarkkinoilla ovat nimittäin edelleen suuri haaste nuorille, ja tasa-arvoisen työelämän katsotaan olevan kerta kaikkiaan välttämättömyys tuleville sukupolville. </p> <p>Yhä useampi nuori tekee perinteistä poikkeavan ammatinvalinnan, mikä haastaa myös epätasa-arvoiset työpaikat ja tietyillä aloilla vallitsevan epätasapainon. Näin työmarkkinoiden tasa-arvo kokonaisuudessaan lisääntyy ja kaikki hyötyvät – sekä naiset että miehet. </p> <p>Ålands yrkesgymnasiumilla on myös tasa-arvoryhmä, johon Ida ja Lotta kuuluvat. Ryhmään kuuluu jäseniä kaikilta oppilaitoksen koulutusaloilta.</p> <p>Joka vuosi oppilaitoksen opiskelijoille ja henkilökunnalle jaetaan oppilaitoksen tasa-arvotilannetta koskeva kysely, jonka tulokset kootaan. Vastaajilta kysytään mielipiteitä esimerkiksi koulun turvallisuudesta ja opettajien suhtautumisesta. </p> <p><br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :annette bergbo
[3,MLang]: tasa-arvo   motivaatio   
DialogWeb

 
28. august 2019

Yana ja Maria räätälöivät ohjauspalveluita työssäkäyville aikuisille

Heidän vastuullaan on kolmivuotinen uraohjausalan kokeilutoiminta ja hanke, jonka nimenä on ”Visa vägen” (Tietä näyttämässä). Hankkeen tavoitteena on yksilöllistää aikuisten uraohjausta, kollektivisoida alan vastuut ja kehittää uraohjauspalveluita, uraohjausta ammattina sekä järjestelmää. Ahvenanmaan uraohjauskenttää käsitellyt hanke ”Vägledning på Åland” on siis saatettu loppuun, ja sen oppeja hyödynnetään nyt käytännön työssä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kuulostaako hurjan kokoiselta työmaalta? Ei jos kysytään hankejohtaja <strong>Yana Jahrénilta</strong> ja uraohjaaja-toiminnanjohtaja <strong>Maria Christenseniltä</strong>, jotka ovat täynnä intoa päästessään luomaan ahvenanmaalaisten tarpeisiin ja odotuksiin räätälöidyn palvelun. </p> <p>– Näemme mahdollisuuden saada aikaan jotain uutta, jotain mitä on kaivattu, yhteistyössä jo olemassa olevien ohjauspalveluiden kanssa.  </p> <p>Tavoitteena on siis kehittää palvelu, joka täydentää jo olemassa olevaa opinto- ja uraohjaustarjontaa. </p> <p>– Tarkoituksena ei ole ruveta luomaan jotain mullistavan paljon parempaa kuin nykyinen tarjonta. Ohjauspalveluissa on yksinkertaisesti puutteita niiden ihmisten osalta, jotka eivät ole työttömiä eivätkä opiskelijoita.  Ja koska kokeilutoiminta on kohdennettu tietylle kohderyhmälle, pystymme tarjoamaan asiakkaille enemmän aikaa, enemmän varsinaista ohjausta. Se lienee suurin ero verrattuna Ahvenanmaan nykyiseen tarjontaan. </p> <p>Jo vuonna 2013 tehty kartoitus osoitti, että opiskelijoiden ja työnhakijoiden parissa työskentelevät opinto- ja ammatinvalinnanohjaajat saivat paljon yhteydenottoja työelämässä mukana olevilta aikuisilta. Nämä ihmiset halusivat ohjausta, mutta sitä ei ollut saatavilla erityisesti heidän kohderyhmälleen. </p> <p>Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Ahvenanmaan uraohjauspalveluja käsittelevä hanke ”Vägledning på  Åland” toteutettiin 2017–2018, minkä jälkeen sitä jatkettiin heinäkuun 2019 loppuun. Hanketta seuraa elokuussa käynnistyvä ”Visa Vägen” -nimellä kulkeva kokeilutoiminta, joka on täysin Ahvenanmaan maakunnan hallituksen rahoittama ja kestää 31.7.2022 saakka. </p> <p>Marian vastuulla on käytännön ohjaustyö – hän tapaa asiakkaita ja toimii etupäässä uraohjaajana mutta myös toiminnanjohtajana. Yana puolestaan jatkaa hankejohtajana, jonka vastuualueena ovat prosessien ja järjestelmän luominen ja kehittäminen sekä yleiset toimintalinjat. </p> <p>– Olemme keränneet tietoa pohjoismaisesta uraohjaustoiminnasta. Olemme myös testanneet ohjattavilla ja ohjaajilla erilaisia toimintatapoja, erityisesti valmennusta, sekä ryhtyneet luomaan verkostoja. </p> <p>Maria ja Yana painottavat vahvasti sitä, miten tärkeää on aloittaa oikeasta päästä: pohtimalla ohjattavan kanssa tämän aitoja tarpeita, jotka perustuvat toiveisiin, unelmiin, edellytyksiin ja aikomuksiin. </p> <p>– Ohjattavan arvojen, ominaisuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja osaamisen kartoittamiseen täytyy olla käytettävissä riittävästi aikaa. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus käyttää pohdiskeluprosessiin niin paljon aikaa kuin tarvitaan, sillä meillä ei ole muita sitoumuksia vaan olemme riippumattomia ja neutraaleja toimijoita. Monilla ohjaajilla on vain rajallisesti aikaa käytettävissä keskusteluihin. </p> <p>– Meillä lienee myös parhaat edellytykset löytää yksilöityjä täsmäratkaisuja, sillä sen lisäksi, että tarjoamme rajattomasti keskusteluaikaa, aiomme lisäksi jatkaa yhteistyötä jo olemassa olevien ohjaustoimijoiden kanssa. Tällä tavoin pystymme toivottavasti tukemaan yksilöitä työnhaussa, alanvaihdossa, uuden opiskelualan tai muun elämänmuutoksen kanssa.    </p> <p>Entä jos joku tekee vääränlaista työtä tai on jäänyt liian pitkäksi aikaa työpaikkaan, jossa hänelle ei anneta hänen osaamistaan parhaiten vastaavia töitä? </p> <p>– Tarjoamme neutraalia keskustelutukea aikuisille, ja juuri neutraalius on vahvuutemme. Työskentelymallimme koostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäinen askel on itseymmärryksen lisääminen, sen jälkeen pohditaan työelämän tarpeita ja todellisuutta,  ja lopulta tehdään konkreettinen toimintasuunnitelma. Osallistumme täydennyskoulutukseen, jonka aiheena on itseymmärryksen rooli uraohjauksessa. </p> <p>– On upea etuoikeus saada osallistua prosessiin, jossa ihmiset kehittävät itseään ja saavuttavat tavoitteita, jotka muuttavat heidän elämäänsä valtavan paljon parempaan suuntaan, Yana ja Maria toteavat.</p> <p>Hankkeen toimintasuunnitelman mukaan sen puitteissa on tarkoitus vastaanottaa asiakkaita, tarjota ohjauspalveluja, tehdä yhteistyötä ohjausalan ammattikunnan kanssa sekä laatia alalle kattava sopimus.   </p> <p>– Viime kädessä tavoitteena on saada ohjauspalveluille uusi ylläpitäjä, yhteistoimintaneuvosto, joka toimisi myös ohjausryhmänä – ja totta kai yhteistoimintasopimus.</p> <p>Kokeilun jälkeen hankkeen toiminta aiotaan vakinaistaa. Samanaikaisesti hankkeen kanssa tekeillä on digitaalisen ohjauksen alusta, visavagen.ax. Sinne luodaan muun muassa työtila ohjaajille, joilla on tarve asiakastapaamisten yhteydessä konsultoida muissa ammateissa työskenteleviä kollegoja. </p> <p>– Edessä on paljon haasteita sekä organisatoriselta kannalta että alalla jo toimivien kanssa verkostoitumisen osalta. Niiden ratkominen on kuitenkin sekä mahdollista että antoisaa. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka toimii sujuvasti ja nopeasti, ja aiomme onnistua siinä, Yana sanoo. </p> <p>Yana on tyytyväinen siihen, että alkuperäinen hankesuunnitelma on pitänyt kutinsa niin hyvin. Suurin osa – noin 70 % – suunnitelmaan sisältyneistä toimista on tehty. Jotkin tehtävät ovat vielä kesken puhtaasti käytännöllisistä syistä. Myös budjetissa on pysytty, vieläpä 30 000 euron marginaalilla.  </p> <p>Yana ja Maria muistuttavat, että elinikäinen oppiminen edellyttää myös elinikäistä uraohjausta.</p> <p>– On kiinnostavaa seurata, miten ura-käsitteen merkitys on laajentunut. Jopa tämänvuotisessa Ruotsin valtion julkisessa komiteanmietinnössä (SOU 2019:4) ehdotetaan, että ruotsalainen ammattinimike ”opinto- ja ammatinvalinnanohjaaja” muutetaan ”uraohjaajaksi”, he toteavat. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :annette bergbo
[3,MLang]: osaamisen kehittäminen   ohjaus   aikuisten oppiminen   
DialogWeb

 
25. marts 2020

Ruotsi haltuun keittiössä

Keittiöalan kotoutumiskoulutuksen ryhmässä on 13 henkilöä ja kahdeksan eri äidinkieltä. Koulussa kaikki kuitenkin puhuvat vain ruotsia keskenään. Tulevaisuuden haaveena on oman ravintolan avaaminen Ahvenanmaalla.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Päivän lounaan tuoksu leviää keittiöön Maarianhaminan Strandgatanilla. Lounasta valmistavat Ahvenanmaan ammattioppilaitoksen keittiöalan kotoutumiskoulutuksen opiskelijat, joiden ryhmätunnus on Hrk18i. Pienellä i-kirjaimella on suuri merkitys, sillä se viittaa integraatioon eli kotoutumiseen. Nämä opiskelijat suorittavat ammattitutkinnon osaa, joka on suunnattu ruotsia vieraana kielenä puhuville.</p> <p>Keittiössä ovat paikalla <strong>Maia Jabbor</strong> ja <strong>Hourieh Mannan</strong>, kaksi ryhmän 13:sta opiskelijasta. Kaiken kaikkiaan ryhmässä puhutaan kahdeksaa eri äidinkieltä. Koulussa ryhmäläiset kuitenkin puhuvat ainoastaan ruotsia.</p> <p>- Opimme niin paljon joka päivä. Tänään olen oppinut ryöppäämään kasviksia, Maia Jabbor kertoo.</p> <p>Koulutukseen sisältyy ammatillisia aineita, kuten ruuanlaiton perusteet, valmistusmenetelmät, raaka-aineet ja erikoisruokavaliot, lounasruokien valmistus, ruokalistat ja reseptit, leipomisen perusteet, suurkeittiöteoria ja annosruokien valmistus.</p> <p>[media:5247]</p> <p><em>Hourieh Mannan on valmiina suorittamaan näyttökokeensa koulun lounasravintolassa. Tarjolla on pannupihviä ja perunoita. </em></p> <p>- Jatkan ruuanlaittoa päivisin päästyäni kotiin. Teen Ahvenanmaan pannukakkua, pullia ja kastikkeita. Pidän ruuanlaitosta ja olen tehnyt jonkin verran keittiötyötä Libanonissa asuessani, Hourieh Mannan kertoo.</p> <h2>Koulutus painottuu ruotsin opiskeluun</h2> <p>Kaksi lukuvuotta kestävän koulutuksen painopiste on kuitenkin ruotsin opiskelussa. Koulutusohjelmaan sisältyy 16 osaamispistettä ruotsia eli yhteensä 480 oppituntia. Ruotsin opetuksessa opettajat ovat keskittyneet erityisesti keittiöalalla käytettäviin sanoihin, ilmaisuihin ja vuoropuheluihin. Ammattisanastoon kuuluvat esimerkiksi veitsi, paistinpannu, pakastin, valkosipulipuristin ja kaikkien raaka-aineiden sekä valmistusmenetelmien ruotsinkieliset nimet. Niiden oppiminen on haaste – etenkin kun opiskelijat ovat keskenään hyvin eri tasoisia ruotsin ymmärtämisen ja puhumisen osalta. Ahvenanmaan ammattioppilaitos on päätynyt ostamaan palvelun, jonka avulla opiskelijat oppivat ruotsia entistä paremmin. Kyseessä on Lars Sundblomin luotsaama Språklabbet, jossa opiskelijoille annetaan äänen ja kuvan kautta välineitä oppia ammattikieltä.</p> <p>- Opimme ruotsia sekä laittaessamme ruokaa että teoriatunneilla, joilla opetellaan ammattitermejä ja kielioppia. Haluan oppia vielä paljon lisää ruotsia, Maia sanoo.</p> <p>Koulutus valmentaa opiskelijat perusteellisesti ammatissa toimimiseen, sillä he harjoittelevat oppilaitoksen koulutusravintolassa ja ahvenanmaalaisissa ravintoloissa.</p> <p>- Kaikki täällä Ahvenanmaalla ovat ystävällisiä ja avuliaita. Pidän opettajista, jotka juttelevat kanssamme, ja nuoremmat opiskelijat näyttävät, mistä mitäkin tavaroita löytyy keittiöstä. Opimme paljon toisiltamme, Hourieh kertoo.</p> <h2>Tulevaisuuden unelma</h2> <p>Opiskelijat valmistuvat toukokuun lopussa ja voivat sen jälkeen työskennellä keittiöapulaisina. Useampi heistä kuitenkin aikoo jatkaa opintoja suorittamalla kokin tutkinnon. Entä millaisia tulevaisuuden unelmia heillä on?</p> <p>- Jos saamme haaveilla vapaasti? Oman ravintolan avaaminen Ahvenanmaalla. Tarjoaisimme monenlaista ruokaa ja leivonnaisia eri maista. Mutta myös ahvenanmaalaista ruokaa. Minulla on päässäni vaikka kuinka paljon reseptejä. Monet tuttuni sanovat, että teeni niin hyvää ruokaa että minun pitäisi ruveta myymään sitä torilla, Hourieh vastaa.</p> <p>Ryhmäläisiä kuvaillaan eloisiksi ja puheliaiksi mutta myös opinhaluisiksi ja kunnianhimoisiksi. He ymmärtävät makujen päälle ja kokeilevat mielellään uusia juttuja.</p> <p>Tammikuun lopussa alkoi myös tarjoilijalinjan kotoutumiskoulutus, johon valittiin kahdeksan opiskelijaa. Kaksivuotiseen koulutukseen sisältyy ylimääräisiä ruotsin kielen oppitunteja sekä ammattiaineita, kuten tarjoilutekniikkaa, juomaoppia, asiakaspalvelua ja kassatekniikkaa.</p> <h2>Tärkeää koko oppilaitokselle</h2> <p>Apulaisrehtori <strong>Anna-Lena Groos</strong> korostaa kotiutumiskoulutusten merkitystä.</p> <p>- Ahvenanmaalla tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, koska se on tärkeää talouskasvulle. Maahanmuuttajat saavat harvoin töitä elleivät osaa ruotsia. Meillä he oppivat ruotsia sekä teorian että käytännön kautta. Uskon, että opiskelijoillamme on hyvät mahdollisuudet löytää töitä, jos he vain oppivat kielen, Groos sanoo ja viittaa siihen, että ruotsin oppitunteja on paljon niin luokkahuoneessa kuin keittiössäkin.</p> <p>Hän haluaisi käynnistää samantyyppisen koulutuksen oppilaitoksessaan myös merkonomin ja datanomin koulutusohjelmissa.</p> <p>- Sellaiseen panostukseen pitää kuitenkin varata huomattavasti enemmän resursseja. Tämäntyyppisen koulutuksen järjestämisessä ei voi kitsastella. Monilla opiskelijoistamme on jo jokin tutkinto suoritettuna, kun he saapuvat tänne.</p> <p>Groosin mukaan yksi ongelma on, että maahanmuuttajaopiskelijat eivät saa paljonkaan opintotukea ja monet heistä eivät voi hakea opintolainaa.</p> <p>- Kahden vuoden pituisten opintojen rahoittaminen on heille vaikeaa. Ymmärrän sen. Valtion pitäisi tarkistaa tukijärjestelmäänsä niiden maahanmuuttajien osalta, jotka haluavat opiskella täällä, hän toteaa.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: kotoutuminen   aikuiskoulutus   
DialogWeb

 

Danmark

 
25. marts 2020

Alhainen koulutustaso ja yksin asuminen voivat vaikuttaa miehen tuloihin ja elinikään

Tanskalaisen tutkimuslaitoksen analyysin mukaan yksin asuvilla koulutusta vailla olevilla miehillä on huomattavasti pienemmät tulot, heikompi työmarkkinasidos ja lyhyempi elämä kuin muilla miehillä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Työelämän talousneuvosto (Arbejderbevægelsens Erhvervsråd) -nimisen tutkimuslaitoksen analyysin mukaan yksin asuvilla koulutusta vailla olevilla miehillä on alempi tulotaso, heikompi työmarkkinasidos ja lyhyempi elinikä kuin muilla miehillä. Lisäksi he ovat yliedustettuina toimeentulotuen ja varhaiseläkkeen saajien joukossa.</p> <p>Analyysi osoittaa selvästi, että kouluttamattomia yksin asuvia miehiä asuu ylivoimaisesti eniten syrjäseuduilla. Joillakin alueilla kouluttamattomista miehistä jopa joka kymmenes asuu yksin, kun taas suurkaupunkien lähellä yksin asuvien osuus voi olla niinkin alhainen kuin kaksi prosenttia.</p> <p><a href="https://www.ae.dk/sites/www.ae.dk/files/dokumenter/analyse/ae_ufaglaerte-enlige-maend-halter-efter-paa-arbejdsmarkedet.pdf" target="_blank">Linkki analyysiin (tanskankielinen)</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: ihmiset joilla on matala koulutustaso   
Nyheter

 
30. september 2019

Vaikuttavaa täydennyskoulutusta: Uusi raportti tarkastelee oppimisen siirtovaikutusten tutkimuksen nykytilaa

Uudessa raportissa luodaan katsaus oppimisen siirtovaikutuksia käsittelevään uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen. Raportissa esitellään myös 18 tanskalaista käytännön esimerkkiä siirtovaikutusta edistävistä toimintatavoista sekä siirtovaikutustutkimuksista. Raportti on suunnattu muun muassa opettajille, oppilaitosten johdolle ja työnantajille.
[FORMAT,"[FORMAT, <p>VIA University Collegeen kuuluvan tutkimuskeskuksen uusi raportti pureutuu siihen, miten oppilaitokset voivat tukea oppijoiden osaamisen kehittymistä ja edistää oppimistulosten siirtämistä käytäntöön. Raportin pohjana ovat muun muassa kolme tuoreehkoa kansainvälistä siirtovaikutustutkimuskatsausta, ja se antaa uutta tietoa siitä, mitkä tekijät edistävät oppimistulosten siirtymistä työpaikalle.   </p> <p>Raportti vahvistaa, että opetuksen lisäksi myös yksittäiseen osallistujaan ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttavat ratkaisevasti täydennyskoulutuksen vaikuttavuuteen. Oppilaitosten tulisi siis jo ennen koulutuksen alkua panostaa siihen, että oppimistulosten siirtyminen käytännön työhön olisi mahdollisimman todennäköistä.</p> <p>Lisätietoa raportista VIA:n policy briefissä löydät (tanskaksi) <a href="https://www.ucviden.dk/portal/files/65591376/Policy_brief_transfer.pdf" target="_blank">täältä</a>. </p> <p>Koko raportti on ladattavissa <a href="https://www.ucviden.dk/portal/files/65426076/Transferrapport.pdf" target="_blank">täältä</a>. </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: täydennyskoulutus   osaamisen kehittäminen   
Nyheter

 
29. oktober 2019

Ammattikoulutukseen sijoittaminen tuo yhteiskuntataloudellista voittoa

Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien kouluttaminen on yhteiskunnalle hyvä sijoitus.

Tanskalaisen ajatushautomon ja tutkimuslaitoksen Arbejderbevægelsens Erhvervsrådin tuore tutkimus osoittaa

[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: koulutuspolitiikka   aikuiskoulutus   ammatillinen koulutus   
Nyheter

 
06. januar 2020

”Kansanopiston 10 käskyä – koulussa elämää varten” nyt podcastien muodossa

Tanskan kansanopistoyhdistys FFD on julkaissut kirjasarjan, jonka nimi on vapaasti suomennettuna ”Kansanopiston 10 käskyä – koulussa elämää varten”. Kirjasarjassa käsitellään kansanopistoihin liittyviä aatehistoriallisia, historiallisia ja ajankohtaisia aiheita.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kansanopistojen 175-vuotisjuhlan kunniaksi FFD on nyt tehnyt viisi  keskusteluohjelmaa, joissa käsiteltävät aiheet olivat kansanopistoille ajankohtaisia vuonna 2019.</p> <p>Ohjelmien aiheina ovat muun muassa kansanopistojen aatehistoria, yhteisöllisyys, vastuu, oppimisen ilo ja laulu. Keskustelut on julkaistu ladattavina podcasteina. </p> <p>Podcastit löytyvät <a href="https://www.ffd.dk/nyheder/2019/dec/adventskalender-hoejskolens-10-bud-bliver-til-podcasts/" target="_blank">täältä.</a> <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: vapaa sivistystyö   
Nyheter

 
30. september 2019

Vapaan sivistystyön tutkimusta kartoitettu Pohjoismaissa

Vastikään perustetun ”Nordic database of researchers in folkbildning”-tietokannan myötä eri puolilla Pohjoismaita tehtävää vapaan sivistystyön tutkimusta on saatu ensi kertaa kartoitettua. Tietokanta luo yleiskuvaa alan tutkijoista ja auttaa myös tunnistamaan tutkimuksen sokeita pisteitä, kertoo Jonas Lysgaard, joka on yksi hankkeeseen osallistuneista ja toimii DPU:n lehtorina.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Vuoden 2019 syyskuun alussa perustettiin ensimmäinen pohjoismainen vapaan sivistystyön tutkijoista koottu tietokanta. Tietokannasta voi tulla tärkeä työkalu niin kokeneille kuin uusillekin alan tutkijoille, toteaa <strong>Jonas Lysgaard</strong>, joka on vapaan sivistystyön tutkija ja Aarhusin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen DPU:n lehtori yksi tietokantahankkeen kumppaneista.</p> <p>– Ensinnäkin tietokanta antaa yleiskuvan alan tutkijoista ja tutkimuksesta. Toiseksi se suo meille ainutlaatuisen mahdollisuuden etsiä sokeat pisteemme – ne kohdat, jotka ovat vielä tutkimatta – sekä kaljut kohdat, joita on tutkittu niin innokkaasti, että karvat ovat kuluneet pois, hän luonnehtii. </p> <p>Ennen tietokannan perustamista neljä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa toimivaa organisaatiota on tunnistanut ja kartoittanut tutkimusartikkeleita ja tutkijoita, jotka ovat vuosina 1998–2018 jossain mielessä työskennelleet vapaan sivistystyön parissa. Työn tuloksena tietokantaan on koottu 170 aktiivista tutkijaa, joita voi hakea aineen, tutkimuslaitoksen tai maan perusteella. </p> <p>Jonas Lysgaardin mukaan pohjoismainen tietokanta on täysin ainutlaatuinen. </p> <p>– Kansansivistystyö on skandinaavinen käsite ja ilmiö, ja on ehdottoman tärkeää, että meillä tutkijoilla on mahdollisuus tutustua naapurimaissa asuvien kollegojen työhön. Uskomatonta kyllä on yllättävän yleistä, että törmäämme jatkuvasti kollegoihin, joilla on kiinnostavia ja omaan tutkimusalaamme liittyviä näkökulmia, mutta nämä yhteiset intressit eivät käy koskaan ilmi.  </p> <p>Itse asiassa monet kartoitetuista tutkijoista eivät itsekään tienneet, että heidän työllään on relevanssia myös vapaan sivistystyön näkökulmasta, kertoo Stine Hohwü-Christensen. Hän toimii kehityskonsulttina Tanskan vapaan sivistystyön kattojärjestössä DFS:ssä, joka on hankkeen tanskalainen kumppaniorganisaatio. </p> <p>– Koulutus kokonaisuudessaan on hyvin laaja kenttä. Siksi monien tutkijoiden tutkimusalaan sisältyy vapaan sivistystyön elementtejä, vaikka he eivät ole itse ajatelleet asiaa, Hohwü-Christensen toteaa. Hän kertoo silti yllättyneensä siitä, kuinka paljon tutkimusta Tanskasta loppujen lopuksi löytyi.  </p> <p>– Meidän mielestämme vapaalla sivistystyöllä on paljon annettavaa koko koulutussektorille, ja haluaisimme sille enemmän näkyvyyttä poliittisella agendalla. Tietokannasta voi olla tässä hyötyä, sillä se osoittaa, että näitä aiheita tutkitaan itse asiassa paljon, Hohwü-Christensen huomauttaa.    </p> <p>Ruotsissa toimii kansallinen Mimer-ohjelma, jonka vastuulla on vapaan sivistystyön tutkimuksen tukeminen ja näkyväksi tekeminen, kun taas Tanskassa, Norjassa ja Suomessa ei ole mitään vastaavaa. Vaikka Tanskalla on pitkät perinteet juuri kansanopistoista ja kansansivistystyöstä, alan tutkimusta ei tehdä paljoakaan, Jonas Lysgaard toteaa. Hänen mukaansa tämä johtuu rahoituksen ja koordinoinnin heikkouksista.</p> <p>– Alalle on vaikeaa luoda vahvaa tutkijayhteisöä, joka pystyisi laatimaan rahoitushakemuksia, hankkimaan apurahoja uusiin tohtorintutkintoihin ja viime kädessä taata alan säilymisen. Rahoituksen ja koordinoinnin puute heikentää mitä tahansa tutkimusalaa. </p> <p>Tanskalaiset ovat yleisesti ottaen kunnostautuneet kansansivistystyön historian valottamisessa, yksittäisten hankkeiden arvioinnissa ja kurssien sekä muun toiminnan osallistujamäärän raportoinnissa. Jonas Lysgaard kuitenkin kaipaa enemmän näkemyksiä siitä, mitä annettavaa vapaalla sivistystyöllä on suhteessa moniin nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Erityisesti niihin haasteisiin, jotka ovat niin laajoja, ettei niiden käsittely mahdu alkuunkaan formaalin koulutusjärjestelmän puitteisiin. </p> <p>– Kaikki puhuvat ilmastoproblematiikasta ja kestävästä kehityksestä sekä siitä, että ne edellyttävät laajaa vuorovaikutusta. Vapaan sivistystyön alalla on meneillään lukemattomia näihin haasteisiin keskittyviä hankkeita, ja tältä osin tutkimuksen pitäisi olla pidemmälle kehittynyttä ja tarkkanäköisempää.</p> <p>Niinpä sekä Jonas Lysgaard että Hohwü-Christensen toivovat, että tietokanta voi osaltaan yhdistää kenttää ja viitoittaa uusia polkuja alan tulevalle tutkimukselle. Tämä työ on toki jo päässyt hyvään vauhtiin, toteaa Stine Hohwü-Christensen.</p> <p> – Osin hankkeen parissa tehdyn työn ansiosta olemme jo organisaationa onnistuneet verkostoitumaan tutkijoiden kanssa ylipäätään ja erityisesti Jonaksen (Lysgaard, toim. huom.) kanssa. Seuraavana askeleena voisimme luoda tutkijaverkoston osalle tutkijoista tai tehdä ”sokeiden pisteiden” analyysin tietokannan sisällöstä. Aika näyttää mitä tuleman pitää, ja tarvitsemme tietysti enemmän rahoitusta. Juuri nyt olemme vain erittäin ylpeitä ja onnellisia päämäärämme saavuttamisesta ja siitä, että niin moni tutkija on halunnut mukaan tietokantaan. </p> <p></p> <blockquote class="utbox utbox-medium utbox-left lightblue-on-darkblue"> <p>“Nordic database of researchers in folkbildning”-tietokannassa on tanskalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet vapaata sivistystyötä ja kansansivistystoimintaa vuosien 1998–2018 aikana. Tietokanta on avoin kaikille, ja siihen sisältyy erilaisia hakumahdollisuuksia.</p> <p>Tietokanta syntyi DFS:n koordinoiman hankkeen tuloksena. Muut hankkeen osallistujaorganisaatiot ovat Linköpingin yliopiston yhteydessä toimiva ruotsalainen kansansivistysohjelma Mimer, opintoliittojen kattojärjestöt Studieförbunden Ruotsista ja Voksenopplæringsforbundet Norjasta, suomalainen Bildningsalliansen, tanskalainen DPU, Åbo Akademi sekä Norjan tiede- ja teknologiayliopisto. Linkki tietokantaan <a href="https://folkbildningresearch.com/" target="_blank">tässä</a>.</p> <p>Lähde: dfs.dk</p> </blockquote> <p><br />  </p> <p></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Julie Elver
[3,MLang]: vapaa sivistystyö   tutkimus   
DialogWeb

 
25. juni 2019

Perjantaioluet ja etäopiskelu ovat yhdistettävissä

Aarhusilaisessa tekniikan alan oppilaitoksessa opiskeluyhteisön toimivuus saa yhtä hyvän arvosanan etäopiskelijoilta kuin lähiopetukseen osallistuvilta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Opintoihin kuuluva sosiaalinen kanssakäyminen edistää oppimista ja opiskelijoiden sitoutumista. Mutta miten luoda tilaa kanssakäymiselle, kun opetus tapahtuu kokonaan tietokoneen ruudun välityksellä? </p> <p>Aarhusilaisen teknisen alan oppilaitoksen Aarhus maskinmesterskolen etäopintokoordinaattori <strong>Per Hessellund</strong> tietää asiasta jotakin. Vuonna 2010 oppilaitos käynnisti konemestarikoulutuksesta verkkoversion, joka on alusta lähtien perustunut sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Hessellund kertoi aiheesta esiintyessään tämän vuoden kesäkuussa pidetyssä etäopetuskonferenssissa, jonka järjestivät NVL, Fluid ja IDA Education.  </p> <p><a href="https://soundcloud.com/nordvux/fleksibel-uddannelse-hvad-virker" target="_blank">Linkki FLUID-konferenssista tehtyyn podcastiin (tanskankielinen) </a></p> <p>– Pohdimme kokonaisen vuoden, miten lähestyisimme asiaa. Oli hienoa, että suunnitteluun oli varattu niin paljon aikaa. Tulimme siihen tulokseen, että jos saamme sosiaalisen puolen toimimaan, niin koulutuspuolikin onnistuu kyllä. </p> <p>Oppilaitoksen koulutusohjelmissa tehdyssä vuotuisessa mielipidemittauksessa etäopiskelijat ovatkin antaneet opiskeluyhteisölle yhtä hyvän arvosanan kuin lähiopetukseen osallistujat.</p> <p>Ongelmaperusteisessa työskentelytavassa pitäytyminen on yksi niistä elementeistä, joiden avulla koulutusohjelmassa rakennetaan vahvaa opiskelijaverkostoa. Perinteinen lukujärjestys on siksi hylätty täysin. Sen sijaan opiskelijat saavat joka maanantai viikkotehtävän, joka heidän tulee ratkaista seuraavien päivien aikana oman ryhmänsä kanssa ja esitellä perjantaina kaikille. Vastuu muille opiskelijoille on yksi erityisen motivoiva tekijä, kertoo <strong>Morten Sønder Kristensen</strong>, joka opiskelee koulutusohjelmassa ja osallistuu aamupäivän tapaamiseen videolinkin kautta. </p> <p>– Ryhmädynamiikka on minulle tärkeä motivaatiotekijä. Olen vastuussa toisille ryhmäläisille ja kannan vastuuta yhdessä heidän kanssaan. Se auttaa niinä päivinä, jolloin peitto tuntuu tavallista painavammalta, hän kertoo. </p> <p>[media:4771] <br /> <em>Tältä näyttää etäopiskelijan luokkahuone. Kuva: Julie Elver. </em></p> <p>Morten on täydentänyt toisen asteen opintojaan etäkursseja suorittamalla. Tuo kokemus oli kuitenkin aivan erilainen kuin hänen nykyiset opintonsa.</p> <p>– Silloin kökötin itsekseni monta kuukautta. Opiskelujen alkaessa sain vain listan kurssimateriaaleista ja tenttipäivämäärän. Jos minulla oli ongelma, sain kysymykseeni vastauksen vasta monen päivän kuluttua, ja minut jätettiin paljolti oman onneni nojaan. Hakiessani tähän koulutukseen jouduin harkitsemaan, olenko valmis tekemään samaa kolmen vuoden ajan.</p> <p>Ennakkokäsitykset osoittautuivat onneksi kuitenkin vääriksi pian konemestarikurssin alettua. </p> <p>Morten kertoo, että tunnit kuluvat kuin siivillä, eikä hän tunne oloaan yksinäiseksi.</p> <p>– Ryhmäämme kuuluu kuusi opiskelijaa, ja muista ryhmäläisistä on tullut hyviä ystäviäni, koska istumme yhdessä monta tuntia päivässä. Meillä on hyviä keskusteluja, kun yritämme ratkaista ongelmaa, joka meille on maanantaiaamuna heitetty, Morten kertoo. Hän sanoo myös, että on ihan mahdollista istua oluella yhdessä, vaikka ryhmän jäsenet olisivat fyysisesti eri puolilla maata.  – Kun olemme kaikki pitäneet esityksemme perjantaina, kokoonnumme usein vielä perjantaioluille, eli kehotamme ihmisiä tuomaan oluen ruudun ääreen. Tuollaista kokoontumista on muuten vaikeaa järjestää, koska asumme sadan kilometrin päässä toisistamme.  </p> <blockquote class="utbox utbox-medium utbox-left lightblue-on-darkblue"> <p><strong>Opettajan rooli</strong></p> <p>Tässä Per Hessellundin vinkit etäopettajana onnistumiseen:</p> <p>•    Vankka mediaosaaminen on kaiken a ja o. Vuorovaikutusmahdollisuuksia on monenlaisia, ja opettajana sinulla on käytössäsi monia muitakin viestintämuotoja kuin kirjoittaminen. Olisiko palaute on helpompi antaa videon muodossa kuin tekstiksi naputeltuna?  </p> <p>•    Muista laittaa web-kamera päälle. On tärkeää, että viestintä ei koostu vain äänistä ja niiden tahdissa vilkkuvista mikrofonin kuvista. Ihmisillä voi olla estoja kameran käyttämisen suhteen, mutta ole kärsivällinen ja vaadi kamera päälle aina, kun keskustelette.  </p> <p>•   Opettajana sinulla on useita rooleja. Toimit sekä koordinaattorina, suunnittelijana että opettajana. Opettaminen on hauskin osa työtä, mutta myös suunnitteluun ja koordinointiin kuluu aikaa, ja näitäkin tehtäviä täytyy muistaa priorisoida. </p> <p>•    Kuuntele herkällä korvalla. Hyödynnä kaikkia verkko-opetuksen antamia mahdollisuuksia ”kuuntelemiseen”. </p> </blockquote> <p><br />  </p> <p>Haastatteluun osallistuu videolinkin kautta toinenkin opiskelija, <strong>Steffen Vangkilde Hansen</strong>. Hän asuu Flensborgissa ja työskentelee kokopäiväisesti, joten hänen kannaltaan mahdollisimman joustava opiskelutapa oli ehdoton edellytys. Muut tavat olisivat olleet mahdottomia, hän kertoo.</p> <p>– Teen töitä kolme viikkoa ja olen sitten viikon vapaalla. Työviikkojen aikana katson iltaisin oppitunneista tehdyt nauhoitukset ja valmistaudun. Joskus on tietysti vähän hankalaa pysyä kärryillä, mutta minua auttaa se, että ryhmäni odottaa minun olevan valmistautunut. Lukuvuoden alussa teimme ryhmäsopimuksen, jossa määrittelimme, mitä odotamme toisiltamme. Täytyyhän minun noudattaa sitä, Steffen toteaa.</p> <p>Hänen mielestään koulutuksen toteutustapa on myös valtava potentiaalinen hyöty hänen tulevan uransa kannalta. </p> <p>– Meidän työskentelytapammehan on tulevaisuutta. Kaikki tapahtuu jatkossa digitaalisesti – muistiinpanojen tekeminen, tiedonhankinta verkossa ja tiedon jakaminen. Siksi tutkinnon suorittaminen verkko-opintoina on hyvin luontevaa. Täällä meillä on mahdollisuus keskittyä kolmen vuoden ajan opettelemaan verkossa työskentelemistä, myös ryhmänä. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Julie Elver
[3,MLang]: etäopetus   monimuoto-opetus   täydennyskoulutus   motivaatio   
DialogWeb

 
28. august 2019

FGU – uusi nuorten valmistava koulutus alkaa

Uuden koulutusmuodon käynnistyessä 1. elokuuta vanhanmallisissa oppilaitoksissa työskennelleet työntekijät siirtyvät FGU-opintokeskusten palvelukseen. Keskuksia on 27.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tanskan opetusministeriön alainen Opetus- ja laatuhallitus on laatinut muun muassa opettajien käyttöön tarkoitettuja työkaluja ja välineitä, joita voi käyttää esimerkiksi opiskelijoiden osaamistason arviointiin ja yhteyshenkilöjärjestelyihin.  </p> <p>Tanskan opetusministeriö julkaisee FGU-koulutuksen alkamisesta uutiskirjeitä, ja ministeriön sivuilla on haettavissa aiheeseen liittyvää materiaalia.</p> <p>Hae viimeisin uutiskirje (tanskaksi) <a href="https://www.uvm.dk/-/media/filer/uvm/udd/fgu/2019/juni/190627-nyt-om-fgu-11.pdf?la=da">täältä</a>. </p> <p>Seuraa FGU-koulutukseen liittyvän työn etenemistä <a href="https://www.uvm.dk/forberedende-grunduddannelse/om-forberedende-grunduddannelse" target="_blank">täältä</a>. </p> <p>FGU-koulutuksen alkaessa työpajatyyppistä opetusta antaneet produktionsskole-oppilaitokset lakkautetaan. Alan yhdistys on päättänyt käyttää loput varansa perustamalla uuden, käytännönläheistä opiskelua edistävän yhdistyksen. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on pitää yllä ja kehittää produktionsskole-oppilaitosten pedagogista ajattelua. Yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous on määrä pitää 1. lokakuuta.</p> <p>Lue lisää aiheesta (tanskaksi) DFS:n sivuilta <a href="https://www.dfs.dk/nyheder/2019/produktionsskolernes-paedagogik-lever-videre/" target="_blank">täältä</a>. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: koulutuspolitiikka   ammatillinen koulutus   
Nyheter

 
14. december 2018

Uusi NVL-verkosto paneutuu ”aikuisopettajien” osaamisen kehittämiseen

NVL on perustanut uuden, monialaisen verkoston, jonka tehtävänä on koota yhteen NVL:n eri verkostojen tieto ja osaaminen sekä luoda niiden välille synergiaa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Pohjoismaisen ”aikuisopettajan” osaamisen kehittäminen on ollut korkealla NVL:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston prioriteettilistalla useiden vuosien ajan. NVL on toteuttanut kartoituksia, analyyseja ja pilottihankkeita, joiden avulla on kehitetty aikuisten oppimisen parissa tehtävää työtä. </p> <p>Melkein kaikki NVL:n teemaverkostot ovat paneutuneet siihen, miten kehitetään aikuisten oppimisen parissa eri aloilla, konteksteissa ja rooleissa työskentelevien henkilöiden osaamista.</p> <p>Nyt NVL jatkaa tätä työtä perustamalla monialaisen verkoston, jonka tehtävänä on tehdä näkyväksi tämänhetkisiä osaamisen kehittämistarpeita ja luoda orgaaninen malli jatkuvaan, käytännönläheiseen ja joustavaan osaamisen kehittämiseen.</p> <p>Orgaaninen osaamisen kehittämismalli on tarkoitettu täydentämään olemassa olevaa formaalia koulutustarjontaa. Mallin tarkoituksena on edistää työkäytänteiden parantamista dialogin, kehittämisen ja ajankohtaisia haasteita koskevien tiedon sekä kokemusten vaihdon kautta yhteiskehittämiseen perustuvien oppimisprosessien avulla. Malli perustuu pohjoismaisille arvoille, ja se on tarkoitettu kaikille aloille ja kaikille pohjoismaille. </p> <p>Verkoston ensimmäiset tapaamiset järjestettiin syksyllä 2018. </p> <p>Verkoston työn pohjana ja inspiraationlähteenä toimivat muun muassa seuraavat aiemmat julkaisut: </p> <p>•    <a href="https://nvl.org/Content/Voksenlaererens-kompetencer-og-kompetenceudvikling" target="_blank">Voksenlærerens kompetencer og kompetenceudvikling</a>, 2017 <br /> •    <a href="https://nvl.org/Content/Evaluation-of-transformative-learning-circles " target="_blank">Evaluation of transformative learning circles</a>, 2017<br /> •    <a href="http://www.arbeidslivinorden.org/nyheter/nyheter-2016/article.2016-06-13.5324439206" target="_blank">Arbejdsliv i Norden, Nielson, Poul, NMR</a> 2016<br /> •    <a href="https://nvl.org/Content/Den-nordiske-voksenlrer " target="_blank">Den Nordiske voksenlærer</a>, 2011<br /> •   <a href="https://nvl.org/Content/Innovative-lreprocesser-i-praksis-et-udviklingsforlb" target="_blank"> Innovative læreprocesser i praksis</a>, 2009 </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: osaamisen kehittäminen   aikuisten oppiminen   
Nyheter

 
24. april 2019

Digitalisaatiosta ei ole pikakorjaussarjaksi

Digitaalisten teknologioiden käyttäminen opetuksessa tuo mukanaan etuja, mutta myös suuria haasteita, sillä ne on otettava huomioon didaktiikkaa ja oppisisältöjä suunniteltaessa, sanoo professori Mie Buhl.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Lähestulkoon kaikki ovat tekemisissä digitaalisten teknologioiden kanssa päivittäin niin yksityiselämässä kuin työpaikallakin. Uusi teknologia on luonut opetukseen aivan uusia mahdollisuuksia, jotka voivat olla houkuttelevia sekä opiskelijoiden että työnantajien näkökulmasta. Vaikka osa opettajista kokee ahdistusta digitaaliseen opetukseen ryhtymisestä, asialle ei kannata kääntää selkäänsä. Sen sijaan opettajien tulisi omaksua digitaaliset teknologiat ja käyttää niitä kriittisesti opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa mielekkäillä tavoilla.</p> <p>– Nykymaailmassa ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa ei ole mahdollista kieltäytyä käyttämästä teknologiaa opetuksessa. Siksi minua kiinnostaa, millä tavoin opetus voidaan suunnitella sellaiseksi, että se on tarkoituksenmukaista tämän uuden toimintaympäristön näkökulmasta, sanoo <strong>Mie Buhl,</strong> joka toimii viestinnän, tietotekniikan ja oppimismuotoilun professorina Aalborgin yliopistossa.</p> <p>Mie Buhl on itse kulkenut koko pitkän tien perinteisestä analogisesta opetuksesta digitaaliseen opetukseen toimiessaan lähes 35-vuotisella urallaan ensin peruskoulun opettajana, sittemmin yliopistonlehtorina ja tutkijana. Hän on käyttänyt digitaalisia teknologioita opetuksessa vuodesta 2003. Niinpä hän pystyy toteamaan tietyllä auktoriteetilla, että e-oppiminen voi tuoda mukanaan sekä isoja hyötyjä että monia uusia suuria haasteita. On myös tärkeää, että sekä organisaatioiden johtajat että digitaalisen kehitystyön tekijät ottavat eri näkökannat huomioon ennen suuriin digiuudistuksiin syöksymistä. </p> <p>– Minulla on tapana sanoa, että kyseessä ei ole mikään pikakorjausmenetelmä. Didaktiikan kannalta työtä on ihan yhtä paljon kuin kaikissa muissakin oppimistilanteissa. Mielestäni mikään ei viittaa siihen, että digiopetus olisi helpompaa, halvempaa tai nopeampaa kuin aikaisemmat opetusmenetelmät. Sillä vain pystytään tekemään eri asioita, Mie Buhl korostaa. </p> <blockquote> <p>… on myös KILD-tutkimusryhmän johtaja. KILD tutkii, miten oppimisprosesseja voidaan kehittää teknologia-avusteisesti uusilla, tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Buhlin omaa erikoisalaa on visuaalinen oppiminen ja sen merkitys oppimisprosessiemme organisoinnille. Muiden tutkimusryhmäläisten tutkimuskohteina ovat esimerkiksi pelit ja organisaatiomuutoksiin liittyvät johtamisstrategiat. Työn keskipisteessä ovat tietotekniikan mahdollisuudet oppimisen kvalifioinnissa ja fasilitoinnissa sekä luovuuden ja innovaatioiden tukemisessa. ”Ryhmän työskentelytapa on hyvin käyttäjäorientoitunut, joten teemme yleensä yhteistyötä loppukäyttäjien kanssa sisällön osalta ja hankkeen aikana”, Buhl kertoo.  </p> <p>…  toimii pääpuhujana Voksenpædagogisk Forumin konferenssissa, joka pidetään tänä vuonna 25. huhtikuuta Koldingissa. Konferenssi on suunnattu kaikille aikuiskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä kiinnostuneille.   </p> </blockquote> <p>Yksi opettajien kohtaamista suurista haasteista on se, että digitaaliset teknologiat haastavat monella tavoin heidän käsitystään itsestään ja roolistaan. Esimerkiksi kansanopistoissa tehdyistä tutkimuksista ilmenee, että opettajat kokevat perustavanlaatuista epävarmuutta siitä, saavatko he digitaaliset välineet toimimaan. </p> <p>– Tuota epävarmuutta ei voi poistaa, sillä eteen saattaa tulla tulee aina uusia teknisiä haasteita, Mie Buhl toteaa. Se mitä opettajana voi tehdä on luopua kaikkitietävästä roolista ja pyytää apua kurssilaisilta tai teknisen tuen henkilöstöltä. </p> <p>– Opettajan ei missään nimessä kuulu olla teknikko. On hyödyllistä ymmärtää teknologian toimintaperiaatteet, mutta on myös tärkeää tietää, keneltä voi kysyä apua, jos välineet eivät toimi –etenkin alkuvaiheessa, Buhl sanoo. </p> <p>Monet opettajat myös pelkäävät, mitä heidän oppiaineelleen ja opetussisällöilleen käy, kun opetus muutetaan digitaaliseksi. Onko vaarana, että digitaalinen teknologia jättää varjoonsa vuosikausien aikana tehdyn työn? Mie Buhl kuitenkin painottaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole ”joko-tai”-tyyppinen asia. Opetussisältöjen tulee kehittyä samaa tahtia digitalisaation kanssa, ja suuri osa digitaaliseen opetukseen kuuluvasta työstä on nimenomaan opetussisältöihin liittyvää työtä. </p> <p>– Didaktiikka pysyy monin tavoin samanlaisena. Opettajan tehtävänä on edelleen päättää, mikä opetuksen aiheena on ja miten opetus toteutetaan sekä arvioidaan, Buhl toteaa. Hän kuitenkin lisää, että perinteisen ja digitaalisen opetuksen välillä on toki suuria eroja. </p> <p>E-oppimisessa joku laatii yleensä sähköiseen oppimisympäristöön kurssipohjan, johon voidaan viedä opetusta, lähteitä, tehtäviä ja kysymyksiä. Usein aikuisopettaja on se, joka valitsee sisällöt ja määrittelee kurssilaisten tai opiskelijoiden työtavat. Aikuisopettaja toimii yleensä myös kurssin ohjaajana tai opettajana.  </p> <p>Niinpä Mie Buhlin erikoisala, digitaalinen oppimismuotoilu, edellyttää, että opettaja harjoittelee aivan uudenlaisia opetuksen suunnittelun tapoja.</p> <p>– Itse asiassa oppimismuotoilu ei poikkea kovin paljon didaktiikasta. Käsitteen tarkoituksena on enemmänkin korostaa sitä, miten monimutkaisesta asiasta on kyse: digitaalisuuden myötä kuvioon tulee paljon lisää toimijoita ja tekijöitä. Opettajan on otettava kaikki ne huomioon ja suunniteltava koulutus kokonaisuutena. Koulutukset julkaistaan usein kokonaisina kurssipaketteina, ja siksi koulutuksen viimeinen päivä tulee suunnitella yhtä huolellisesti kuin ensimmäinen, Mie Buhl luonnehtii. </p> <p>[media:4576]<br /> <em>Mie Buhl. Valokuva Dorthe Plechinger</em></p> <p>Voi olla mullistava kokemus luopua kaiken tietävän ja osaavan henkilön roolista. Tuo rooli jaetaan nyt useammalle ihmiselle, jolloin yksittäinen opettaja ei ole ainoa, joka suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta. Opettaja tulee riippuvaiseksi teknisen tuen henkilöstöstä ja joutuu hyväksymään, että hänen vastuullaan on tuottaa vain yksi pieni osa kurssikokonaisuudesta. Lisäksi hänen on kyettävä suunnittelemaan verkko-opetusta, joka toimii ilman että kouluttaja on paikalla koko ajan. Tämä vaatimus luo yleiselläkin tasolla suuria haasteita: </p> <p>– Olemme tottuneet siihen, että opettajalla on edellytykset arvioida, missä asioissa opiskelijat tarvitsevat tukea. Nyt opettajan ja opiskelijan suhde muuttuu välilliseksi, ja heidän välillään on suurempi etäisyys. Tämä saattaa johtaa siihen, että kurssilaisia tai opiskelijoita putoaa helpommin joukosta, kun kukaan ei ole paimentamassa heitä, Mie Buhl pohtii.  </p> <p>Kahden ihmisen istuessa fyysisesti samassa tilassa tapahtuu nimittäin paljon muutakin kuin se, mitä sanotaan. Ihmiset katsovat toisiaan silmiin, sillä keho, näköaisti ja eleiden, ilmeiden sekä taukojen tulkinta  ovat osa heidän välistään viestintää. Kun siirrytään digitalisoituun opetukseen, on löydettävä keinot noiden viestien välittämiseen.   </p> <p>– Niinpä kaikki didaktikot työskentelevät parhaillaan selvittääkseen, miten oppimisprosessit voidaan suunnitella järkeviksi. He suunnittelevat uusia vuorovaikutuksen muotoja, jotka eivät ole niin riippuvaisia perinteisestä opetuksesta. Kyse voi olla vaikkapa itseohjautuvista tiimeistä, jolloin opettajan rooli on toimia valmentajana, moderaattorina tai ohjaajana, Mie Buhl kertoo. </p> <p>Vastaavasti haasteita luo myös se, että iso osa verkko-oppimisesta tapahtuu ilman opiskelijan ja opettajan välistä reaaliaikaista viestintää, usein ryhmissä. Kommunikaatio tapahtuu eriaikaisesti viestejä lähettämällä: jos opiskelija lähettää kirjallisen viestin, opettaja vastaa siihen vasta myöhemmin.  </p> <p>Erityisen hankalaan tilanteeseen etäoppimisprosessissa joudutaan, kun eteen tulee kriisi. Opiskelija tai ryhmä saattaa esimerkiksi hukata punaisen langan, ja joskus voi olla vaikeaa selittää, missä ongelma piilee:</p> <p>– Mitä opiskelijan pitäisi kirjoittaa ohjaajalleen, kun jokin ei toimi, mutta hän ei ole varma, missä vika on? Mie Buhl selittää. </p> <p>Opiskeluun harjaantumattomien aikuisopiskelijoiden kyseessä ollessa motivaatio voi olla suuri haaste. Erityisesti heidän kohdallaan tulee miettiä tarkkaan, millaista digikurssia ollaan laatimassa. Itseohjautuvaan oppimiseen on luotettu liiankin kanssa.</p> <p>– Opiskelija, joka siirtyy käytännönläheisestä ympäristöstä opiskeluympäristöön, ei suin päin hylkää käytännön työssä saamaansa tietoa ja käytännön järkeä vain siksi, että hänelle esitellään uutta tietoa tai uusi teoria. Tässä tilanteessa kouluttajan tulee pohtia, millaisia motivaatiotekijöitä ja tarpeita oppijoilla on, ja pohtia opettajien roolia kurssilla sen pohjalta.</p> <p>– Kyseessähän on oppimismuotoiluun tai didaktiikkaan liittyvä valinta. Opettajan voi olla järkevää miettiä, ketä varten kurssi toteutetaan ja mitkä ovat kurssilaisten vahvuudet ja lähtökohdat.  Jos ihmisten haluaa sitoutuvan oppimiseen, on lähdettävä liikkeelle heidän vahvuuksistaan, Mie Buhl sanoo. Hän toteaa, että opettajan on tietysti myös määriteltävä kurssin tavoitteet ja tulokset. </p> <p>Joka tapauksessa opettajan kannattaa ajatella ongelma- ja hankelähtöisesti, ellei halua aikuisopiskelijoiden putoavan kelkasta. Mikään ei viittaa siihen, että perinteinen luento-opetus, jossa katsotaan video puhuvasta päästä ja sen jälkeen pidetään koe, oikeastaan johtaisi käyttökelpoiseen osaamiseen.  Eihän se toimi digitaalisen maailman ulkopuolellakaan, Mie Buhl toteaa. Siksi hän usko enemmän käytännönläheiseen ajatteluun ja siihen, että mielekkään ongelman pohtiminen voi toimia pontimena ja herättää kiinnostusta myös digitaalisten oppimateriaalien käyttämiseen.</p> <p>– Jos pyytäisit minua suunnittelemaan kurssin ihmisille, jotka eivät ole tottuneet opiskeluun, lähtisin ehdottomasti liikkeelle jostain heidän työpaikaltaan valitusta tapauksesta, joka tuntuu heistä relevantiltas, sanoo Mie Buhl.</p> <p>E-oppimisen tehostamista tutkitaan täyttä höyryä. Sen sijaan, että koulutuksen arvioiminen annettaisiin opettajan tehtäväksi, voidaan uusia kursseja suunnitella kerätyn ja käsitellyn datan perusteella. </p> <p>– Mielestäni emme kuitenkaan ole vielä valmiita sellaiseen, Mie Buhl sanoo.</p> <p>Hän lisää, että sama koskee MOOC-kursseja (MOOC = massiivinen avoin verkkokurssi). MOOCit ovat verkkokursseja, joiden perustana on ”unelma siitä, että kaikki ihmiset joka puolella maailmaa pystyvät kouluttautumaan mahdollisimman joustavasti ja useimmiten niin, että vuorovaikutus kouluttajan kanssa on mahdollisimman vähäistä.” </p> <p>Mie Buhl on seurannut MOOC-kursseja alusta asti ja päätoimittanut <em>International Review of Education – Lifelong Learning</em>-julkaisun MOOC-aiheisen teemanumeron. Alussa – 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä – MOOCit miellettiin ikään kuin maailman suurimmaksi kansanopistoksi, jossa kaikki voivat kouluttautua omaehtoisesti yhdessä kaikkien muiden kanssa.</p> <p>– Mutta jos opettajan korvaaminen teknologialla ja itseohjautuvilla opiskelijoilla on niin helppoa, miksi sitä sitten ei ole tehty aikaisemmin? MOOC-kurssit eivät ole laajassa käytössä Tanskassa, koska meidän koulutusjärjestelmämme on suurelta osin ilmainen ja kyseessä on hyvin pieni kielialue. MOOCien ideana on tavoittaa iso joukko osallistujia, joilla on akuutti koulutustarve – esimeriksi Intiassa – ja meillä samanlaista tarvetta ei ole, Buhl selittää. </p> <blockquote> <p>Opetuksen digitalisaation arvon luo opettaja, ei tekniikka. Näin todetaan tuoreessa tanskalaisraportissa, jonka otsikkona on ”Digitalisaatio ja opetuksen laatu”. Raportin on laatinut DAMVAD Analyticis kahden tanskalaisen opettajajärjestön ja korkeakoulutettujen ammattiliiton toimeksiannosta. Raportin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että opettajat saavat riittävät valmiudet digitaalisten oppimateriaalien valitsemiseen, kyseenalaistamiseen, muokkaamiseen, käyttämiseen ja arviointiin, jotta digitalisaatio johtaisi koulutussektorilla kokonaisvaltaiseen laadun paranemiseen. </p> <p>Lue (tanskankielinen) tutkimus <a href="https://www.gl.org/uddannelse/Documents/Digitalisering%20og%20kvalitet%20i%20undervisningen.pdf" target="_blank">tästä</a>.<br />  </p> </blockquote> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Dorthe Plechinger
[3,MLang]: etäopetus   motivaatio   aikuiskoulutus   aikuisten oppiminen   
DialogWeb

 
24. april 2019

Aikuiskoulutuskeskukset talousahdingossa, useita keskuksia lakkautetaan

Useita VUC-aikuiskoulutuskeskuksia uhkaa lakkauttaminen. VUC-keskukset tarjoavat yleissivistävää aikuiskoulutusta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kahdeksan sivupistettä on ilmoittanut lopettavansa toimintansa vuoden 2019 aikana. Lisäksi 13 sivupisteessä on alle 100 opiskelijaa. VUC-koulutuksen tutkimuskeskus kuvaa niitä haavoittuviksi, ja tiedotusvälineissä niiden kuvataan olevan lakkautusuhan alla.  </p> <p>VUC-keskukset tekevät kaikkensa säilyttääkseen sivupisteensä, vaikka ne olisivat tappiollisia (niin kauan kuin keskukset itse eivät tee liikaa tappiota), mutta niihin kohdistuu suuria paineita niin taloudellisen kuin ammatillisen kestävyyden osalta. </p> <p>Lakkauttamisiin ja keskusten vaikeaan tilanteeseen on useita syitä: </p> <p>1. Hallitus on useiden vuosien ajan toteuttanut 2 %:n vuosittaiset leikkaukset sisältävää säästökuuria, joka liittyy niin sanottuun uudelleenpriorisointiavustusjärjestelmään. </p> <p>2. Koulutusalalla on tehty uudistuksia. VUC-keskuksiin ovat vaikuttaneet erityisesti uusi valmistava FGU-koulutusmuoto sekä ammattikoulutuksen uudistus. </p> <p>3. Demografisen kehityksen takia ikäluokat ovat pienentyneet. </p> <p>Lakkauttamiset iskevät erityisesti vähän koulutettuihin aikuisiin, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. </p> <p>Seuraa VUC-keskusten tilanteesta käytävää keskustelua (tanskaksi) <a href="https://vuc.dk/vuc-videnscenter/" target="_blank">täältä.</a> </p> <p>Lue uudelleenpriorisointiavustuksesta (tanskaksi) <a href="https://www.fm.dk/nyheder/pressemeddelelser/2015/07/kommunernes-oekonomiske-rammer-for-2016" target="_blank">täältä</a>. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: koulutuspolitiikka   aikuiskoulutus   ammatillinen koulutus   
Nyheter

 
28. april 2020

Ajankohtaisia ideoita hyvään verkko-opetukseen

Tanskalainen koulutuksen arviointi-instituutti EVA on käynnistänyt hankkeen, jossa tutkitaan, miten digitalisaatio toteutuu aikuiskoulutuksessa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Juuri nyt moni oppilaitos siirtyy lähiopetuksesta etäopetukseen. EVA-instituutti on aloittanut hankkeen, jossa tutkitaan digitalisaation käyttöä aikuiskoulutuksessa sekä siitä tähän mennessä saatuja kokemuksia.</p> <p>Hankkeen osana on juuri julkaistu artikkeli, jossa kuvaillaan ”Viisi askelta hyvään verkko-opetukseen.”</p> <p>Askeleiden kehittäjä on professori Gilly Salmon, joka kuuluu maailman johtaviin ajattelijoihin digitaalisen oppimisen ja verkkokoulutuksen suunnittelun alalla. Hänen pedagogisen näkemyksensä taustalla on käsitys, jonka mukaan oppimisen tulee olla merkityksiä luova, aktiivinen prosessi, ja että oppiminen on suurelta osin opiskelijalähtöinen sosiaalinen prosessi.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: etäopetus   monimuoto-opetus   
Nyheter

 
24. september 2018

Ammattiin opiskelevien määrä pudonnut vuoden 2015 uudistuksen jälkeen

Tuoreet raportit kertovat ammattiopintoihin hakeutumiseen ja niiden loppuun suorittamiseen liittyvistä haasteista. Vuoden 2015 ammattikoulutusuudistuksesta huolimatta ammattiin opiskelevien määrä on laskussa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Vuonna 2015 toteutetun ammattikoulutusuudistuksen odotettiin lisäävän ammattioppilaitosten hakijamäärää. Tavoitteena oli, että 25 % ikäluokasta aloittaisi ammattikoulutuksen.&nbsp;</p> <p>Tanskan opetusministeriön tuoreet luvut kuitenkin osoittavat, että uudistuksen jälkeen kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan.</p> <p>Hakijoiden kokonaismäärä on laskenut jyrkästi, vaikkakin ammattikoulutukseen suoraan peruskoulusta hakevien määrä on kasvanut yhdellä prosentilla.&nbsp;</p> <p>Hakijamäärän laskuun nähdään olevan useita syitä. Yksi niistä on hakijoille asetettu arvosanavaatimus, joka on nostanut opiskelijoiden osaamistasoa mutta vähentänyt heidän määräänsä. Toinen syy on harjoittelupaikkojen puute.&nbsp;</p> <p>Lisäksi koulutussektoriin vuodesta 2015 lähtien kohdistunut kahden prosentin vuosittainen säästövelvoite on johtanut useissa ammattioppilaitoksissa koulutusohjelmien lakkautukseen ja opettajien irtisanomiseen.&nbsp;</p> <p>Kolme tuoretta raporttia analysoi ammattioppilaitosten nykytilaa ja kuntien vuonna 2018 tekemiä toimenpiteitä. Ammattikoulutuksen haasteita ruotivia raportteja aiotaan käyttää hallituksen työn tukena.&nbsp;<br /> &nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: koulutuspolitiikka   ammatillinen koulutus   
Nyheter

 
21. januar 2019

Laaja uudistus yhtenäistää nuorten aikuisten valmistavat koulutukset Tanskassa

Kolmen vuoden työ huipentuu vuoden 2019 elokuussa, kun 88 oppilaitoksesta muodostetut 27 uutta opintokeskusta avaavat ovensa tarjotakseen tanskalaisille nuorille aivan uudenlaista valmistavaa koulutusta. Vanhoja oppilaitoksia lakkautetaan. ja kuusi lakia kootaan yhdeksi laiksi. Tarkoituksena on varmistaa, että entistä suurempi osuus nuorista suorittaa tutkinnon ennen 25 vuoden ikää.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Vuonna 2015 yhteiskuntatieteellinen tutkimuslaitos VIVE teki vaikuttavuusanalyysin valmentavista koulutuksista, joita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville tanskalaisnuorille oli tarjolla. Tuloksista ilmeni selvästi, että parantamisen varaa oli paljon. Ensinnäkin kunnat hyödynsivät olemassa olevia mahdollisuuksia hieman turhan sattumanvaraisesti, ja toiseksi oli vaikeaa mitata tarkasti, mitä hyötyä nuoret saivat tehdyistä konkreettisista panostuksista. Niinpä lähes 50 000 alle 25-vuotiasta nuorta oli vailla töitä, tutkintoa tai opiskelupaikkaa. Näiden masentavien johtopäätösten vuoksi hallitus perusti asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli pohtia, miten juuri näille nuorille voitaisiin tarjota parempaa koulutusta. </p> <p>Vuonna 2016 työryhmä luovutti hallitukselle raporttinsa, jossa esitettiin selvä strategia: Tanskaan perustettaisiin aivan uudenlainen valmistava koulutus, Forberedende Grunduddannelse eli FGU. Siinä yhdistyisi kuusi olemassa olevaa alle 25-vuotiaille suunnattua koulutusmuotoa, joihin kuuluvat muun muassa työpajatyyppistä opetusta antavat produktionsskole-oppilaitokset, yleissivistävä aikuiskoulutus AVU ja yksilöllisesti räätälöity ammatillinen peruskoulutus EGU. Tanskan opetusministeriö ei ole koskaan aikaisemmin toteuttanut näin laajaa uudistusta, sanoo <strong>Stig Nielsen</strong>, joka toimii FGU:sta vastaavana erityisasiantuntijana Tanskan opetusministeriön alaisessa Opetus- ja laatuhallituksessa. </p> <p>– Kyseessä on valtava urakka, joka on tähän mennessä kestänyt kolme vuotta. Onneksi uudistus on useimpien mielestä hyvä ajatus. Olemme yrittäneet päästä irti tilkkutäkkiajattelusta ja kulujen pallottelusta, ja meille oli merkittävä asia, että Tanskan parlamentti äänesti yksimielisesti FGU-lakien, uusien koulutustavoitteidemme ja kunnallisen nuorisotyön puolesta. Kaikki puolueet tukivat koko tätä pakettia. Se on antanut meille hyvän lähtökohdan työn jatkamiselle.  Olemme varmoja siitä, että parlamentti tukee meitä yksimielisesti, ja se helpottaa omalla tavallaan asioita. Äänemme saa enemmän painoarvoa keskustelussa, Stig Nielsen selittää.</p> <p>Uuden koulutusmuodon valmistelu on vielä kesken opettajien täydennyskoulutuksen, opetussuunnitelmien ja henkilökunnan kokoonpanon osalta. Nyt on kuitenkin jo selvää, että FGU-koulutukseen tulee kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa: yleissivistävä, työpajatyyppinen ja ammatillinen koulutusvaihtoehto. Lähtökohtaisesti kaikki 27 keskusta tarjoavat kaikki kolme vaihtoehtoa, ja kaikille opiskelijoille on tarjolla erityisopetusta ja -ohjausta. Suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta opiskelu on käytännönläheistä ja konkreettista, ja kaikkia opiskelijoita arvioidaan oman koulutusohjelman opetussuunnitelman perusteella.    .</p> <p>– On tärkeää, että koulutuspaikka ei ole mikään ”iltapäiväkerho”. Nuoret haluavat, että heille asetetaan vaatimuksia, ja he kasvavat saavuttaessaan päämäärän, johon eivät uskoneet pääsevänsä. Tietysti koulutuksessa on annettava tilaa myös sosiaalisten taitojen tukemiselle, mutta teemme nuorille karhunpalveluksen, jos emme vaadi heiltä mitään, Stig Nielsen toteaa. </p> <p>[media:4239] <br /> <em>Valokuva: Tanskan opetusministeriö</em></p> <p>FGU-koulutukseen tulevat opiskelijat valitaan nuoren kotikunnan nuorisotoimen järjestämän kohderyhmäarvioinnin kautta. Ministeriössä odotetaan, että laskennallinen kokopäiväisten opiskelijoiden määrä tulee olemaan reilu 14 000, mikä tarkoittaa, että FGU-keskuksissa opiskelee 12 kuukauden aikana noin 12 000 nuorta.</p> <p>Jotta uudesta koulutusmuodosta tulisi menestys, opettajien on löydettävä uudenlainen tapa tehdä keskenään pedagogista yhteistyötä, joka ylittää vanhat raja-aidat ja didaktiikan erot. FGU:n opettajakunnan kantavat voimat kootaan ensi sijassa työpajatyyppisten produktionsskole-oppilaitosten opettajista sekä VUC-aikuiskoulutuskeskusten opettajista. Molemmat opettajaryhmät tunnetaan siitä, että niillä on vahva osaaminen omalta alaltaan. Nyt opettajien on kuitenkin toimittava yhdessä uudessa toimintaympäristössä, joka edellyttää paljon työpajaopetuksen, yleissivistävän opetuksen sekä erityisopetuksen välillä tehtävää monialaista yhteistyötä. Tästä syystä Tanskan opetusministeriö on solminut kumppanuuden Tanskan ammattikorkeakoulujen kattojärjestön kanssa. Ammattikorkeakoulut alkavat koota tietoa ja järjestää kursseja sekä myöhemmin myös pidempiä koulutuksia FGU-opettajiksi aikoville, opetusministeriön asiantuntija <strong>Johan Linde</strong> selittää.   </p> <p>– Ammattikorkeakoulujen tehtävän ensimmäinen osa on yksilöidä ja  konkretisoida FGU-koulutukselle määritellyt 15 didaktista periaatetta. Niiden pohjalta koulut sitten järjestävät kasvatusalan johtotehtävissä toimiville ja työntekijöille suunnattua koulutusta. Johtotehtävissä toimiville tarjotaan keväällä lyhyt kurssi, joka antaa heille valmiuksia omaksua uudenlaista didaktiikkaa ja tukea valmisteluja sekä opetusta uusien oppilaitosten aloittaessa toimintansa. Tämän jälkeen vuoden 2022 loppuun asti järjestetään kursseja, jotka on suunnattu sekä johtajille että muille työntekijöille. </p> <p>Opetus- ja laatuhallituksen työntekijöiden lisäksi FGU-koulutuksen kumppanuusryhmässä ovat edustettuna ammattikorkeakoulut UC Syd, Københavns Professionshøjskole ja VIA University College. Ryhmän tehtävänä on antaa FGU-koulutukselle hyvät eväät ja varmistaa, että koulutusmuoto kehittyy samaan suuntaan koko maassa.   </p> <p>Useimpien tahojen mielestä uudistus on kokonaisuudessaan hyvä. Silti hermostusta aiheuttaa edelleen epävarmuus siitä, ohjaavatko kunnat FGU-koulutukseen tarpeeksi opiskelijoita.  <em> </em></p> <p>– Siitä tulee tietysti todella jännittävää. Toivomme, että kunnat ottavat vastuun asiasta ja lähettävät meille opiskelijoita, jotta saamme vahvoja FGU-keskuksia. Tällä hetkellä pormestarit ja muut kuntapoliitikot ovat innokkaita tulemaan mukaan uusiin hallituksiin. Pidän sitä hyvänä merkkinä. Jos kiinnostusta on, se näkyy varmasti myös opiskelijamäärässä. Mutta totta kai asiassa on myös taloudellinen puoli. Nykyisin VUC-aikuiskoulutus on ilmaista kunnalle, ja se toki kolkuttaa takaraivossa, Stig Nielsen sanoo. </p> <p>FGU-koulutukset joutuvat samaan aikaan kilpailemaan myös nuorten kunnallisten työllistämistoimien kanssa. Nielsenin mukaan näistä toimintamuodoista pitkällä aikavälillä saatavat tulokset ovat kuitenkin kovin erilaisia.</p> <p>– Työviranomaisten järjestämät toimintamuodot ovat yleensä lyhyempikestoisia ja halvempia kuin varsinaiset koulutusohjelmat. Päätavoitteena on saada osallistujat mahdollisimman nopeasti ja halvalla ulos järjestelmästä. Koulutuksella taas on laajempi, yleissivistävä tavoite. Koulutus antaa opiskelijoille perustaitoja myös demokraattista kansalaisuutta varten, eivät pelkästään työelämää varten. Tämä on työllistymiskurssien ja koulutuksen perustavanlaatuinen ero. Lisäksi uuden koulutusmuodon myötä syntyy ennen pitkää ammattimainen johtaja- ja opettajajoukko, joka on erikoistunut juuri tähän kohderyhmään. Tähän kategoriaan kuuluvien nuorten kanssa on lähtökohtaisesti vaikeaa toimia, sillä heillä on usein moninaisia haasteita ja vaikeuksia. FGU-koulutusten myötä saamme muodostettua ammattikunnan, joka – toisin kuin nykyisin – kykenee kollektiiviseen kehitykseen yhdistämällä toimintaansa tutkimuksellista otetta ja kehittämällä määrätietoisesti osaamistaan Tästä hyötyvät sekä yksilö että koko yhteiskunta, Stig Nielsen toteaa. </p> <blockquote> <p>Nuorille suunnatun valmistavan koulutuksen uudistamisen yhteydessä myös Tanskan virallinen nuoria koskeva tavoite muuttui. Uusi tavoite on, että vähintään 90 % 25-vuotiaista suorittaa nuorisoasteen tutkinnon ja että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden osuus puolittuu. Aikaisemmin koulutustavoitteena oli 95 %, ja koulutustaso mitattiin 25 vuotta peruskoulun jälkeen, eli ”nuorten” ollessa noin 40-vuotiaita. Uusi tavoite ilmentää aiempaa selkeämmin sitä, että päämääränä on saada nuorille tutkinto, kun he ovat vielä nuoria. </p> <p><a href="https://uvm.dk/reform-af-de-forberedende-tilbud" target="_blank">Tanskan opetusministeriön kotisivuilla</a> on lisää tietoa FGU-koulutuksen rakenteesta, organisoinnista, opetettavista aineista, opetussuunnitelmista jne. <br />  </p> </blockquote> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Julie Elver
[3,MLang]: koulutuspolitiikka   ammatillinen koulutus   
DialogWeb

 
25. februar 2019

Terveys, hyvinvointi ja vapaa sivistystyö

Vuonna 2018 Tanskan kansansivistysalan kattojärjestön Dansk folkeoplysnings samrådin työn keskipisteenä on ollut se, miten vapaa sivistystyö voi osallistua väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kokemuksia on nyt koottu esitteeseen, joka sisältää 10 hyvää esimerkkiä siitä, miten vapaa sivistystyö voi yhdessä muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi auttaa potilaita ja muita heikossa asemassa olevia takaisin yhteiskuntaan ja pois potilasroolista.</p> <p>Esite on tarkoitettu innoitukseksi esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksille, potilasjärjestöille, kunnille ym. </p> <p>Lataa esite <a href="https://www.dfs.dk/media/520190/idekatalog-sundhed-2019-web.pdf" target="_blank">täältä</a>.  <br />  <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: vapaa sivistystyö   motivaatio   
Nyheter

 
18. december 2015

Ammattioppilaitosten opettajien ammattipedagogista osaamista kehitetään

Jotta uuden ammattikoulutusuudistuksen tavoitteet saavutettaisiin, myös opettajien pedagogista osaamista on kohennettava. Tästä syystä kaikkien ammattioppilaitosten opettajien tulee vuoteen 2020 mennessä suorittaa vähintään 10 ECTS-opintopisteen laajuiset ammattipedagogiset opinnot.
[FORMAT,"[FORMAT,<div> <div>Opinnot suoritetaan ammattikorkeakouluissa, ja monet oppilaitokset ovat päässeet jo pitkälle koulutusohjelmien suunnittelussa.</div> <div>Koulutuksen arviointilaitos EVA on laatinut ministeriölle muistion, jossa sekä kartoitetaan tämänhetkistä toimintaa että annetaan osaamisen kehittämistoimenpiteitä koskevia konkreettisia suosituksia. Suosituksissa painotetaan muun muassa, että prosessissa tulee olla esi-, keski- ja jälkivaihe.</div> <div>1. Osaamisen kehittämisen yhteys organisaation tavoitteisiin tulee varmistaa kehittämistarpeiden strategisen analyysin avulla (esivaihe).</div> <div>2. Osaamisen kehittämisen tulee olla tiiviisti yhteydessä päivittäiseen käytännön opetustyöhön (keskivaihe).</div> <div>3. Jatkossa osaamisen kehittämistä tulee jatkoissa käyttää koulujen jokapäiväisessä toiminnassa (jälkivaihe).</div> <div><a href="http://uvm.dk/~/media/UVM/Filer/Udd/Erhverv/PDF15/Nov/151126%20Professionshoejskolernes%20arbejde%20med%20det%20strategiske%20kompetenceloeft%20p%c3%a5%20erhvervsskoleomraadet.pdf" target="_blank">Lisätietoa mm. konkreettisista suosituksista</a> (tanskaksi):</div> </div> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: ammatillinen koulutus   
Nyheter

 
25. maj 2016

Yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys laskussa, vaikka yliopistoissa koulutetaan entistä enemmän väkeä

Talouspoliittinen tutkimuslaitos ja ajatushautomo Arbejderbevægelsens erhvervsråd (AE) on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan yliopistotutkinnon suorittaneiden määrä työmarkkinoilla on noussut 100 000:lla vuodesta 1996 tähän vuoteen mennessä
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Samaan aikaan yliopistokoulutettujen työttömyys on laskenut vuoden 1996 tammikuun 8,7 prosentista vuoden 2016 helmikuun 4,2 prosenttiin.&nbsp;Yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys on alemmalla tasolla kuin koko työmarkkinoiden bruttotyöttömyys. Tutkimuksen mukaan 96 % yliopistokoulutetuista työllistyy koulutustasoaan vastaaviin töihin 1&ndash;4 vuoden kuluessa valmistumisestaan. AE:n ja yliopistokoulutettujen ammattiliitto Akademikernen tutkimus antaa akateemisista työmarkkinoista eri kuvan kuin aiemmat analyysit.&nbsp;</p> <p><a href="http://http//www.ac.dk/media/605926/analysenotat-hvad-er-op-og-ned-paa-det-akademiske-arbejdsmarked.pdf">Lue lisää (</a>tanskaksi)</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: korkeakoulutus   
Nyheter

 
25. maj 2016

Täydennyskoulutus pysynyt samalla tasolla vuodesta 2007 kriiseistä huolimatta

Täydennyskoulutuksen suosion tasaisuus saattaa viitata siihen, että yksityisten koulutuksen tarjoajien ja yritysten sisäisten täydennyskoulutusten käyttö on lisääntynyt
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tanskan työnantajien keskusjärjestön uutiskirje Agenda on laatinut täydennyskoulutuksen määristä tuoreen analyysin Tanskan tilastolaitoksen lukujen perusteella. Kuntien ja alueiden tutkimuslaitos KORA:n professori <strong>Nicolai Kristensen</strong> ja ajatushautomo DEA:n tutkimuspäällikkö <strong>Martin Junge</strong> pitävät lukujen vakautta merkillepantavana, kun otetaan huomioon muun muassa suhdannevaihtelut ja lyhyiden AMU-ammattikoulutusten käytön väheneminen. Täydennyskoulutuksen suosion tasaisuus saattaa viitata siihen, että yksityisten koulutuksen tarjoajien ja yritysten sisäisten täydennyskoulutusten käyttö on lisääntynyt. Kyseessä voi olla myös &rdquo;labor hoarding&rdquo;, eli se, että kriisiaikoina työnantajat lähettävät työntekijöitä täydennyskoulutukseen irtisanomisen sijasta.</p> <p><a href="http://www.agenda.dk/2016/04/efteruddannelsen-tilbage-paa-tidligere-niveau/" target="_blank">Lisää aiheesta </a>(tanskaksi):&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Maria Marquard, NVL koordinator
[3,MLang]: elinkeinoelämä   
Nyheter

 

Europa

 
21. januar 2019

VPL Biennale Berliinissä 7.–8. toukokuuta 2019

VPL Biennale kutsuu lähettämään esimerkkejä parhaista käytännöistä. Kilpailussa on kolme kategoriaa: tuotteet (products), menettelytavat (procedures) ja laajemmat linjaukset (policies).
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kilpailu tarjoaa kansainväliselle hakijajoukolle mahdollisuuden välittää parhaita käytäntöjä ja edistää tehokkaiden AHOT-järjestelmien kehittämistä ja toteuttamista. </p> <p>Parhaat hakijat saavat ilmaisen pääsylipun konferenssiin ja pääsevät esittelemään tuotteensa, toimintatapansa tai linjauksensa Biennalen päähallissa. Kaikkien palkintokategorioiden voittajat palkitaan kolmannen VPL Biennalen iltatilaisuudessa Berliinissä 7. toukokuuta 2019.  </p> <p>VPL Biennalen teemana on “Toimivaa politiikkaa – AHOT koulutusta ja työmarkkinoita varten”. Konferenssin tavoitteena on vahvistaa kaikkien AHOTin kehittämisen ja toteuttamisen parissa työskentelevien toimintaedellytyksiä: niin päättäjien, käytännön AHOT-työtä tekevien, käyttäjien, tutkijoiden kuin muiden tahojen. </p> <p>Hakemukset VPL-kilpailuun tulee lähettää viimeistään sunnuntaina 24. helmikuuta 2019. </p> <p>Lisätietoa ja hakulomakkeen löydät <a href="http://vplbiennale.org/vpl-prize/" target="_blank">täältä.</a> </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: koulutuspolitiikka   opitun tunnustaminen   
Nyheter

 
24. februar 2020

Luovaa käsityötä ja kestävää kehitystä

Nuorten yhteispohjoismainen käsityöleiri nostaa kestävät tuotantotavat keskiöön
[FORMAT,"[FORMAT,<h2>Miksi käsityöleiri?</h2> <p>Nykyisin nuorille on tarjolla jalkapalloleirejä, partioleirejä, musiikkileirejä ja paljon muuta. Pohjoismaisten luovan alan järjestöjen muodostamassa The Nordic Art and Craft Federationissa olemme sitä mieltä, että nuorille tulee tarjota myös käsityöleirejä. Siksi järjestämme 1.– 5. heinäkuuta 2020 Young Craft -kesäleirin, joka on suunnattu 16– 22-vuotiaille pohjoismaisille nuorille. Odotamme jo leiriä innolla!</p> <h2>Kestävyys keskiössä</h2> <p>Luovissa käsitöissä on aivan erityistä potentiaalia suhteessa kestävän kehityksen tavoitteeseen 12, joka koskee vastuullista tuotantoa ja kuluttamista. Luovat käsityöläiset ovat vuosisatojen ajan korjanneet esineitä, luoneet kulutusta kestäviä tuotteita ja käyttäneet luovuuttaan luodessaan tarvitsemiaan esineitä käytettävissä olevista aineksista – myös kierrätetyistä materiaaleista. Haluamme tarjota pohjoismaisille nuorille mahdollisuuden jatkaa tätä hienoa ja monella tavoin kestävää perinnettä, josta on hyötyä niin heille itselleen kuin planeetallemme.</p> <h2>Lue lisää aiheesta</h2> <p>Kuulostaako sinulle tai jollekulle tutullesi sopivalta jutulta? Lue lisää Young Craft -leiristä <a href="https://www.facebook.com/events/179486016625231/" target="_blank">Facebook</a>-sivuiltamme tai <a href="https://fora.dk/media/392877/program-young-craft-2020-creative-crafts-and-sustainability.pdf" target="_blank">ohjelmasta</a>.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: vapaa sivistystyö   kestävä kehitys   
Nyheter

 

Færöerne

 
30. januar 2020

Osaamisen validointi ja työvoimapula

Voiko aiemmin hankitun osaamisen validointi auttaa työvoimapulan ratkaisemisessa?
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Työttömyysaste on Färsaarilla ennätyksellisen matala: Viime vuoden syyskuussa työttömyysprosentti oli laskenut 0.9 prosenttiin, kun se vuoden 2018 syyskuussa oli 1,3 prosenttia. Färsaarilla tällä hetkellä käynnissä olevat isot rakennushankkeet kärsivät tästä syystä pahasta työvoimapulasta. </p> <p>Färsaarten työnantajajärjestön mukaan tulevissa hankkeissa on odotettavissa suuria ongelmia niin rakennusalalla kuin muillakin aloilla, kuten kasvussa olevalla matkailualalla. Siksi järjestö on vedonnut viranomaisiin, jotta nämä helpottaisivat väliaikaisen ulkomaisen työvoiman tuomista maahan akuutin työvoimatarpeen kattamiseksi.  </p> <p>Vuodesta 2012 lähtien Färsaarilla on kehitetty määrätietoisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli validoinnin mallia, joka perustuu pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin esikuviin. Vuonna 2014 astui voimaan osaamisen validointia koskeva laki. Lain nojalla kaikilla yli 25-vuotiailla, joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta, on oikeus osallistua validointiin eli hakea osaamiselleen tunnustusta suhteessa koulutussisältöihin.<br /> Färsaarten ammattikoulutusviranomainen Yrkisdepilin on vastuussa siitä, että aiemmin hankitun osaamisen validointi otetaan osaksi kaikkia koulutusohjelmia. </p> <h4>Osaamisen validoinnilla laaja hyväksyntä elinkeinoelämässä </h4> <p>Ottaen huomioon sen, millaiset resurssit Färsaarilla on käytössä pätevän ja uskottavan validointimallin luomiseen, työ etenee hitaasti mutta varmasti. Pieniä edistysaskeleita ja muutoksia on välillä vaikeaa huomata. Iso osa valmistelutyöhön kuluneesta ajasta on kulunut siihen, että validoinnin merkitystä on tehty ymmärrettäväksi tärkeimmille yhteistyötahoille – erityisesti  käsityöammattien edustajille ja ammattitoimikunnille, joiden vastuulla on varmistaa ja ylläpitää riittävää osaamistasoa eri ammattikunnissa. Nyt vaikuttaa siltä, että osaamisen validoinnille on saavutettu laaja hyväksyntä färsaarelaisissa oppisopimuskoulutusohjelmissa: validointia pidetään hyödyllisenä sekä opiskelijalle että työnantajalle.  </p> <h4>Osaamisen validointi työttömyyden yhteydessä </h4> <p>Perinteisesti muissa pohjoismaissa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja validointia on käytetty erityisesti työttömyyden kohdatessa, esimerkiksi irtisanomisten ja yrityskonkurssien yhteydessä. Maahanmuuttajien koulutustausta taas yleensä poikkeaa uuden kotimaan tavanomaisista koulutuspoluista ja -vaatimuksista, ja myös heidän kohdallaan korostetaan validoinnin tarjoamia mahdollisuuksia ja etuja. <br /> Niinpä osaamisen validointi toimii avaimena työvoiman liikkuvuuteen ja työn uudelleenjärjestelyyn sekä yksilön että tarvittaessa elinkeinoelämän näkökulmasta. Tämä koskee esimerkiksi työvoimapulatilanteita, vaikka niitä pidettäisiinkin väliaikaisina.</p> <h4>Laajempi uraohjausjärjestelmä kehitteillä </h4> <p>Viime vuoden elokuussa Färsaarille perustettiin uraohjauskeskus, joka on erityisesti suunnattu niille, jotka eivät ole koulutusjärjestelmän tai muiden virallisten tahojen tarjoaman ura- tai opinto-ohjauksen piirissä. Ohjauskeskus on opetusministeriön perustama ja toimii kokeiluluontoisesti. Sen tarkoituksena on valmistella ja kehittää kaikille kansalaisille sopiva elinikäisen ohjauksen malli. Kehitteillä olevasta elinikäisen uraohjauksen mallista tulee varmasti olemaan paljon hyötyä Färsaarilla tehtävälle validointityölle. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :John Dalsgarð
[3,MLang]: osaamisen kehittäminen   ohjaus   aikuisten oppiminen   
Nyheter

 
25. maj 2016

Uusi oppilaitos Glasir – toiselta nimeltään Tórshavn College – on pian todellisuutta

Glasir (englanninkieliseltä nimeltään Tórshavn College) on Färsaarten suurin oppilaitos, jossa on 250 työntekijää ja yli 1500 opiskelijaa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Glasir muodostettiin yhdistämällä kolme toisen asteen oppilaitosta: Färsaarten lukio, kauppaopisto ja Torshavnin tekninen opisto. Yhdistymisen johdosta Glasir on nyt saarten suurin akateemisesti koulutettujen työnantaja. Kaikilla kolmella oppilaitoksella on omat profiilinsa ja vahvuutensa. Nyt ne aiotaan yhdistää kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat oppilaitosten erilaiset arvopohjat ja joka mahdollistaa uudenlaisen ajattelun esimerkiksi pedagogiikan, opetuksen ja monialaisen yhteistyön alueilla. Edessä on jännittävä haaste, toteaa uusi rehtori <strong>Bogi Bech Jensen</strong>, joka etsii parhaillaan opettajia 26 eri aineeseen lukuvuodeksi 2016/17. Upean uuden rakennuksen, johon yhdistyvät oppilaitokset mahtuvat, odotetaan olevan käyttövalmiina koulujen alkaessa vuonna 2017.</p> <p>Lue lisää Glasirista (fäärin kielellä):</p> <p><a href="http://www.glasir.fo/">www.glasir.fo</a></p> <p><a href="http://portal.fo/glasir+byrjar+av+alvara.html">http://portal.fo/glasir+byrjar+av+alvara.html</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Elisabeth Holm
[3,MLang]: etäopetus   innovaatio   
Nyheter

 
25. maj 2016

Koulutusta kuntoutujille järjestävä Dugni-keskus juhli merkkipäivää

29. huhtikuuta tuli kuluneeksi 60 vuotta Dugni-keskuksen (aiemmalta nimeltään ALV) perustamisesta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Dugnin toimintamuotoihin kuuluu kuntoutujille suunnattua aikuiskoulutusta järjestävä oppilaitos &ldquo;Skúlin við Áir&rdquo;. Dugnin kohderyhmään sisältyvät aikuiset, jotka ovat kuntoutuksen piirissä ja joiden on vaikeaa päästä työmarkkinoille, jotka tarvitsevat osaamisen kehittämistä tai apua peruskoulun päättökokeeseen valmistautumiseen tai haluavat suorittaa peruskoulun 9. luokan. Lisäksi Dugnissa tarjotaan opetusta ihmisille, joilla on luku- ja kirjoitusvaikeuksia.</p> <p><a href="http://dugni.fo/?p=10">Lue</a> ja <a href="http://kvf.fo/netvarp/uv/2016/04/28/60-ra-fingardag-trimum-stum#.VyPGlI-cE2w">kuuntele</a> lisää Dugnin toiminnasta ja 60-vuotisjuhallisuuksista (fäärin kielellä)</p> <p>&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Elisabeth Holm
[3,MLang]: monimuoto-opetus   aikuisten oppiminen   
Nyheter

 

Finland

 
14. september 2016

Vapaan sivistystyön opintotodistus tunnustamisen välineeksi

Tämän selvityksen ja siihen liittyvän suosituksen tarkoituksena on edistää vapaan sivistystyön opintojen ja oppimisen dokumentointikäytäntöjä sekä tukea alan opinnoissa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustaminen kehittämistä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tavoitteena on nostaa esiin asioita, jotka parantavat mahdollisuuksia käyttää vapaan sivistystyön opintotodistuksia osaamisen tunnistamisen välineinä muissa koulutusmuodoissa. </p> <p>Raportin on laatinut Leena Saloheimo Vapaa sivistystyö ry:stä, ja sitä on työstetty NVLn Suomessa toimivassa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ryhmässä.</p> <p>The report is also available in <a href="https://nvl.org/Content/Studieintyg-utfardade-av-fritt-bildningsarbete-som-verktyg-for-validering" target="_blank">Swedish</a> and <a href="https://nvl.org/Content/Liberal-adult-education-certificate-as-a-tool-for-validation" target="_blank">English.</a> </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Pirkko Sartoneva
[3,MLang]: opitun tunnustaminen   
Rapporter

 
18. november 2016

Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen -seminaari

​Seminaarin tarkoituksena on nostaa monipuolisesti esiin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä menetelmiä ja käytäntöjä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Aiheina ovat mm.:&nbsp;</p> <div> <ul> <li>Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) maahanmuuttajille&nbsp;</li> <li>ohjaus ja osaamisen tunnistamisen laatu yliopistoissa&nbsp;</li> <li>maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ammattikorkeakouluissa</li> <li>työelämässä opitun tunnistaminen.&nbsp;</li> </ul> </div> <div>Seminaari pidetään torstaina 1.12.2016&nbsp;Sibeliustalossa Lahdessa. Sen järjestävät yhteistyössä ESR-hanke Ossi &ndash; Osaaminen esiin, Opettajien koulutushanke Ostu &ndash; maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL).&nbsp;</div> <div>&nbsp;</div> <div>Seminaari on maksuton ja avoin kaikille maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta kiinnostuneille koulutusorganisaatioissa, työelämässä ja vapaaehtoistyössä. Esityksiä on lisäksi mahdollista seurata verkon välityksellä.&nbsp;</div> <div><a href="http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Maahanmuuttajien-osaamisen-tunnistaminen-seminaari.aspx" target="_blank">Lue lisää</a></div> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: maahanmuuttajat   integration   
Kalender

 
27. oktober 2014

Parannuksia aikuisten maahanmuuttajien mahdollisuuksiin suorittaa peruskoulu

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Aikuisia maahanmuuttajia varten luodaan uusi koulutusrakenne, joka parantaa heidän mahdollisuuksiaan suorittaa peruskoulun oppimäärä. Uusi rakenne ottaa huomioon aikuisten erilaiset täydennyskoulutukseen ja työelämään liittyvät tarpeet.</strong></p> <p>Tällaista esittää työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ja parantaa aikuisten maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa peruskoulun oppimäärä.  Työryhmän työn taustalla on valtion kotouttamisohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa suhteessa kuin kantaväestö.  </p> <p>Työryhmä ehdottaa, että aikuisten maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksia parannettaisiin myös taloudellisesti. Ehdotuksiin sisältyy omaehtoisten opintojen enimmäistukiajan pidentäminen 48 kuukauteen (nykyisen 24 sijaan). Lisäksi esitetään, että opintotukea voisi saada myös aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa suoritettaviin päätoimisiin peruskouluopintoihin.</p> <p><a href="http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/10/maahanmuuttajien_perusopetus.html?lang=fi" target="_blank">Lisää aiheesta</a></p> <p>Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Pirkko Sartoneva
[3,MLang]:
Nyheter

 
05. december 2014

Perussuomalaiset saavat opintokeskuksen

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Perussuomalaisten opintokeskus aloittaa koulutuksensa tammikuun seitsemäntenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ylläpitämisluvan Peruskansan Sivistysliitolle.</strong></p> <p>&minus; Meillä on kaksi kohderyhmää: järjestötoiminnassa ja luottamustehtävissä olevat puolueen aktiivijäsenet sekä muuten vain yhteiskunnasta ja politiikasta kiinnostuneet, kertoo rehtoriksi valittu&nbsp;Lasse Lehtinen.</p> <p>Opinto-ohjelmaa ei ole vielä julkistettu, mutta keväällä huomio on eduskuntavaaliehdokkaiden, vaalityöntekijöiden ja järjestöväen koulutuksissa. Opetustunteja tarjotaan ensi vuonna noin 2&nbsp;300 ympäri maata.</p> <p><a href="http://www.souli.fi/uutinen/perussuomalaiset-saavat-opintokeskuksen/" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Souli.fi</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:
Nyheter

 
12. januar 2015

Valkeakoski-opisto kasvoi taas

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Valkeakoski-opisto aloitti loppiaisen jälkeen kevätlukukautensa entistä vahvempana. Vuoden alusta siihen liittyi Akaa-opisto.&nbsp;</strong></p> <p>Pälkäneläisille ja kangasalalaisille Valkeakoski-opisto on jo tuttu. Pälkäne tuli mukaan kolme vuotta sitten ja Kangasala kaksi vuotta takaperin.</p> <p>Seudullisen opiston rehtori&nbsp;<strong>Markku Valkamo</strong>&nbsp;uskoo, että kaikki voittavat. Pienet saavat suunnittelua ja laatua, ja opettajien osaaminen tulee aiempaa laajempaan käyttöön.</p> <p><a href="http://www.valkeakoskensanomat.fi/Uutiset/1194952217751/artikkeli/valkeakoskiopisto+kasvoi+taas+mukana+myos+akaa+ja+urjala.html">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Valkeakosken Sanomat</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:
Nyheter

 
13. januar 2015

Verkkoluennot kansalaisopistoissa yleistyvät

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Tulevaisuudessa verkossa järjestetään yhä enemmän kielikursseja ja myös teemaluentoja.</strong></p> <p>Kansalaisopistot lisäävät verkko-opetusta. Jatkossa netin kautta tarjotaan yhä enemmän kielikursseja ja myös teemaluentoja.</p> <p>Esimerkiksi Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää yhteistyössä Kuopion kansalaisopiston ja ADHD-liiton kanssa helmikuun alussa teemaluennon, joka välitetään ennakkoon ilmoittautuneiden kotitietokoneille. Vastaavia luentoja Sisä-Savossa&nbsp; järjestettiin syksyllä jo kaksi.&nbsp;</p> <p>Myös Koillis-Savon alueopisto on lisäämässä verkko-opetusta, ja sitä pohtii myös Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto.</p> <p>Lähde: YLE</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: distansutbildning   
Nyheter

 
28. januar 2015

Samalla kielikurssilla saatetaan roikkua toistakymmentä vuotta

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Kielikurssien opettajat tietävät tapauksia, joissa kielikursseista muodostuu lähinnä sosiaalinen tapahtuma</strong>. Kurssitettavan kielitaito on jo harjaantunut vahvaksi, mutta silti tullaan samoille tunneille, vuodesta toiseen.</p> <p><a href="http://yle.fi/uutiset/samalla_kielikurssilla_saatetaan_roikkua_toistakymmenta_vuotta__joskus_tekisi_mieli_natisti_sanoa/7761156" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: YLE</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:
Nyheter

 
14. april 2008

Innehåll och utseende går hand i hand

[FORMAT,"[FORMAT,<p>– När vi pratar om material som lärarna själva producerar, t.ex. i form av Word-dokument och inskannade filer, tycker jag att vi måste lita på lärarnas eget professionella omdöme. För sådant vanligt undervisningsmaterial behövs inte extra kvalitetssäkring, säger Holmström.<br />När det gäller kommersiellt producerade digitala läroobjekt är situationen en annan. De måste kvalitetsgranskas på samma sätt som konventionella läromedel, men det är ingen lätt match.<br />Den traditionella läroboken kommer till enligt en vedertagen process, där t.ex. läroplan och myndighetsdirektiv spelar en viktig roll. Samtidigt innehåller läroboken ofta en hel kurshelhet.<br />– Nätbaserade läromedel bygger nödvändigtvis inte på samma ”trygga” process och dessutom handlar det ofta om mindre helheter.<br />Som exempel nämner Ronny ett interaktivt läroobjekt om talkottens utveckling som utgör bara en bråkdel av biologikursen. </p><h2>Allting hänger ihop</h2><p>En arbetsgrupp koordinerad av utbildningsstyrelsen formulerade år 2006 kvalitetskriterier för nätbaserade läromedel för grundutbildningen och utbildningen på andra stadiet i Finland Kriterierna delas in i fyra delar: pedagogisk kvalitet, användbarhet, tillgänglighet och produktionskvalitet och det är meningen att kriterierna används flexibelt och selektivt.<br />Ronny Holmström anser att alla fyra områden är beroende av varandra och att det är svårt att bedöma dem var för sig.<br />– Om studenterna inte vet hur de ska bete sig för att jobba med ett material hjälper det inte att den pedagogiska kvaliteten är högklassig. Visst kan suveränt innehåll göra att man kan leva med att den tekniska kvaliteten inte är den bästa, men det finns ett tröskelvärde som man inte bör gå under.<br />Å andra sidan ska man inte heller låta sig bedras av ett alltför ”flaschigt” utseende.<br />– På nätet finns det många exempel på sidor som ser väldigt professionella ut, men som lika gärna kan handla om lurendrejeri. Det är lätt för den som behärskar tekniken att göra väldigt klatschiga sidor, ta bara exemplet med de förfalskade banksidorna som många lät sig luras av. </p><h2>Kritisk läsning bör läras ut</h2><p>Att borga för kvalitet handlar alltså också om skolornas ansvar för att lära ut källkritik.<br />– Skolan bör noggrant fundera på sin roll i det hela, säger Holmström.<br />Tillgänglighet och användbarhet som mått på kvalitet är enligt Holmström speciellt viktiga i vuxenutbildningen. För vuxna, som i allmänhet inte är lika vana datoranvändare som unga, är det viktigt med tydlighet, logisk uppbyggnad och en viss förenkling.<br />– Det betyder inte att vuxna är dummare än de unga, men vi har inte samma ”cyberöga” som de.<br />Vi måste skilja på ”nätinvandrare” (net immigrants) och ”nätinfödda” (net natives) som är födda på 1990-talet. Till exempel skiljer sig sättet att titta på skärmen.<br />– Vi som är vana vid att läsa böcker börjar uppe i vänstra hörnet medan unga med sitt visuella seende ser hela skärmen på en gång. Att börja i vänstra hörnet är slöseri med tid.<br />Holmström har också insett att en av de viktigaste förutsättningarna för en effektiv datoranvändning är att man behärskar tiofingerssystemet. I de åländska skolorna har han introducerat ett dataprogram, som på ett lätt och lekfullt sätt lär barnen använda tangentbordet. Barnen tycker om det och lär sig snabbt, men vuxna blir ofta stressade eftersom det innehåller mycket aktivitet, spel och visuella element.<br />– För vuxna är det lättare att lära sig systemet genom att ha händerna övertäckta. Alla borde lära sig att använda minst tre finger på vardera handen. De som inte kan det lider egentligen av datordyslexi.<br />Ronny Holmström talar varmt för att det ämne som förr hette ”maskinskrivning” återinförs i skolorna. </p><p><strong><font color="#660033">Länkar:<br /></font></strong>Nordisk kvalitetskonferens 14-15 maj 2008:<br /><a href="https://nvl.org/page/652/nordiskkonferens2008.htm">www.nordvux.net/page/652/nordiskkonferens2008.htm</a></p><p>Navigare:<br /><a href="http://www.navigare.ax/natbas">www.navigare.ax/natbas</a></p>,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: distansutbildning   IKT kompetens   
DialogWeb

 
30. marts 2010

Pohjoismainen motivaatiokonferenssi 3.-4. kesäkuuta 2010

[FORMAT,"[FORMAT,<font face="Arial">Konferenssikieli on skandinaaviska. Konferenssin skandinaavisilla kielillä pidettävät esitykset ja yleiskeskustelut tulkataan suomeksi ja joissakin rinnakkaisistunnoissa esitykset pidetään englanniksi. Rinnakkaisistuntojen ohjelmaa päivitetään vielä, tarkista ajantasainen tilanne osoitteesta www.nordvux.net.<br /><font face="Arial">Perjantaina 4.6. konferenssiosallistujat voivat asettaa näytteille materiaalia ja esitellä meneillään olevia hankkeita, jotka liettyvät konferenssin teemaan. Jos olet kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, mainitse asiasta ilmoittautuessasi osoitteessa <a href="http://digiumenterprise.com/answer/?sid=458859&chk=SFRG6B9Q">http://digiumenterprise.com/answer/?sid=458859&chk=SFRG6B9Q</a>.<br />Osallistuminen ja ateriat ovat ilmaiset. Osallistujat maksavat itse matkat ja yöpymisen. 14. huhtikuuta asti osallistujat voivat varata Scandic Copenhagenista huoneen alennushintaan 850 Tanskan kruunua/yö. Sen jälkeen hotellihuoneet ovat normaalihintaisia. Konferenssi-ilmoittautumisia otetaan vastaan 3.5. 2010 asti.<br />Lisätietoa: <a href="https://nvl.org/page/39/norden.htm">www.nordvux.net/page/39/norden.htm</a></font></font>,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: IKT kompetens   motivation   
DialogWeb

 
26. april 2010

Pohjoismainen motivaatiokonferenssi 3.-4. kesäkuuta 2010 Kööpenhaminassa

Motivaatioaiheiset rinnakkaisistunnot järjestetään perjantaina 4. kesäkuuta. Vapaita paikkoja on vielä muutama! Jos kiinnostuit

[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: tietotekniset taidot   motivaatio   

 
05. maj 2015

Kansainvälinen konferenssi tutkii kulttuurin roolia kestävässä kehityksessä

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=" "><strong>Konferenssi&nbsp;<em>Culture(s) in Sustainable Futures: theories, policies, practices</em>&nbsp;Helsingissä 6.-8.5.2015 kokoaa lähes 300 tutkijaa, päätöksentekijää ja kansalaisjärjestöjen edustajaa 40 maasta keskustelemaan kulttuurin merkityksistä kestävässä kehityksessä.&nbsp;</strong> Tieteen rinnalla keskustelua käydään visuaalisen ja esittävän taiteen keinoin.&nbsp; Konferenssin kutsuvieraiden puheet ja niihin liittyvät keskustelut ovat seurattavissa <a href="http://videonet.fi/culturalsustainability/live/" target="_blank">tästä</a></p> <p class="">Brundtlandin komitean 1980-luvulla lanseeraama käsite &rsquo;kestävä kehitys&rsquo; on tullut tunnetuksi niin tieteessä kuin politiikassa. Toistaiseksi kestävyyttä on ollut tapana tarkastella ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Kulttuuri on lähes kaiken inhimillisen taustalla, siksi kulttuurista näkökulmaa tarvitaan kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja uudenlaisten toimintatapojen luomisessa ja omaksumisessa.&nbsp; Tästä huolimatta kulttuurin rooli kestävän kehityksen politiikassa on jäänyt vähäiseksi tai sitä on käsitelty hyvin kapeasti esimerkiksi kulttuuriperinnön säilyttämisenä. &nbsp;&nbsp;</p> <p class=""><a href="https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/05/tiedote-2015-05-04-09-41-07-510354" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Jyväskylän Yliopisto</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: forskning   

 
02. februar 2015

EPALE käynnistyy Suomessa helmikuussa

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Aikuiskoulutuksen uusi EPALE-portaali käynnistyy suomen kielellä toden teolla helmikuussa</strong>. Aluksi se sisältää toimitettuja uutisia, blogimerkintöjä ja koulutus- ja tapahtumakalenterin, kirjoittaa Souli.net.</p> <p>&minus; Toivon, että koko aikuiskoulutuskenttä lähtee reippaasti mukaan tuottamaan sisältöä portaaliin, sanoo ohjelma-asiantuntija&nbsp;Reeta Knuuti&nbsp;Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta (<a href="http://www.cimo.fi/%20" target="_blank">CIMO</a>).&nbsp;Hän aloitti vuoden alussa Suomen&nbsp;<a href="http://ec.europa.eu/epale/fi%20" target="_blank">EPALE-portaalin</a>&nbsp;vetäjänä.</p> <p><a href="http://www.souli.fi/uutinen/cimo-toivoo-epalesta-yhteisoa/" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: souli.net</p> <div id="attachment_8545" style="margin-left:16px;">&nbsp;</div> <p>&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:

 
06. februar 2015

Akava haastaa puolueet kertomaan kuinka koulutusta uudistetaan

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Akava haastaa puolueet kertomaan, kuinka ne aikovat uudistaa koulutusta ja tutkimusta pitkällä aikavälillä. </strong>Nyt puolueilta sataa erilaisia esityksiä laidasta laitaan: ammatillinen koulutus työpaikoille, yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteen, peruskoulu digitaaliseksi. Samalla kaikki väläyttelevät haamukorttia koulutuksen ja tutkimuksen lisäleikkauksista.&nbsp;</p> <p>&ndash; Tällä hetkellä koulutuspolitiikkaa ohjaa rakennepoliittinen ohjelma, eikä visio osaamisesta menestyksen perustana. Koulutusjärjestelmää on toki kehitettävä jatkuvasti. Tarvitsemme ennakkoluulottomuutta etsittäessä eri toimijoiden kesken tapoja, joilla voidaan tuottaa uudenlaista osaamista ja kehittää elinkeinoelämää, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.</p> <p>Akavan näkemyksen mukaan korkeakoulutusta koskevien lakien kanssa pitäisi vetää henkeä seuraavan vaalikauden ajan ja katsoa, miten lakeja ja rakenteita todella pitää uudistaa. Korkeakoulujen henkilöstö on ollut uudistusten ja säästöjen vuoksi pitkään kovassa pyörityksessä.&nbsp;<br /> <br /> Yliopistot ja ammattikorkeakoulut pystyisivät tiivistämään yhteistyötä erittäin paljon jo nykyisten rakenteiden puitteissa, aina yhteisiin opintokokonaisuuksiin asti.&nbsp;</p> <p><a href="http://www.akava.fi/uutishuone/ajankohtaiset/akava_haastaa_puolueet_kertomaan_kuinka_koulutusta_uudistetaan.13934.news" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Akava</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:

 
09. februar 2015

Uusi korkeakouludiplomi houkuttelee työelämässä olevia korkeakoulutukseen

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Opetusministeriön käynnistämän koulutuskokeilun ensimmäiset tulokset osoittavat, että koulutukseen hakeutuneista noin puolella oli jo korkeakoulututkinto.</strong> Opiskelijoilla oli myös usein työkokemusta, jolloin diplomikoulutus toimii heille lähinnä täydennyskoulutuksena. Kaiken kaikkiaan koulutukseen hakeutui hyvin heterogeeninen joukko erilaisine koulutustarpeineen.</p> <p>Korkeakouludiplomikoulutus alkoi viime syksynä kokeiluhankkeena Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) ainoana korkeakouluna Suomessa. Kokeilun tarkoituksena on selvittää nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeampien koulutusten käyttökelpoisuutta työelämän ja opiskelijoiden kannalta. Kokeiluun liittyy seuranta- ja arviointitutkimus, jonka tekee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Sen väliraportti julkistetaan tänään. Tarkemmat tiedot korkeakouludiplomista löytyvät tiedotteen lopusta.</p> <p><a href="https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/02/tiedote-2015-02-09-12-42-09-979811" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Jyväskylän Yliopisto</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: forskning   

 
15. februar 2015

Mistä syntyy säästö?

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Koko Suomessa on asetettu tavoitteeksi noin 260 miljoonan euron säästäminen toisen asteen opetuksen järjestämisestä. </strong>Toisaalta muun muassa opetus- ja viestintäministeri&nbsp;<strong>Krista Kiuru</strong>&nbsp;(sd.) on todennut, ettei pienten paikkakuntien lukioita ole tarkoitus lakkauttaa ja ajaa lisää 16-vuotiaita omilleen koulukortteereihin. Säästöt pitäisi saada pitkälti hallintoa muokkaamalla.&nbsp;</p> <p>&ndash; Mutta miten siitä saadaan säästöä? Vaikka koulutuksen järjestäjä olisi esimerkiksi kuntayhtymä, pitää jokaisessa toimipisteessä kuitenkin olla joku, joka toimintaa pyörittää. Siitä taas pitää maksaa palkkaa, pohtii Pomarkun lukion rehtori&nbsp;<strong>Jussi Heervä</strong>.</p> <p><a href="http://www.luoteisvayla.fi/Uutiset/1194960140147/artikkeli/mista+syntyy+saasto+.html" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Luoteisväylä</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:

 
01. december 2014

Miten mies näkee vallankäytön?

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoi aiemmin kokemuksistaan vallankäytöstä työelämässä ja miesten ja naisten välisestä epätasa-arvosta.

Nyt johtoasemassa olevat miehet pohtivat

[4,MLang] :Vera Waage
[3,MLang]: vuxnas lärande   

 
19. februar 2015

Joka toinen yliopistolla on aikuisopiskelija

[FORMAT,"[FORMAT,<div> <p><strong>Viimeisin tieto kulkee yliopiston ovissa molempiin suuntiin, kun asiantuntijat täydentävät ammattitaitoaan. </strong>Esimerkiksi lastensuojelussa ja sosiaalityössä koulutustarve on jatkuvaa.</p> </div> <div> <p>Helsingin yliopistossa opiskelee ja täydentää tietojaan joka vuosi keskisuuren suomalaiskaupungin verran aikuisopiskelijoita. Yliopiston aikuiskoulutukseen keskittyneet&nbsp;Avoin yliopisto&nbsp;ja&nbsp;Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia&nbsp;saivat helmikuun puolivälissä uudet johtajat. Pian tiedetään, mikä muuttuu.</p> <p><a href="https://university.helsinki.fi/fi/uutiset/joka-toinen-yliopistolla-on-aikuisopiskelija" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Helsingin Yliopisto</p> </div> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: kompetensutveckling   

 
19. februar 2015

Onko duaalimalli välttämätön korkeakoulutuksessa?

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Pohjalaisen artikkelissa 7.2. Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun rehtorit toivoivat, että duaalimallia ei romutettaisi. </strong>Mikä tällainen duaalimalli sitten on, kun se näyttää aiheuttavan kiihkeitäkin mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan, kirjoittaa Pentti Ruotsala Pohjalainen-lehdessä ja jatkaa:&nbsp;Kun Suomessa alettiin 1980-luvun lopussa suunnitella ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulutusta, niin siinä kiireessä mallia päätettiin ottaa maista, joilla oli siitä kokemuksia jo parin vuosikymmenen ajalta eli pääasiassa silloisesta Länsi-Saksasta ja Iso-Britanniasta.</p> <p>Vastustus tätä uudentyyppistä korkeakoulutusta kohtaan oli silloin pääosin yliopistojemme taholta kiihkeää ja ajoittain jopa sivistymätöntäkin. Tilanteen rauhoittamiseksi päätettiin näille uudenlaisille korkeakouluille valita saksalaisperäinen nimike ammattikorkeakoulu. Samalla alettiin erilaisuuden korostamiseksi puhua duaalimallista. Saksastahan korkeakoulutuksemme mallit oli otettu jo vuosisatoja, tosin 1970-1980-luvuilla poliittisten konjunktuurien vuoksi Saksan itäpuolelta.</p> <p><a href="http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/onko-duaalimalli-välttämätön-korkeakoulutuksessa-1.1778783" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Pohjalainen</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:

 
23. februar 2015

Aikuisten näyttötutkintojen määrä kasvaa tasaisesti

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Näyttötutkinnot ovat kasvattaneet suosiotaan aikuisena suoritettavien tutkintojen joukossa.</strong> Esimerkiksi Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa tutkinnon suorittaa vuosittain noin 900 opiskelijaa.</p> <p>Helpoimmillaan virallisen todistuksen ammatillisesta osaamisestaan voi saada suorittamalla pelkän näyttötutkinnon, mikäli aikaisempi työ- tai opiskelutausta kattavat tutkinnon vaatimukset.</p> <p>&ndash; Pelkän tutkinnon tekeviä on aikuisista kuitenkin vain 2&ndash;3 prosenttia, Turun Aikuiskoulutuskeskuksen pedagoginen rehtori&nbsp;<strong>Pekka Sillanpää</strong>&nbsp;huomauttaa.</p> <p><a href="http://www.turkulainen.fi/artikkeli/266969-aikuisten-nayttotutkintojen-maara-kasvaa-tasaisesti" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Turkulainen</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:

 
27. februar 2015

Hyvä koulutuspohja auttaa sopeutumaan muutoksiin

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>OAJ:n toinen varapuheenjohtaja Päivi Koppanen on seurannut Oriveden tilannetta tarkkaan. Hän varoittaa opettajien lomautuksista.</strong></p> <p>Ammattikasvatusneuvos Päivi Koppanen on kotoisin Oriveden Suomasemasta, missä hän viettää kaiken vapaa-aikansa.</p> <p>&ndash; Opettajiin kohdistuvat lomautukset olisivat hirveä asia, ja OAJ tulee puuttumaan tähän, jolloin Orivesi tulisi saamaan erittäin negatiivista mainetta. Sekä oppilaat että opettajat kärsisivät tilanteesta.<br /> &ndash; Edellisen laman yhteydessä tehdyt säästötoimenpiteet näkyivät selvänä piikkinä nuorten syrjäytymismäärissä. Varsinkin heikoimmat oppilaat kärsisivät säästötoimenpiteistä ja koko kouluvuosi kärsisi. Jos yksi opettaja vastaisi kahdesta luokasta, ei eniten tukea tarvitsevien oppilaitten opiskelusta tulisi välttämättä mitään, vaikka erityisopetus säilyisikin. Myös turvallisuusasiat on pidettävä mielessä, täällä väki muistaa edelleen esimerkiksi Yhteiskoulun ampumistapauksen.</p> <p><a href="http://www.orivedensanomat.fi/index.php/item/1810-hyvä-koulutuspohja-auttaa-sopeutumaan-muutoksiin" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>Lähde: Oriveden Sanomat</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Päivi Rosnell
[3,MLang]:

 
04. marts 2015

Musiikki ja tanssi yhdistyvät opinnäytetyössä

[FORMAT,"[FORMAT,<div class=""><em>Erottamatonta!</em>&nbsp;<strong>on musiikkia ja tanssia yhdistelevä opinnäytetyö, jonka tavoitteena on rikkoa musiikkiin ja tanssiin liittyviä ennakkoluuloja ja itsestäänselvyyksiä</strong>. Mitä syntyy, kun musiikki ja tanssi ovat keskenään niin tasa-arvoisia, että ne voivat alkaa keskustella keskenään?</div> <div class=""> <div class=""> <div class="">Turun konservatorion opiskelijat&nbsp;<strong>Melissa Petters</strong>&nbsp;(s. 1994) ja&nbsp;<strong>Heidi Lindfelt</strong>&nbsp;(s. 1992) ylittävät yhteistyöllään ja ystävyydellään konservatorion koulutusohjelmien väliset rajat. Petters viimeistelee keväällä muusikon ja Lindfelt taas tanssijan ammattitutkintoaan. Vastaavaa yhteistyötä musiikin ja tanssin välillä ei ole oppilaitoksessa nähty pitkään aikaan. Nyt se tapahtuu opiskelijoiden omasta aloitteesta.</div> <div class=""><a href="http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/koulutkurssit/musiikki-ja-tanssi-yhdistyvat-opinnaytetyossa" target="_blank">Lue lisää</a></div> <div class="">Lähde: Kaupunkimedia Aamuset</div></div></div> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]:

 
06. marts 2015

Kiinnostus aikuiskouluttajien ulkomaanjaksoihin säilyi

Ensimmäisten hakemustietojen mukaan Suomessa jätettiin 34 aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuushakemusta juuri päättyneellä Erasmus+ -ohjelman hakukierroksella. Hakemuksista neljässä mukana oli useamman oppilaitoksen muodostama konsortio. Tukea haettiin yhteensä noin 800 000 euroa.


Lue lisää


Lähde: CIMO


[4,MLang] :Nordisk Netværk Voksnes Læring
[3,MLang]: kompetensutveckling   

 
13. marts 2015

Pohjoismaiset kielet avaavat ovia

Pohjoismaiset kielet saivat ensimmäisen professuurin Tampereen yliopistoon vuonna 1965. Ruotsi ja muut pohjoismaiset kielet varmistavat yhä teitä työelämään. Ja jo työelämässä olevat palaavat yliopistoon opiskelemaan ruotsia.

Kiinnostus tutkinto-ohjelmaa kohtaan näkyy hakijamäärissä. Hakijoita on vuosittain noin 160–230. Aloituspaikkoja on ollut 15 pääaineopiskelijalle

[3,MLang]:

 
17. marts 2015

Riittääkö koulutus?

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Suomalainen koulujärjestelmä on kriisissä!</strong> Joku voisi kysyä, miten niin? Pienen pohjoismaisen kansan nuoret ovat keikkuneet PISA-tutkimusten kärjessä vuodesta toiseen. Hyviä tuloksia ja lyhyitä koulupäiviä on yhdistelmä, jota on tultu ihmettelemään aina Japanista ja Yhdysvalloista asti. Onko siis yliampuvaa väittää, että suomalainen koulujärjestelmä on kriisissä?</p> <p class=""><a href="http://remoronkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189861-riittaako-koulutus" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Uusi Suomi</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
17. marts 2015

Pää kuntoon kansalaisopiston kursseilla

Vapaa sivistystyö


 
19. marts 2015

Kattava yliopistoverkosto on suomalainen menestystarina

[FORMAT,"[FORMAT,<p class="">Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Lappeenrannan teknillisen, Oulun ja Vaasan yliopistojen ylioppilaskunnat: <strong>Kattava yliopistoverkosto on suomalainen menestystarina.</strong> Korkeakoulutus on tutkitusti eniten talouden kasvua ja hyvinvointia tuottava tekijä. Taloudellisen hyödyn lisäksi se luo alueille henkistä, taiteellista ja sivistyksellistä hyvää. Suomeen on onnistuttu luomaan kattava ja tasokas yliopistoverkosto. Jotta koko Suomi säilyy vastakin korkean osaamisen mallimaana, on tästä saavutuksesta pidettävä hyvää huolta.&nbsp;</p> <p class=""><a href="http://www.oyy.fi/kannanotto-kattava-yliopistoverkosto-on-suomalainen-menestystarina/" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: OYY</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
19. marts 2015

Oppipoikamalli nykyaikaan

Kilpailu työpaikoista edellyttää opiskelijoilta vankan ammattiosaamisen lisäksi kansainvälistymisosaamista ja ymmärrystä eri maiden työskentelykulttuureista. Parhaiten nämä taidot hankitaan työskentelemällä koulutusalaa vastaavissa työtehtävissä ulkomailla ja useita ohjelmia ja rahoituskanavia onkin olemassa vaihtoa helpottamassa. 

Harjoittelujakso ulkomailla ei kuitenkaan aina johda tarvittavaan ammatilliseen osaamiseen. Ammatillinen koulutus ja työharjoittelukäytänteet vaihtelevat eri maissa ja jopa naapurimaat ovat epätietoisia naapureittensa koulutusrakenteista ja opiskelijoiden osaamisesta.

Lue lisää

Lähde: Lounais-Lappi


 
20. marts 2015

Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät vaalipaneelin

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Kenellä on oikeus oppia?</strong> Työväen-, kansalais-, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen tulevaisuudennäkymiä pohditaan vaalipaneelissa, jonka Turun vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät keskiviikkona 25. maaliskuuta kello 18&ndash;19.30 Turun suomenkielisen työväenopiston Usko Puustinen -salissa Kaskenkadulla.</p> <p class="">Panelistit ovat varsinaissuomalaisia eduskuntavaaliehdokkaita. Mukana ovat&nbsp;<strong>Jarmo Salo</strong>&nbsp;(kd.),&nbsp;<strong>Annika Saarikko</strong>&nbsp;(kesk.),&nbsp;<strong>Sanna Vauranoja</strong>&nbsp;(kok.),<strong>&nbsp;Stefan Wallin</strong>&nbsp;(r.),&nbsp;<strong>Mari-Elina Koivusalo</strong>&nbsp;(sd.),&nbsp;<strong>Jaakko Lindfors</strong>&nbsp;(vas.) ja&nbsp;<strong>Laura Rantanen</strong>&nbsp;(vihr.).</p> <p class="">Paneelin puheenjohtajana on rehtori&nbsp;<strong>Tapani Rantala</strong>&nbsp;Turun kristillisestä opistosta.</p> <p class=""><a href="http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/politiikka/vapaan-sivistystyon-oppilaitokset-jarjestavat-vaalipaneelin" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Aamuset</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
25. marts 2015

Korkeakoulutoimintaa kehitettävä kokonaisuutena

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Osaamisen merkitys yhteiskunnan kehittämisen työkaluna on kiistaton.</strong> Korkea osaamistaso ei kuitenkaan yksin riitä. Osaamista tulee olla saatavilla yhteiskunnan eri tasoilla, aloilla ja alueilla tulevaisuuspainotteisesti.</p> <p class="">Osaamisen kehittäminen voidaan nähdä prosessina, jonka tarpeisiin kehitettyjä perinteisiä korkeakoulusektori-, eli ns. duaalimallipohjaisia rakenteita ja toimintamalleja on viime vuosina koeteltu eri puolilla Suomea.</p> <p class=""><a href="http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kolumnit/nakokulma-korkeakoulutoimintaa-kehitettava-kokonaisuutena/" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Kainuun Sanomat</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
31. marts 2015

Kestävä kehitys tuo reilumpia yhteiskuntia

[FORMAT,"[FORMAT,<p class="">YK:n avoin työryhmä sai syksyllä 2014 valmiiksi ehdotuksensa kestävän kehityksen tavoitteiksi, jotka hyväksytään syksyllä 2015. Kansanedustaja Katri Komin (kesk.) mukaan kansallisesta toimeenpanosta olisi nyt jo muodostettava selkeitä näkemyksiä, jotta työhön voidaan ryhtyä heti, kun tavoitteet on hyväksytty. Komi puhui parlamenttien välisen liiton IPU:n yleiskokouksessa Hanoissa.</p> <p class="">&ndash;&thinsp;Kestävän kehityksen periaatteet on otettava laajasti osaksi yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita. Se merkitsee myös kestävämpää yritystoimintaa ja reilumpia yhteiskuntia.</p> <p class="">Kestävän kehityksen tukeminen ei ole vain julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen vastuulla, Katri toteaa.</p> <p class=""><a href="http://www.joroistenlehti.fi/online/15243559.html" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Joroisten Lehti</p> <p class=""><br /></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
14. april 2015

Taitaja 2015 -kisasta jättitapahtuma

Taitaja 2015 -kisat järjestetään tänä vuonna Turussa. SM-kilpailuun osallistuu alle 20-vuotiaiden ammattialojen parhaimmistoa. Taitaja2015-tapahtuma on houkutellut ulkomaisia kilpailijoita 13 eri maasta. Vieraskilpailijat osallistuvat yhteensä 30 eri kilpailulajiin


 
15. april 2015

Käyttäjät toivovat EPALElta uusia työkaluja työn tueksi

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>CIMO selvitti maaliskuussa pidetyssä seminaarissa, millaisia toiveita Suomessa on eurooppalaisen aikuiskoulutuksen verkkoyhteisö EPALEn aihepiireistä ja suomalaisesta yhteistyöstä. </strong>EPALEn rooli uutena, kaikille aikuiskoulutuksen toimijoille avoimena foorumina nähtiin positiivisena asiana.</p> <p class="">Seminaarissa mietittiin EPALE-työn käynnistymisen jälkeen ensimmäistä kertaa yhdessä suomalaisen aikuiskoulutuksen profiloitumista EPALEssa. Seminaariin osallistui aikuiskoulutuksen kansallisten järjestöjen ja muiden organisaatioiden sekä muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja OPHn henkilöstöä.</p> <p class=""><a href="http://www.cimo.fi/ajankohtaista/aikuiskoulutus/101/1/kayttajat_toivovat_epalelta_uusia_tyokaluja_tyon_tueksi" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: CIMO</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
17. marts 2015

Informaatioteknologian avulla 2 miljardin säästöt yhteiskunnassa

Dekaani Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta on laatinut selvityksen
[3,MLang]:

 
16. februar 2015

”Yliopistoissa pitäisi puhua unelmista, haaveista ja tavoitteista”

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>&ndash;&thinsp;Oulun yliopistossa puhutaan aivan liian paljon rahasta, kun pitäisi puhua unelmista, haaveista ja tavoitteista, sanoo Oulun yliopiston tuore rehtori Jouko Niinimäki.</strong></p> <p class="">Oulun yliopistoa 21,5 vuotta luotsannut Lauri Lajunen nyökyttelee vieressä.&nbsp;</p> <p class="">Näinhän ei pitäisi olla, mutta silti molempien rehtoreiden, sekä entisen että nykyisen, puheisiin lipsahtaa herkästi sanat raha, talous, rahoitus, säästöpaineet, määrärahat...</p> <p class=""><a href="http://www.oululehti.fi/etusivu/7326589.html#7326590.jpg" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Oulu-lehti</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
21. april 2015

Tuhat opettajaa pelaa mobiilipeliä Areenalla

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Joensuun Areenalle kokoontuu tuhat opettajaa pelaamaan mobiilipeliä.</strong> Kyseessä on täydennyskoulutustapahtuma SciEDU, jonka aiheena on tiede- ja teknologiakasvatus sekä opetussuunnitelmauudistus. Kaikille avoimeen ja ilmaiseen tapahtumaan osallistuu yli tuhat Joensuun seudun opettajaa, varhaiskasvattajaa ja rehtoria. Lauantain tapahtumassa Joensuun Areenalla on myös lasten ja nuorten tiede- ja teknologiatapahtuma SciFestin pajat.</p> <p class="">Joensuun seudun opettajien ja varhaiskasvattajien täydennyskoulutustapahtuma SciEDU järjestetään Joensuun Areenalla lauantaina 25.4.2015 klo 9-15. Koulutuspäivän aiheena on tiede-ja teknologiakasvatus sekä opetussuunnitelmauudistus. Koulutuspäivä on suuri mobiilipeli!</p> <p class=""><a href="http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/:newsid/47354" target="_blank">Lue lisää</a> &nbsp;</p> <p class="">Lähde: RadioRex</p> <p class=""><br /></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
21. april 2015

Helsingin seudun kesäyliopistossa tarjolla 700 kurssia

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Helsingin seudun kesäyliopiston vuoden 2015 ohjelma on ilmestynyt ja ilmoittautuminen on alkanut.</strong> Tarjolla on miltei 700 inspiroivaa kurssia kaikille kiinnostuneille iästä tai koulutustaustasta riippumatta. Monipuolinen opetusohjelma sisältää avoimen yliopistollisen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen lisäksi kieltenopetusta, tietotekniikkaa, taidekursseja, abiturienttikursseja, ammatillista täydennyskoulutusta sekä avoimia yleisötilaisuuksia.</p> <p class=""><a href="http://www.helsinginseutu.fi/hki/hs/helsingin+seutu/uutishuone/kesayliopisto" target="_blank">Lue lisää&nbsp;</a></p> <p class="">Lähde: HelsinginSeutu</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
22. april 2015

Kestävän kehityksen kasvatusta Suomeen!

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Suomen tulisi laatia kansallinen suunnitelma kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen edistämiseksi. </strong>Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen ottivat tänään vastaan raportin ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden kehittämistä pohtineelta työryhmältä</p> <p class="">Ministeriöiden yhdessä asettama työryhmä perustelee ehdotusta kansallisesta suunnitelmasta alan kansainvälisellä kehityksellä ja kansallisten strategioiden vanhentumisella. Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon Suomen yhteiskuntasitoumuksen 2050, YK:n kestävän kehityksen kasvatuksen globaalin toimintasuunnitelman ja loppuvuodesta valmistuvan YK:n Post 2015 -kehitysagendan tavoitteet. Kestävän kehityksen koulutusta, ympäristökasvatusta ja -tietoisuutta sekä kulttuuriympäristökasvatusta on tarkasteltava kokonaisuutena.&nbsp;</p> <p class=""><a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&amp;news_id=4383" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: co2-raportti</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
23. april 2015

Ammatillinen koulutus on Suomessa suositumpaa kuin muualla Pohjoismaissa

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut Suomessa 1990-luvulta alkaen</strong>. Ammattikoulutus onkin Suomessa suositumpaa ja arvostetumpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tiedot selviävät yhteispohjoismaisesta Nord-Vet -selvityksestä, jossa on verrattu Tanskan, Ruotsin ja Norjan ammatillista koulutusta.</p> <p class="">Suomessa peruskoulusta ammatilliselle toiselle asteelle siirtyvien osuus on noussut parissakymmenessä vuodessa 32 prosentista 42 prosenttiin.</p> <p class=""><a href="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/04/23/ammatillinen-koulutus-on-suomessa-suositumpaa-kuin-muualla-pohjoismaissa" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p class="">Lähde: Etelä-Suomen Sanomat</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
20. november 2015

Onko työssä saatu oppi aidompaa kuin koulun opettama?

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Koulutuspoliittisessa keskustelussa korostetaan koulutuksen ja työelämän kumppanuutta. </strong>Pedagoginen ymmärrys voi näin valua oppilaitoksilta työpaikoille&nbsp;ja ajantasainen työelämätieto työpaikoilta oppilaitoksiin. Toisaalta oppilaitosmuotoinen opetus saatetaan nähdä epäaitona oppimisena verrattuna työelämässä tapahtuvaan oppimiseen.&nbsp;</p> <p class="">Tämä havainto nousee esille Opetushallituksen tuoreessa tilannekatsauksessa, jossa tarkastellaan työelämävastaavuutta sekä käsitteellisellä tasolla että koulutuspoliittisen keskustelun osana.&nbsp;</p> <p class="">Käsitteellisesti työelämätarve voidaan jäsentää paikka-, sisältö- ja muotovastaavuuteen. Paikkavastaavuus viittaa määrälliseen koulutustarpeeseen (mihin koulutetaan), sisältövastaavuus osaamistarpeisiin (mitä koulutetaan) ja muotovastaavuus pedagogiikkaan (miten koulutetaan).</p> <p class="">Tarkasteltujen ohjausasiakirjojen ja dokumenttien sisällöstä suurin osa keskittyy nimenomaan koulutuksen muotovastaavuuteen. Esille nousevat tietyt työelämävastaavuutta edistävät käytännöt, kuten työssä oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt.&nbsp;</p> <p class="">Työelämävastaavuutta on tarkasteltu myös suhteessa muihin ammatillisen koulutuksen päätehtäviin,&nbsp; joiksi määritellään&nbsp; tasa-arvon edistäminen sekä elinikäinen oppiminen ja jatkokoulutusmahdollisuudet.&nbsp;</p> <p class="">Elinikäisen oppimisen osalta nousi esille havainto siitä, että koulutuspoliittisessa keskustelussa elinikäisen oppimisen taidot ovat ennen kaikkea valmiuksia oppia työpaikalla ja mahdollisesti täydennys- tai erikoisammattikouluttautua ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Toisaalta tutkimusaineistossa on vähän mainintoja ammatillisen koulutuksen käyneiden korkeakoulutusmahdollisuuksien edistämisestä, jota kuitenkin voidaan pitää yhtenä oleellisena koulutuksen tasa-arvon indikaattorina.</p> <p class="">Lopputulemana piirtyy kaksi laveaa näkökulmaa työelämävastaavuuteen, koulutuksellinen ja kasvatuksellinen. Koulutuksellisessa näkökulmassa korostuu työelämävastaavuus, pätevöittämistehtävä ja talouden tarpeet. Kasvatuksellisessa näkökulmassa korostuu elinikäinen oppiminen ja jatkokoulutusmahdollisuudet.</p> <p class=""><strong>Julkaisu:</strong><br /> Mitä tarkoittaa &rdquo;ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus&rdquo;? Lea Aarnio &amp; Suvi Pulkkinen. Tilannekatsaus, marraskuu 2015. Raportit ja selvitykset 2015:7. Opetushallitus</p> <p class=""><strong>Lisätietoja:</strong><br /> Tutkija Lea Aarnio, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS,&nbsp;<a href="mailto:leo@otus.fi">leo@otus.fi</a><br /> Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus,&nbsp;<a href="mailto:kari.nyyssola@oph.fi">kari.nyyssola@oph.fi</a></p> <p class="">Lähde: Opetushallitus</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
05. april 2011

Hyvä lukija,

[FORMAT,"[FORMAT,<p><font face="Arial">Tämänkertaisen DialogWebin teemana on kielipolitiikka, ja lehti toimii johdatuksena joihinkin kielen ja kielipolitiikan monista näkökohdista. </font></p> <p><font face="Arial">Saimme suuren <a href="https://nvl.org/content/id/4255/sprak-er-kostbare-skatter" target="_blank">kunnian haastatella <strong>Vígdis Finnbogadóttiria</strong>,</a> joka toimi Islannin presidenttinä 1980-1996. Finnbogadóttir, joka on tällä hetkellä YK:n kielilähettiläs, on aina ottanut ahkerasti kantaa kielitaidon tärkeyden puolesta &ndash; sekä äidinkielen että vieraiden kielten. Tässä DialogWebin numerossa hän kertoo lukijoille näkemyksiään kielen merkityksestä ja monista eri rooleista. </font></p> <p><font face="Arial">Norjan artikkelissa kerrotaan esimerkki siitä, miten norjan kielen opetus parantaa kunnan työntekijöiden työtehoa ja viihtyvyyttä. </font></p> <p><font face="Arial">Kuurot ja kuulovammaiset, joiden äidinkieli on viittomakieli, ovat vähemmistön sisäinen kielivähemmistö. Ahvenanmaan artikkelissa kerrotaan viittomakielen käyttäjistä ja viittomakielen koulutuksesta. </font></p> <p><font face="Arial">Nuorten halutaan pitävän pohjoismaisuutta coolina. Tanskassa joukko tulisieluja toimii kielipilotteina, jotka tuovat opetuksessa esiin pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin sisältyviä monia jännittäviä mahdollisuuksia. Färsaarilla pohjoismainen kielipoliittinen julistus on poikinut konkreettisia aloitteita, kuten pohjoismaisen kielikampanjan.&nbsp; </font></p> <p><font face="Arial">Jos opiskelijat eivät halua ulkomaille, ulkomaiden on tultava opiskelijoiden luo, kuuluu Malmön yliopiston motto. Yliopistossa kansainvälisyys on osa opinto-ohjelmaa, sillä opiskelijoille halutaan antaa kansainvälisen opiskeluympäristön tuomaa osaamista. </font></p> <p><font face="Arial">Turun yliopistossa pohjoismaisia kieliä opiskelee aktiivisesti 200 opiskelijaa. Monet heistä yllättyvät siitä, kuinka vaikeita kieliä norja ja tanska ovat. Pohjoismaisten kielten professorin mielestä ruotsin opetukseen pitäisikin mahdollisesti liittää enemmän tietoa tanskan ja norjan kielistä. </font></p> <p><font face="Arial">Virossa työskennellään ahkerasti sen puolesta, että ainoastaan venäjää puhuva neljännes maan väestöstä oppisi viroa.&nbsp; Kurssien järjestäminen on mahdollista ulkomailta tähän tarkoitukseen tulevan taloudellisen tuen avulla.</font></p> <p><font face="Arial">Pohjoismaiden kielimaisema on kirjava, ja meillä pohjoismaalaisilla on paljon jännittäviä mahdollisuuksia laajentaa kielellistä horisonttiamme. DialogWebin numero 2/2011 esittelee joitain näistä monista mahdollisuuksista. </font></p> <p><font face="Arial">Mukavia hetkiä lehden parissa!</font></p> <div style="background-color: rgb(238, 238, 238); border: 1px solid rgb(204, 204, 204); padding: 5px 10px; text-align: center; background-position: initial initial; background-repeat: initial initial;"><a href="https://nvl.org/content/id/4255/sprak-er-kostbare-skatter" target="_blank"><strong><font face="Arial">The interview with Vigdis Finnbogadottir&gt;&gt;</font></strong></a></div> <p>&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]: forskning   

 
04. september 2018

Meeting for the Finnish NVL-members

NVL Suomi verkostojen tapaaminen
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tervetuloa. </p> <p>NVL kutsuu kaikki Suomessa toimivat eri NVL-verkostojen jäsenet ensimmäiseen kansalliseen NVL-tapaamiseen! Muissa pohjoismaissa joka vuotiset kokoontumiset ovat arkipäivää. Tiistaina 30.10. on meidän vuoro. Päivän aikana tapaat muut suomalaiset NVL-verkostojen jäsenet, kuulet mitä NVL:ssä tapahtuu samalla kuin voit verkostoitua ja kehittää uutta. NVL:n pääkoordinaattori Antra Carlsen kertoo NVL:n uusista toimintalinjauksista ja tulevaisuuden näkymistä. Suunnittelemme myös yhdessä mitä NVL tekee ja voisi tehdä Suomessa 2019. <br /> Tämän lisäksi Markus Palmén tulee kertomaan miten hän toimii EPALEn sisällön tuottajana, mitä EPALE on ja mihin sitä voi käyttää. </p> <p>Toivon että pääset mukaan. Kokemukset Ruotsista ja Islannista tälläisistä kansallisesta tapaamisista ovat todella hyviä. Tarkoituksena on järjestää kansallisia tapaamisia kerran vuodessa.</p> <p>Aika: 30.10.2018 kello 10-15. Yhteinen lounas kello 12 (NVL maksaa)</p> <p>Paikka: SFV-huset, Yrjönkatu 18, Helsinki</p> <p>NVL korvaa matkakulut matkalaskua vastaan, ja yöpymiset mikäli siihen on tarvetta. Jos tarvitset majoitusta, otathan minuun yhteyttä etukäteen! Päivärahaa emme maksa.</p> <p>Ilmoittaudu viimeistään 26.10.</p> <p>Tämä tapahtuma on ainoastaan kutsutuille </p> <p>Johanni Larjanko</p> <p>NVL:n kansallinen koordinaattori Suomessa<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
29. maj 2018

Oletko eksyksissä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vesillä?

Suomen NVL:n validointiverkosto järjesti 29.5. klo 10.00 webinaarin, joka avasi EU-tason kehitystä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Webinaarissa esiteltiin mainio työkalu (Validation and the Value of Competences - Roadmap 2018), joka auttaa sinua ja organisaatiotasi navigoimaan satamaan. </p> <p><strong>Mistä puhuttiin?</strong></p> <ul> <li>Mitä kansallisessa päätöksenteossa tulisi huomioida?</li> <li>Ohjaus- ja tukijärjestelyt validoinnissa</li> <li>Laadunhallinta, järjestelmän arviointi ja seuranta</li> <li>Yhteistyö eri osapuolten kanssa</li> <li>EU:n viitekehys toiminnan kehittämisen lähtökohtana</li> </ul> <p><strong>Kenelle?</strong></p> <p>Webinaari oli tarkoitettu kaikille toimijoille, jotka tunnistavat (ja tunnustavat) yksilöiden osaamista ja haluavat tehdä yksilöiden osaamisen näkyväksi. Roadmap 2018 tukee myös hyvin meneillään olevaa työtä amisreformin parissa toimiville!</p> <p><a href="https://youtu.be/Mv1VgGOzd5s" target="_blank">Katso nauhoite webinaarista</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
05. september 2018

Hei me lurkitaan- How silent learners learn online

Hiljaisten oppijoiden webinaari 5.9.2018
[FORMAT,"[FORMAT,<p dir="ltr">Ne hiljaiset tyypit, joita on kaikkialla missä oppimista tapahtuu, oppivatko he mitään? Onko lurkkiminen ok? Mikä motivoi hiljaisia oppijoita ja miten tuemme heidän oppimistaan parhaiten verkossa? Näitä asioita pohdittiin yhteispohjoismaisin voimin Nordplus-hankkeessa nimeltä Lorking - is lurking working? Hankkeen tulokset tiivistettiin <a href="https://ec.europa.eu/epale/fi/resource-centre/content/hiljaiset-oppijat-opas">Hiljaiset oppijat -oppaaseen</a>. Kaikkea ei vielä ratkaistu, joten haluamme jatkaa tämän teeman yhteistä pohdintaa, kokemusten jakamista ja toisiltamme oppimista syyskuun webinaarissa. Tulethan mukaan, mikäli olet törmännyt omassa työssäsi tai opiskelussasi verkko-oppijoihin, jotka pysyttelevät taka-alalla hiljaa ja tavoittamattomissa.</p> <p dir="ltr">aika: ke 5.9.2018 klo 14-15</p> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/NHJ_Js93vHU" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe></p> <p dir="ltr">kieli: suomi</p> <p dir="ltr">järjestäjät: NVL/Distans ja Suomen eOppimiskeskus</p> <p dir="ltr"><a href="https://www.facebook.com/seoppi/">Lue lisää</a></p> <p dir="ltr">kenelle: Kaikille verkossa opetus- ja ohjaustyötä tekeville</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]: etäopetus   

 
10. februar 2020

Kansallinen NVL-tapaaminen/ nationella nätverksträff

Kevään tapaaminen järjestetään Tamminiemessä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kevään tapaaminen järjestetään verkossa.</p> <p>Vaikka emme saa järjetää fyysinen tapaaminen nyt keväällä haluan kuitenkin tarjota mahdollisuuden kokoontua. Joskus tämäkin poikkeustilanne on ohi, ja minä olen ainakin jo aika kyllästynyt siitä että Corona vie kaiken huomioon, koko ajan. Sovitaan siis että tapaamme verkossa. Ajattelin että noin 2 tuntia riittää. Käytetään aikaa pohtimaan ajankohtaisia asioita NVLstä, pohjoismaisita ja kansallisista verkostoista ja kunkin arjesta.</p> <p>Tule siis mukaan jakamaan ajatuksiasi, ja suunnittelemaan NVL:n kansallista toimintaa syksyllä 2020. Ilmoittautuminen viimeistään 4.5.2020</p> <p>Tavataan Zoomissa. Lähetän linkin ja salasanan kaikille ilmoittautuneille 5.5.</p> <p>Nähdään pian!</p> <p>Johanni Larjanko<br /> kansallinen NVL-koordinaattori Suomessa.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]: aikuiskoulutus   

 
09. januar 2020

Aikuisten perustaidot - kansallinen verkostotapaaminen

Paikka: MOW, Mothership of Work, Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Lounas 12.00-13.00 (NVL tarjoaa)
[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Paikka:</strong> MOW, Mothership of Work, Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Lounas 12.00-13.00 (NVL tarjoaa)</p> <p>Tervetuloa vuoden ensimmäiseen kokoukseen! </p> <p><strong>Keskustellaan mm tästä:</strong></p> <p>1. osaamismerkkien kehittämisestä osana ”reformin tuki”-rahoitusta, ja (nyt vielä lopullista ministerin hyväksyntää vailla, mutta silti) voisi järjestää aiheesta kokeiluja, joihin mulla olisi luvassa RAHOITUSTA, ja tästä olisi hyvä käydä keskustelua</p> <p>2. seminaari keväällä, jossa olisi mukana arkkityyppispesifiä ohjelmaa ja mahd. (tyylikkäästi hoidettuna) myös arkkityyppejä kokemusasiantuntijoina on musta erittäin hyvä idea ja haluaisin tästäkin keskustelua, suunnittelua ja sitoutumista</p> <p>3. millaisia ovat aikuisten perustaidot 2020-luvulla. </p> <p>4. Toimintasuunnitelma 2020</p> <p>5. Kokouskalenteri</p> <p>6. Verkoston mandaatti ja toimintamuoto</p> <p>Ilmoittautuminen viimeistään 14.1. kello 12.</p> <p>Tervetuloa!</p> <p><strong>Ilmoittautuminen on nyt suljettu.</strong></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
08. oktober 2019

National network meeting Basic skills for adults

[FORMAT,"[FORMAT,<p><span style="color:#ffffff;">-</span></p> <p>Kansallinen perustaidot -ryhmä</p> <p><strong>Aika: </strong>01.11.2019 klo 9:00 - 12:00</p> <p><strong>Paikka:</strong> Opetushallitus (Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki), kokoushuone 3070 + aula</p> <p><span style="color:#ffffff;">-</span></p> <p><span style="color:#ffffff;">-</span></p> <p><span style="color:#ffffff;">-</span></p> <p><strong>Asialista:</strong></p> <ul> <li>Tervetuloa</li> <li>Ajankohtaista aikuisten perusvalmiuksiin liittyen, sis. mm.</li> </ul> <p style="margin-left: 40px;">·       Upskilling Pahways (päivitystä)<br /> ·       Arkityyppi-kyselyn tulokset<br /> ·       Perusvalmiudet vapaassa sivistystyössä<br /> ·       Grundläggande färdigheter: raportti ja jatkotoimenpiteet</p> <ul> <li>”Aikuisten perustaidot 2020-luvulla”</li> </ul> <p style="margin-left: 40px;">    ·       Pohdintaa ja ideointia teemasta</p> <ul> <li>Jatkoaskeleet</li> <li>toiminta 2020, tiedotus, kansallinen seminaari? <p></p> <p>ryhmän koostumus</p> <p>ryhmän verkkoalusta (muu kun Teams)</p> <p>seuraava kokous</p> </li> </ul> <ul> <li>Tilaisuuden päätös</li> </ul> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]: perustaidot   

 
29. oktober 2019

”Elinikäisestä oppimisesta ei saa tulla mantraa”

Kuka maksaa viulut tulevaisuuden oppimisesta? Ammattitaitoviikon aikana Helsingissä usealta taholta toivottiin parempia talousmalleja tulevaisuuden oppimisen ja validoinnin varalle. Suomen opetusministeri Li Andersson painotti parempien perustaitojen merkitystä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>– Tulevaisuudessa tärkein sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys on yksilön mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen, opetusministeri <strong>Li Andersson</strong> totesi. </p> <p>Andersson piti pitkän ja innostavan puheenvuoron elinikäiseen oppimiseen liittyvässä seminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä Euroopan ammattitaitoviikon aikana. </p> <p>Opetusministerin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että perusopetuksessa pystytään antamaan riittävät perustaidot. Suomessa on aiemmin saavutettu huipputuloksia, mutta nyt tarvitaan ryhtiliikettä. Li Andersson nosti myös esiin tulevaisuuden tärkeimmän taidon.</p> <p>– ”Oppimaan oppiminen” on vastaisuudessa kaikkein tärkein koulussa opetettava taito. </p> <p>[media:4965] </p> <p><em>Suomen opetusministeri Li Andersson esitteli useita kohtia uudesta hallitusohjelmasta. Kuva: Camilla Lindberg</em></p> <p>Jatkuvan oppimisen suhteen opetusministeri toi esiin, että täydennyskoulutukseen osallistuvat yleensä vähiten ne ihmiset, jotka sitä eniten tarvitsisivat. </p> <p>– Suomessa innokkaimpia täydennyskoulutuksissa kävijöitä ovat korkeakoulutetut eteläsuomalaiset naiset. Uudessa hallitusohjelmassamme pyritään saamaan mukaan erityisesti miehiä, joilla on matala koulutustaso. </p> <p>Li Andersson mainitsi kolme syytä siihen, että ihmiset jättävät hakeutumatta täydennyskoulutukseen. </p> <p>– Nämä syyt ovat ajan, rahan ja motivaation puute. Näistä motivaation puute on mielestäni ongelmallisin. </p> <p>16. lokakuuta 2019 pidetyn seminaarin tavoitteena oli tehdä näkyväksi elinikäiseen oppimiseen liittyvää pohjoismaista toimintaa. </p> <p>Työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat parhaillaan radikaalisti, ja erilaisilla sosiaalisilla toimijoilla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden kestävän ammattikoulutusjärjestelmän rakentamisessa.</p> <p>Uuden teknologian ja ympäristökysymysten globaalilla tasolla edellyttämä sopeutuminen oli yksi keskeinen aihe, johon palattiin seminaarissa yhä uudelleen. <br /> Toinen toistuva aihe, jota käsiteltiin eri yhteyksissä, oli rahoituskysymys. Kuka maksaa viulut? Miten voidaan kehittää uusia, älykkäitä talousmalleja, joihin sisältyy myös muita toimijoita kuin perinteinen valtiovetoinen koulutusjärjestelmä? </p> <p>Yhtenä ohjelmakohtana oli paneelikeskustelu, jonka otsikkona oli ”Yhdessä elinikäistä oppimista rakentamassa – pohjoismainen tie.” </p> <p>– Me pohjoismaalaiset olemme hyviä tekemään yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia sekä tietoa, totesi NVL:n koordinaattori <strong>Hildur Hrönn Oddsdóttir</strong>, joka myös edusti islantilaista Työelämän koulutuskeskusta.</p> <p>Hän mainitsi NVL:n esimerkkinä hyvästä ja pitkälle kehitetystä toimintaympäristöstä, joka mahdollistaa jakamisen. </p> <p>Norjan korkeakoulutettujen suurimman työntekijäjärjestön Union johtava neuvonantaja <strong>Åshild Olaussen</strong> on sitä mieltä, että Pohjoismaissakin on vielä paljon tehtävää. </p> <p>– Liikaan omahyväisyyteen ei ole aihetta. Norjassa koulutukseen hakeutuvien työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut jyrkästi viime vuosina. </p> <p>[media:4966]</p> <p><em>16. lokakuuta pidetyn paneelikeskustelun vetäjänä toimi Sari Gustafsson. Kuvassa vasemmalta Hildur Hrönn Oddsdóttir, Samuel Engblom, Åshild Olaussen ja Jorma Malinen. Kuva: Camilla Lindberg</em></p> <p>Ammattiliitto Pron puheenjohtaja <strong>Jorma Malinen</strong> ilmaisi huolensa ilmiöstä, joka on tullut näkyviin koulutusvastuun siirryttyä osin eri yrityksille.</p> <p>– On huomattu, että työntekijöillä ei enää ole tarvittavia perusvalmiuksia, mikä aiheuttaa vaikeuksia täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Tätä viestiä on hyvin tärkeää levittää. </p> <p>Islannissa, jossa työttömyysaste on alhainen, on havaittu tiettyjä tarpeita, Hildur Hrönn Oddsdóttir kertoi.  </p> <p>– Monilla pitkään esimerkiksi teollisuudessa työskennelleillä ei ole mitään muodollista pätevyyttä. Uramahdollisuuksiaan parantaakseen heidän tulisi osallistua osaamisen validointimenettelyyn, jossa heidän osaamisensa dokumentoitaisiin. </p> <p><strong>Samuel Engblom</strong> toimii Ruotsin toimihenkilöiden keskusliiton TCO:n yhteiskuntapoliittisena päällikkönä. Hän peräänkuulutti selkeämpää määritelmää sille, mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun elinikäisen oppimisen yhteydessä puhutaan tarpeellisesta osaamisesta.</p> <p>– Tässä asiassa meidän täytyy olla paljon täsmällisempiä. Muuten elinikäisestä osaamisesta tulee pelkkä mantra. </p> <p>Paneelikeskustelun vetäjä <strong>Sari Gustafsson</strong> edellytti osallistujien vastaavan viimeiseen kysymykseen yhdellä ainoalla sanalla.   </p> <p><strong>Jos sinulla olisi kädessäsi taikasauva ja saisit muuttaa yhden asian elinikäisessä oppimisessa, mitä valitsisit? </strong></p> <p>– Ilon, kuului Suomen vastaus. </p> <p>Ruotsin edustaja toivoi joustavuutta ja Norjan panelisti puolestaan aikaa. </p> <p>Islannin vastaus oli karu:<br /> – Rahaa! </p> <p><strong>Anni Karttunen</strong> esitteli ammattitaitoviikolla NVL-raportin Vägledningens roll inom validering i Norden, jonka aiheena on ohjauksen rooli pohjoismaisessa osaamisen validoinnissa eli tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Karttunen käsitteli esityksessään erityisesti raportissa mainittuja haasteita ja suosituksia.<br /> Yleisössä oli noin 70 henkilöä kaikkialta Euroopasta – muun muassa työmarkkinoiden edustajia, tutkijoita ja kehittäjiä. </p> <p>Anni Karttunen on koulutuspolitiikan asiantuntija (Globedun toimitusjohtaja) ja kuuluu validoinnin parissa työskentelevään NVL:n asiantuntijaverkostoon. </p> <p>– Kiinnitin huomiota yhteen kiinnostavaan asiaan. Ennen esitystäni <strong>Pedro Moreno da Fonseca</strong> Euroopan Unionin ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksesta (CEDEFOP) kertoi pääpiirteittäin oman organisaationsa tekemistä havainnoista. Ne ovat hyvin samansuuntaisia kuin meidän Pohjoismaita koskevat huomiomme. </p> <p>Anni Karttunen painotti, että nyt on tärkeää turvata validointityötä tekevien systemaattinen kouluttaminen. </p> <p>– Pohjoismaisen korkeakoulutuksen piirissä validointikoulutusta ei ole juuri lainkaan tarjolla opettajien peruskoulutuksessa eikä opinto-ohjaajakoulutuksessa. </p> <p>Toiseksi haasteeksi muodostuu se, miten validointiin kuuluvan ohjauksen rahoitus voidaan korvamerkitä.  </p> <p>– Tämä koskee erityisesti niitä tilanteita, joissa ohjaaja työskentelee eri organisaatiossa kuin henkilö, jolle validointia tarjotaan. </p> <p>Anni Karttusen mukaan myös validoinnissa mukana olevien palvelutahojen välistä koordinaatiota tulee parantaa.   </p> <p>[media:4967]</p> <p><em>Ragnhild Lied piti esityksen tulevaisuuden kyvyistä ja elinikäisestä oppimisesta Norjassa. Kuva: Camilla Lindberg</em></p> <p>[media:4968]</p> <p><em>Norjalainen Ragnhild Lied piti esitelmän Helsingissä ammattitaitoviikolla. Kuva: Camilla Lindberg</em></p> <p></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Camilla Lindberg

 
21. maj 2019

Kompetenssit keskustelun keskessä Hanasaaressa

Alfarådet-verkoston ja Opetushallituksen koordinoima 14. pohjoismainen aikuisten lukutaidon opettajien konferenssi pidettiin 3.-5.4.2019 Hanasaaressa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Konferenssin tavoitteena oli kehittää opettajien kompetenssia opetukseen, joka tukee opiskelijoiden identiteettiä, aktiivista kansalaisuutta ja jatkuvaa oppimista.</p> <p>Konferenssissa keskityttiin erilaisiin lähestymistapoihin opiskelijoiden peruskoulutuksen kehittämisessä ja kielitaidon sekä digitaalisten taitojen, puheosaamisen ja suullisten taitojen vahvistamisessa. </p> <p>Konferenssin materiaalit löytyvät verkosta osoitteesta <a href="https://nvl.org/konferencer/14-konferense-om-alfabetisering" target="_blank">https://nvl.org/konferencer/14-konferense-om-alfabetisering</a></p> <p><br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
05. september 2019

Finnish national validation network meeting

[FORMAT,"[FORMAT,<p><span style="color:#ffffff;"><strong>-</strong></span></p> <p><span style="color:#ffffff;"><strong>-</strong></span></p> <p><span style="color:#ffffff;"><strong>-</strong></span></p> <p><span style="color:#ffffff;"><strong>-</strong></span></p> <p></p> <p><span style="color:#ffffff;"><strong>- </strong></span></p> <p><strong>Keskiviikkona 23.10.</strong></p> <p>12.30<br /> Lounas</p> <p>13.30</p> <p>Pohjoismaisen validointiverkoston esittely </p> <p>Tutustumiskierros ja jäsenten esittäytyminen</p> <p>14.00<br /> Learning cafe –työskentelyä NVL-verkoston kehittämisteemojen parissa, 60 min:</p> <p>- Roadmap 2018 (kaikki eurooppalaiset validoinnin työkalut), Anni 20-30 min</p> <p>- Laatumalli, taustatiedoksi artikkeli</p> <p>- Jatkuva oppiminen, taustaksi OKM:n muistio, tehtäväksi miettiä mitä tarkoittaa omalla koulutussektorilla, kaikki osallistujat, 20-30 min</p> <p>Toiminnan arviointia, 60 min, Johanni</p> <p>16.00</p> <p>Päivän ohjelma päättyy</p> <p>19.00</p> <p>Illallinen<br />  <br /> <strong>Torstaina 24.10.</strong></p> <p>8.00</p> <p>Aamupala</p> <p>9.00</p> <p>Työskentelyä vuoden 2020 toimintasuunnitelman parissa</p> <p>Benchmarking</p> <p>12.00</p> <p>Lounas, ohjelma päättyy</p> <p>This meeting is for the Finnish national validation network members only.</p> <p>Please, indicate if you are attending by registering below.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
28. april 2020

Anna juoksee maratoneja ja opettaa uussuomalaisia lukemaan

Anna Nylund on työhönsä intohimoisesti suhtautuva opettaja, joka juoksee maratoneja niin usein kun ehtii. Niiden välissä hän opettaa maahanmuuttajille lukutaitoa ja suomen kieltä Eiran hienostokaupunginosassa. – Yritän hoitaa työni niin, että jaksan olla innostunut siitä vielä 30 vuoden päästäkin.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>– Monet opiskelijoistamme käyvät täällä koulua ensimmäistä kertaa elämässään. Siksi on erityisen tärkeää, että he saavat heti alusta lähtien myönteisiä kokemuksia ja kokevat koulumme viihtyisänä ja turvallisena oppimisympäristönä, <strong>Anna Nylund s</strong>anoo. Hän on työskennellyt Helsingissä sijaitsevassa Eiran aikuislukiossa vuodesta 2015 keskittyen erityisesti koulun peruslukutaito-opetuksen kehittämiseen ja uudistamiseen</p> <p>Koulussa tarjotaan aikuisten perusopetusta, ja Anna Nylund toimii suomen kielen ja luku- sekä kirjoitustaidon opettajana. Suuri osa koulun opiskelijoista on alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia. Viime vuosina kouluun on tullut paljon opiskelijoita Irakista, Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta.</p> <h2>Oma asenne ratkaisee tulevaisuuden</h2> <p>Monilla opiskelijoilla on isoja puutteita opiskelutekniikassa, mutta koulussa pyritään tukemaan yksilöä ottamaan itse kypsästi vastuuta opinnoistaan.</p> <p>– Toisaalta on tärkeää, ettemme vaadi opiskelijoilta sellaisia taitoja, joita heillä ei koskaan ole ollut tilaisuutta oppia, Anna Nylund toteaa. Kyse voi olla keskittymiskyvystä tai vaikkapa siitä, että huolehtii opiskelutarvikkeistaan ja tulee ajoissa tunneille.</p> <p>– Yritän alusta asti iskostaa opiskelijoihini sen ajatuksen, että ihminen voi omalla asenteellaan vaikuttaa oppimiseensa ja menestykseensä.</p> <h2>Kiinnostus perustaitoja kohtaan kasvussa</h2> <p>Eiran aikuislukiossa tarjotaan myös herkästi tukea opiskelijoille, joilla on vaikea elämäntilanne ja jotka ehkä kärsivät stressistä tai unettomuudesta.</p> <p>– Meidän koulussamme kenenkään ei pidä joutua kokemaan jäävänsä yksin ongelmineen. Koulupsykologi ja kuraattori auttavat opiskelijoita sellaisissa asioissa, joihin minulla ei opettajana ole valmiuksia.</p> <div class="responsive-image">[media:5255]</div> <p><em>Anna Nylundin vapaa-aikaan kuuluvat koirat ja juokseminen.</em></p> <p>Anna Nylund kokee antavansa opiskelijoilleen parhaat eväät elämään ja tulevaisuuteen opettamalla heille suomea ja tukemalla heidän luku- ja kirjoitustaitoaan.</p> <p>– Ilman näitä perustaitoja on mahdotonta elää itsenäisesti ja hoitaa velvollisuutensa yhteiskunnassa. Olen iloinen siitä, että viime vuosina on alettu kiinnittää enemmän huomiota juuri perustaitojen opetukseen.</p> <h2>Aseta selkeitä tavoitteita</h2> <p>Anna Nylund kohtaa työssään paljon haasteita. Yksi niistä on yksilön tukeminen parhaalla mahdollisella tavalla ja kunkin opiskelijan yksilöllisen tason huomioon ottaminen. Opetusryhmät ovat usein heterogeenisiä, ja opiskelijat kehittyvät keskenään hyvin eri tahdissa.</p> <p>– Vuosien varrella olen onnistunut laatimaan ja valitsemaan tunneille sellaisia tehtäviä, että opiskelijat voivat harjoitella samaan aikaan erilaisia kieli-, luku- ja kirjoitustaitoja. Sama tehtävä voi auttaa yhtä opiskelijaa kehittämään lukunopeuttaan ja toista laajentamaan sanavarastoaan.</p> <p>Toinen asia, johon Anna Nylund on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota, on oppimistavoitteiden asettaminen.</p> <p>– Olen oppinut kertomaan avoimemmin opiskelijoilleni odotuksistani, myös lyhyen aikavälin odotuksista. Heidän ei pitäisi joutua ”lukemaan rivien välistä”, joten ilmaisen tavoitteet selvästi ja yksiselitteisesti. Toisaalta tuemme oppilaita asettamaan itselleen omia tavoitteita.</p> <blockquote class="utbox utbox-x-small utbox-left grey-on-yellow"> <p><strong>Lukutaitoverkosto</strong></p> <p>Lukutaitoverkosto avoin kokoontumisfoorumi opettajille ja kouluttajille, jotka opettavat luku- ja kirjoitustaitoa aikuisille tai nuorille maahanmuuttajille.</p> <p>Ryhmä tapaa kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisissa esitellään uutta materiaalia ja hankkeita, ja osallistujat saavat tietoa aikaisemmista ja tulevista kansainvälisistä tapaamisista. Lisäksi osallistujilla on tilaisuus vaihtaa ajatuksia ja ideoita muiden opettajien kanssa.</p> <p>Tapaamiset järjestetään eri oppilaitoksissa, jolloin opettajat pääsevät tutustumaan muiden työpaikkoihin.</p> <p>Vuonna 2020 verkoston johtajuus on siirtynyt <strong>Taru Elorannalle.</strong></p> </blockquote> <h2>Huoli ilmapiirin kovenemisesta</h2> <p>Luokkahuoneen ulkopuolinen maailma herättää kuitenkin Anna Nylundissa jonkinasteista huolta. Hän viittaa Suomessa käytävään keskusteluun maahanmuuttajista, joilla on matala koulutustaso. Viime vuosina keskustelun sävy on usein ollut kriittinen ja jopa uhkaava.</p> <p>– Toivoisin, että sen sijaan keskityttäisiin kehittämään ratkaisuja, joiden avulla maahanmuuttajien osallisuus saataisiin työelämän odotuksia vastaavalle tasolle.</p> <p>Anna Nylund toteaa, että juuri nyt puhutaan paljon itsenäisestä opiskelusta ja kielen oppimisesta työn ohessa. Itsenäinen opiskelu vaatii kuitenkin kykyjä, jotka on ensin opittava koulussa.</p> <p>– Emme voi olettaa, että ihan toisesta kulttuurista tulevat maahanmuuttajat oppivat nopeasti vieraalla kielellä samat asiat, joita itse olemme saaneet opiskella suomalaisessa peruskoulussa yhdeksän vuotta.</p> <p>Anna Nylund painottaa, että kielen oppiminen ei tapahdu itsestään työpaikallakaan. Se edellyttää, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kielen harjoitteluun monissa eri tilanteissa, ja että joku pystyy ohjaamaan ja edistämään opiskelua.</p> <p>– Toivoisin, että tulevaisuude yhteiskunnassa ymmärrettäisiin, miten tavattoman vaativaa aikuiselle on oppia lukemaan ja kirjoittamaan täysin uudella kielellä.</p> <h2>Juoksukengät jalkaan</h2> <p>Anna Nylund on kuusi vuotta johtanut peruslukutaito-opetukseen keskittyvää Lukutaitoverkostoa. Hän on myös kirjoittanut aiheesta kolme oppikirjaa.</p> <div class="responsive-image">[media:5254]</div> <p><em>Anna Nylund on kirjoittanut kolme oppikirjaa, jotka tukevat lukemisen perustaitoja.</em></p> <p>– Oppikirjojen laatiminen on antanut hurjasti uusia oivalluksia omasta opetustyöstäni, ja on ollut ilo tehdä yhteistyötä taitavien kollegojen kanssa.</p> <p>Hän arvostaa myös Alfarådetin pohjoismaisia konferensseja, joissa hän on päässyt tapaamaan pohjoismaisia kollegoita. Kohtaamiset ovat antaneet uutta puhtia päivittäiseen työhön.</p> <p>aksamistaan Anna Nylund pitää yllä myös huolehtimalla fyysisestä terveydestään.</p> <div class="responsive-image">[media:5252]</div> <p><em>Anna Nylund kerää voimia koulutyöhön juoksemalla maratoneja eri puolilla Eurooppaa.</em></p> <p>– Olen juossut neljä maratonia ja osallistunut lukemattomille puolimaratoneille Suomessa ja Euroopassa. Juoksulenkkien aikana tyhjennän mieleni työasioista ja nautin maisemista ja ympäröivästä luonnosta.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Camilla Lindberg

 
25. juni 2020

Suomi kouluttaa tulevaisuusagentteja

Suomessa koulutetaan parhaillaan agentteja, joiden on määrä muuttaa ekososiaalisen sivistyksen kenttää. Syksyllä 2020 loppuvassa täydennyskoulutushankkeessa on mukana 60 osallistujaa vapaan sivistystyön oppilaitoksista.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>– Miten voimme tarkastella kestävyyttä laajemmasta näkökulmasta? Kyse on paljon muustakin kuin roskien lajittelusta, sanoo <strong>Henrika Nordin</strong>, suomalaisen Bildningsalliansen-järjestön toiminnanjohtaja. </p> <p>Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön keskusjärjestö Bildningsalliansenissa ymmärrettiin taannoin, että kestävän kehityksen parissa tehtävän työn on tapahduttava syvemmällä tasolla. Ajatus herätti vastakaikua opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja pian sai alkunsa monivuotinen kaksikielinen täydennyskoulutushanke. </p> <p>Hankkeen nimenä on Vapaa sivistystyö muutoksen tekijänä – Fri bildning som förändringsagent. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, miten Agenda 2030 -ohjelman tavoitteet saavutettaisiin yhteistyöllä. </p> <p>[media:5470]</p> <p><em>Kuva on peräisin vapaan sivistystyön tulevaisuushubista. Kuva: Henrika Nordin</em></p> <p>– Odotimme neljääkymmentä osallistujaa, mutta heitä tulikin 60. Se osoittaa, että nämä aiheet herättävät kiinnostusta oppilaitoksissamme, Henrika Nordin sanoo. </p> <h2>Aikaa pohdinnalle</h2> <p>Hankkeessa on osallistujia lukuisista oppilaitoksista, muun muassa kansanopistoista ja kansalaisopistoista. Osallistujat on jaettu kolmeen ryhmään, joista kullakin on oma ohjaaja. Jokainen osallistuja toteuttaa yksilöllisen projektin, joka liittyy hänen omaan oppilaitokseensa. </p> <p>- Tarkoituksena on paljolti saada ihmiset pohtimaan, mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksilöltä ja oppilaitokselta. Kyseenalaistamme, herätämme kysymyksiä ja asetamme ne sosiaaliseen perspektiiviin. Esiin tulevat kysymykset voivat liittyä arvoihin, tasa-arvoon ja demokratiaan. Apuna käytämme erilaisia välineitä ja menetelmiä, jotka tukevat prosessia, Henrika Nordin kertoo. </p> <p>[media:5471]</p> <p><em>Muutosagentit hyödyntävät monenlaisia luovia menetelmiä. Kuva: Henrika Nordin.</em></p> <p>Osallistujat oppivat myös toisiltaan, mikä on tietoinen pedagoginen valinta. Koulutuksen aikana on järjestetty kolme lähiopetustapaamista ja useita webinaareja. Ensimmäisessä lähitapaamisessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston professori <strong>Arto O. Salonen</strong>, joka on ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän kehityksen asiantuntija. <a href="https://nvl.org/content/han-uskoo-hyvaan-elamaan-ja-auringonnousun-aloihin" target="_blank">Lue lisää hänen ajatuksistaan täältä</a>. </p> <p><em>Tämä artikkeli kuuluu sarjaan, jossa esitellään kestävää kehitystä aikuisten oppimisessa eri näkökulmista.</em></p> <p><em>22. syyskuuta 2020 NVL järjestää pohjoismaisen verkostokonferenssin, jonka aiheena on kestävyyskysymyksiin keskittyvä Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030. </em></p> <p><em>Lisätietoa konferenssista saat <a href="https://nvl.org/motesplatser/netv%C3%A6rks-konference-om-voksnes-l%C3%A6ring" target="_blank">täältä</a>. </em><br />  </p> <div id="gtx-trans" style="position: absolute; left: 135px; top: 608px;"> <div class="gtx-trans-icon"></div> </div> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Camilla Lindberg

 
24. juni 2020

Hän uskoo hyvään elämään ja auringonnousun aloihin

Talousjärjestelmämme lähtökohtana on tyytymätön kansalainen, joka on kyltymätön kuluttaja. Mutta mihin hyvä elämä oikeastaan perustuu? Tätä professori Arto O. Salonen kysyy itseltään epidemian keskellä. Salonen on suomalainen kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka kritisoi voimakkaasti nykyajan elämäntapaa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>- Ennen kaikkea haluan olla inhimillinen ihminen, Arto O. Salonen sanoo, kun häntä pyydetään kuvailemaan filosofista elämänkatsomustaan ja sivistysnäkemystään.</p> <p>Salonen toimii professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän korostaa, että ihmisyyteen kuuluu aina jonkinasteinen epätäydellisyys ja että meidän tulisi olla tietoisia omista rajoitteistamme.</p> <p>– Tavoitteenani on säilyttää utelias asenne ja selvittää, mitkä ovat hyvän elämän edellytykset – sekä ymmärtää, mitä hyvään elämään EI kuulu.</p> <h2>Mitä on hyvä elämä?</h2> <p>– Kun ihminen päättää luoda itselleen hyvän tulevaisuuden, elämä alkaa maistua. Ratkaisukeskeisen roolin omaksunut näkee peilissä tyytyväisen ihmisen. Hänen olemassaolollaan on tarkoitus, Arto O. Salonen toteaa.</p> <p>Hän täsmentää, että hyvän elämän pohjana on tietty elintaso. Se perustuu aineelliseen vaurauteen toisin kuin elämänlaatu, joka koostuu aineettomista asioista.</p> <p>– Tietty elintaso takaa, että säilymme hengissä. Ihminen tarvitsee vähintäänkin ruokaa ja juomaa, kodin ja mahdollisuuden terveydenhuoltoon sekä itsensä kehittämiseen. Professori mainitsee myös mahdollisuuden kouluttautua. Hänen mukaansa kaikki nämä elementit kuuluvat hyvän elämän perusedellytyksiin. Elämänlaatu sen sijaan liittyy siihen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista – siihen, mistä ihminen saa esimerkiksi tyydytystä ja elämäniloa.</p> <p>– Nämä asiat ovat kaikkien ulottuvilla, niitä on runsain mitoin eivätkä ne lopu kesken. Jos haluaa löytää elämän tarkoituksen, on tärkeää tunnistaa hyviä syitä omalle olemassaololle.</p> <h2>Afrikka opetti uutta</h2> <p>2000-luvun alussa Arto O. Salonen työskenteli eri Itä-Afrikassa eri kehityshankkeissa, joissa vietiin apua alueille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta.</p> <p>– Niiden vuosien aikana opin, että elämänlaadun perusta on se, missä määrin ihmiset auttavat ja tukevat toisiaan. ”Minua” ei voi olla olemassa ilman ”sinua”.</p> <p>Arto O. Salosen filosofiseen ja mieltä ylentävään inhimillisyyteen sisältyy voimakas kritiikki monia nykyaikamme ilmiöitä kohtaan. Hän on muun muassa todennut, että ”nopeudesta ei ole hyötyä, jos suunta on väärä”.</p> <p>Nopeuden korostaminen on vallannut alaa niin ihmisten arjessa kuin organisaatioiden menestyksen ja yhteiskunnan edistysaskelien mittapuuna.</p> <p>– Vähemmälle huomiolle jää se, mikä kaiken tämän toiminnan päämääränä lopulta on, Salonen sanoo.</p> <p>Jos päätetään keskittyä pelkästään nopeuteen, puhe parantuneesta tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä riittää. Jos taas pohditaan suuntaa, on kysyttävä ”miksi”-kysymyksiä.</p> <p>– Jos yhteiskunnassa olisi olemassa suuntaan keskittynyt diskurssi, käytäisiin esimerkiksi keskustelua siitä, miten Skandinaviaa rakennetaan. Pohjola on maailman paras paikka lapsille, ja lisäksi täällä ovat planeetan ensimmäiset hiilineutraalit hyvinvointivaltiot.</p> <h2>Auringonnousun alat</h2> <p>Yksi käsite toistuu tiuhaan Arto O. Salosen puheissa: ”auringonnousun alat”. Ne voidaan määritellä aloiksi, jotka turvaavat ihmisen olemassaolon ja arvon. Ne ovat aloja, jotka luovat lapsillemme ja lapsenlapsillemme myönteisiä muistoja meistä.</p> <p>[media:5410]<br /> <em>Professori Arto O. Salonen on suosittu luennoitsija. Kuva: Sakari Röyskö</em></p> <p>– Tällaisella alalla työskentelevä ihminen on erittäin tietoinen työntekonsa syistä. Työ antaa syvää tyydytystä, sillä työntekijä tuntee, että hänen työnsä luo myönteistä tulevaisuutta, Arto O. Salonen selittää.</p> <h2>Mitä on ekososiaalinen sivistys?</h2> <p>Arto O. Salonen kuvailee käsitettä tieteeseen perustuvaksi käsitykseksi, jonka mukaan ihmisen elämä on vain osa maapallon muuta elämää. ”Ekologia” viittaa siihen, että ihminen on osa planeetan muuta todellisuutta. Käytännössä ihmisen riippuvuus maailmasta näkyy siten, että hän tarvitsee esimerkiksi vettä, ruokaa ja suojaa. Ilman niitä hän ei selviydy.</p> <p>– Sanan jälkimmäinen osa ”sosiaalinen” taas viittaa ihmisten väliseen rinnakkaiseloon ja pohjautuu vuoden 1948 yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Julistuksen mukaan ihmisen ihmisarvo perustuu yksinkertaisesti siihen, että hän on ihminen, Arto O. Salonen sanoo.</p> <h2>Mikä on ekososiaalisen sivistyksen rooli näinä mullistavina aikoina?</h2> <p>– Kriisi antaa mahdollisuuden pohtia hyvän elämän aineksia. Taloudellinen kurjuus, sairaus ja kuolema ovat ikäviä asioita. Mutta ihmiskunta tuntuu ryhtyvän suuriin elämän inventaarioihin vasta pakon edessä.</p> <p>Arto O. Salosen mukaan ihmisen haavoittuvuus, hauraus ja kuolevaisuus ovat epidemian myötä tulleet hyvin lähelle meitä kaikkia. Väistämättömän kohtaaminen pakottaa esiin syvempiä kysymyksiä elämästä, siitä mikä on olennaista ja mikä ei.</p> <p>Professori korostaa kuitenkin, että ilmaston muuttuminen, luonnon monimuotoisuuden menetys ja luonnonvarojen ehtyminen ovat huomattavasti koronavirusta suurempia haasteita. Niihin on puututtava pikaisesti.</p> <p>– Tällainen epidemia opettaa meitä käsittelemään kriisejä, jotka vaikuttavat sekä globaalisti että paikallisella tasolla. Näitä oppeja voidaan käyttää myös muiden kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, käsittelyssä.</p> <h2>Millaisia pysyviä seurauksia COVID-19 tuo mukanaan?</h2> <p>– Voi olla, että pandemia muuttaa ihmisten suhtautumista elämään. Terveydestä saattaa tulla entistäkin tärkeämpi hyvän elämän osatekijä. Myös muut hyvän elämän edellytykset saattavat näyttäytyä uudessa valossa.</p> <p>Arto O. Salonen uskoo, että esimerkiksi käsityksemme työstä tulee muuttumaan.</p> <p>– Huomattavasti aiempaa useampi haluaa varmaankin alkaa tehdä jotakin, joka on selvästi arvokasta. Mikä tahansa työ ei kelpaa, vaan työllä on oltava tarkoitus, joka puhuttelee meitä ja voi auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Palkka ei enää riitä työn motiiviksi samalla tavoin kuin ennen.</p> <p><em>Tämä artikkeli kuuluu sarjaan, jossa esitellään kestävää kehitystä aikuisten oppimisessa eri näkökulmista.<br /> 22. syyskuuta 2020 NVL järjestää pohjoismaisen verkostokonferenssin, jonka aiheena on kestävyyskysymyksiin keskittyvä Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030.<br /> Lisätietoa konferenssista saat <a href="https://nvl.org/motesplatser/netv%C3%A6rks-konference-om-voksnes-l%C3%A6ring" target="_blank">täältä</a>.</em></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Camilla Lindberg

 
25. september 2020

Virtuell kaffestund för alfa-lärare i Finland / Virtuaalinen kahvitunti aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettajille

[FORMAT,"[FORMAT,<p>Interaktiivinen paketti siitä, miten etäopetus lukutaitoryhmissä onnistuu. Vai onnistuuko mitenkään?</p> <p>Katri Kuukka opetushallituksesta esittelevät materiaalia, joka saatiin, kun OPH keräsi tietoa opettajien käyttämistä hyvistä käytänteistä etäopetuksessa. </p> <p>Ilmoittautunimen viimeistään 5.10.</p> <p>Kahvitunnin järjestävät NVL:n Alfarådet Suomi ja Lukutaitoverkosto.</p> <p>Tervetuloa!</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 

Grønland

 
27. maj 2014

Taistelu työttömyyttä vastaan sai miljoonaluokan piristysruiskeen

Työttömien määrä on Grönlannissa historiallisen korkealla tasolla. Tilanteen korjaamiseksi Grönlannin hallitus Naalakkersuisut on esittänyt toimenpiteitä, joiden yhteen laskettu arvo on 174,2 miljoonaa Tanskan kruunua. Tavoitteena on luoda työpaikkoja akuuteimpaan tarpeeseen.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Grönlannissa tarvitaan kipeästi työttömien aktivointitoimia. Siksi Naalakkersuisut on esittänyt vuodeksi 2014 remontointi-, kunnostus- ja rakennushankkeita, jotka Grönlannin parlamentin talousvaliokunta on hyväksynyt. Tämä merkitsee sitä, että Grönlannin neljä kuntaa jakavat keskenään 174,2 miljoonan kruunun summan. &nbsp;</p> <p>Rahojen jakotapa on kuitenkin saanut vaihtelevan vastaanoton. 174,2 mijoonan kruunun potista pääkaupunki Nuukille tulee nimittäin vain 13 miljoonaa, vaikka siellä asuu noin 25 % maan työttömistä.&nbsp;</p> <p><a href="http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Pressemeddelelser/2014/05/090514-millioner-kroner-til-at-bekaempe-ledighed">Lisätietoa Naalakkersuisutin esittämistä toimenpiteistä</a> (tanskaksi)</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Anne Roenne
[3,MLang]:

 

Island

 
24. september 2018

Islannin koulutuspolitiikan linjat vuoteen 2030

Islannin koulutuspolitiikasta tehdään parhaillaan selvitystä ja arviota, jonka perusteella laaditaan uudet koulutuspolitiikan suuntaviivat vuoteen 2030 asti.
[FORMAT,"[FORMAT,<p style="margin:0cm 0cm 8pt">Uuden koulutuspolitiikan suunnittelussa keskitytään ja tartutaan islantilaisen yhteiskunnan haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta. Yksi uuden politiikan tavoitteista on varmistaa, että kaikki kouluyhteisössä pitävät Islannin &rdquo;Kaikkien koulu&rdquo; -politiikkaa koko väestön koulutuksen perustana kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.</p> <p style="margin:0cm 0cm 8pt">Työtä luotsaava johtoryhmä järjestää vuoden 2018 syksyn aikana 23 keskustelutilaisuutta, joiden aiheena on &rdquo;Kaikkien koulu&rdquo; koulutuspolitiikan perustana.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
30. januar 2015

Seuraava askel -portaali avattu

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Islantilainen Työelämän koulutuskeskus avasi vuosikokouksensa yhteydessä uuden verkkoportaalin, jonka nimi on Seuraava askel. </strong>Portaali sisältää koulutusta ja työtä koskevia uutisia ja tietoa.&nbsp;</p> <p>Verkkoportaali on yksi Työelämän koulutuskeskuksessa toteutettavan IPA-hankkeen tuloksista. Hankkeessa pyritään kehittämään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AOT) matalasti koulutettujen aikuisten työelämätaitojen parantamiseksi, ja se rahoitetaan osittain IPA:n (Euroopan Unioniin liittymistä valmisteleva tukiväline) tuella. Portaali on kehitetty yhteistyössä Islannin yliopiston elinikäisen ohjauksen keskuksen kanssa. Tällä hetkellä portaalissa on 220 työpaikkakuvausta, 100 kurssikuvausta ja tietoa aikuisille tarjolla olevista AOT-palveluista sekä opinto- ja uraohjauspalveluista.&nbsp;</p> <p>Portaali perustettiin paikkaamaan ammatti- ja opiskeluvalintoihin liittyvän käyttökelpoisen tiedon puutetta. Verkkosivuston jatkuva kehittäminen on tärkeää, mutta jatkorahoitus on vielä epävarma.&nbsp;</p> <p><a href="http://www.naestaskref.is" target="_blank">Lisää aiheesta islanniksi</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
30. januar 2015

Kaksi raporttia aikuisten oppimisesta

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Ensimmäinen raportti käsittelee osaamista tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja se on osa islantilaisen Työelämän koulutuskeskuksen IPA-hanketta. Toisessa raportissa käsitellään aikuisopiskeluun liittyviä asenteita. </strong> </p> <p>Raportti  «Osaamista tulevaisuuden työmarkkinoille – seuraavan 10 vuoden näkymät» on saatavana islannin kielellä.  Raportin on laatinut Islannin työmarkkinavirasto Islannin Työelämän koulutuskeskuksen toimeksiannosta. Raportti on osa IPA-hanketta, jossa pyritään kehittämään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista matalasti koulutettujen aikuisten työelämätaitojen parantamiseksi. Raportissa on tietoa muun muassa tarjolla olevasta työstä ja koulutuksesta, työvoiman kysynnästä ja aloista, joiden odotetaan kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana. </p> <p><a href="http://www.frae.is/media/61669/Lokaskyrsla-um-framtidarfaernithoerf-des-2014.pdf">Linkki raporttiin (islanniksi)</a></p> <p>Aikuisopiskeluun kohdistuvia asenteita käsittelevän raportin on laatinut Islannin yliopiston koulutustutkimuksen laitos Islannin koulutusrahaston toimeksiannosta. Raportissa käsitellään fokusryhmähaastatteluiden tuloksia. Tavoitteena oli hankkia käytännön tietoa, jota voidaan käyttää systemaattiseen työhön pelkän peruskoulun suorittaneiden henkilöiden hyväksi. </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
31. januar 2017

Matkailualan osaamiskeskus perustettu

Matkailualan osaaminen kehittyy Islannissa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Matkailuministeri <strong>Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir</strong> allekirjoitti 18. tammikuuta islantilaisen Työelämän koulutuskeskuksen sekä Islannin matkailukeskuksen kanssa sopimuksen matkailualan osaamiskeskuksen perustamisesta. Keskuksen on tarkoitus lisätä matkailualan osaamista, ja sen perustamisesta päätettiin Islannin parlamentissa lokakuussa 2016.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Matkailualan osaamiskeskus on yhteistyöhanke, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet, koulutusalan toimijat ja viranomaiset. Sen tarkoituksena on löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja matkailualan osaamisen lisäämiseksi Islannissa. Keskuksen tehtävänä on vastata matkailualan kasvaneisiin osaamistarpeisiin ja kannustaa yrityksiä panostamaan työntekijöiden osaamisen. Lokakuussa 2015 valmistuneen Matkailun tiekartta -raportin mukaan osaamiskeskuksen perustaminen kuuluu seitsemän tärkeimmän edellytyksen joukkoon, joilla varmistetaan Islannin matkailualan kestävä pohja. Niiden avulla parannetaan laatua, tehdään matkailijoiden kokemuksesta myönteisempi ja luodaan lisäarvoa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.frae.is/frettir/2017/01/haefnisetur-ferdathjonustunnar-stofnad-(1)/">Lisää aiheesta (</a>islanniksi)</p> <p><a href="https://eng.atvinnuvegaraduneyti.is/media/Acrobat/Road-Map-for-Tourism-in-Iceland.pdf ">Lue englanninkielinen Roadmap for Tourism in Iceland</a></p> <p>&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
27. maj 2019

Ehdotus uudeksi kansanopistolaiksi

Kansanopistoja koskevan lakiehdotuksen tarkoituksena on parantaa kansanopistojen toimintapuitteita Islannissa. Tähän asti maassa ei ole ollut opistoja koskevaa lainsäädäntöä.

Tavoitteena on lisätä Islannissa tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia ja huomioida opiskelijoiden erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä kyvyt. 

Uudessa lakiehdotuksessa määritellään joukko vaatimuksia


 
29. oktober 2019

CleverCompetence – luova workshop globaaleista tavoitteista

On tärkeää panostaa ja osallistua aktiivisesti, sillä vain siten voi vaikuttaa! Käyttäkää hyödyksi tämän workshopin tarjoama tilaisuus ja muodostakaa asioista oma käsityksenne. Hyödyntäkää tämä mahdollisuus luovuuteen ja kuvitelkaa, millaista tulevaisuutta te ja ystävänne elätte vuonna 2030.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Näillä sanoilla Islannin koulutusministeri <strong>Lilja Alfreðsdóttir </strong>evästi osallistujia avatessaan CleverCompetence-workshopin, joka järjestettiin vastikään Reykjavikin kaupunginteatterilla. Workshopin järjesti NVL yhteistyössä Islannin koulutusministeriön, EPALEn ja islantilaisen Työelämän koulutuskeskuksen kanssa. Sen aiheena oli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoite 4.7, eli koulutuksen varmistaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä. <br /> Workshop on osa vuoden 2019 <a href="https://www.norden.org/no/news/islands-formannskap-fokuserer-pa-verdensmalene" target="_blank">Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakautta</a>. Kohderyhmänä olivat 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset. Paikalla oli aktiivisia osallistujia kaikista Pohjoismaista, ja tilaisuus poiki runsaasti ideoita sekä ratkaisuehdotuksia. Islannin koulutusministeriön ja NVL:n edustajat tiivistävät workshopin annin ja esittävät tulokset viranomaisille.</p> <p>Päivän ohjelma alkoi yritysvierailulla <a href="https://www.ccpgames.com/" target="_blank">CCP</a>:hen, joka perustettiin Reykjavikissa vuonna 1997. Yrityksen suosituin peli EVE Online julkaistiin toukokuussa 2003, ja sen myötä CCP vakiinnutti asemansa yhtenä innovatiivisimmista toimijoista vuorovaikutteisen viihteen alalla. CCP väittää kykenevänsä luomaan virtuaalisen maailman, joka on sisällökkäämpi kuin todellinen maailma. Yrityksen järjestämä esitys antoi osallistujille käsityksen siitä, miten tällainen virtuaalinen maailma luodaan ja millaisia mahdollisuuksia tietokonepelit voivat tarjota koulutuksessa ja opetuksessa. Aihe innosti yleisöä kysymään lukuisia kiinnostavia kysymyksiä sekä pelaajista että peleistä ja niiden kehittämisestä. </p> <p>Osallistujat saivat valita kaksi kolmesta eri workshopista: Lentävä matto, Tulevaisuuden koulu ja Tulevaisuuden kansalaiset. </p> <p>Tässä workshopissa esiteltiin hanke, jonka aiheena oli kulttuurien välisissä kohtaamisissa tapahtuva kulttuurinen vuorovaikutus. Hankkeessa osallistujia kannustetaan oivaltamaan, että eri kulttuurit ja elämäntavat rikastuttavat meitä. Kulttuurin erilaisista muodoista keskusteltiin ryhmissä. Osallistujia oli etukäteen pyydetty ottamaan mukaan esineitä, jotka saavat heidät kokemaan iloa tai ylpeyttä, tai kertomaan vahvuuksistaan. Avaa aarrearkku, ota esiin aarteesi ja anna niiden loistaa! Perimmäinen kysymys oli: Mikä saa sinut kukoistamaan? </p> <p>Osallistujat työstivät käytännön aktiviteettien avulla ajatuksiaan menneisyyden, nykyisyyden ja ennen kaikkea tulevaisuuden koulutuksesta. Työtä tehtiin sekä itsenäisesti että ryhmissä, ja tavoitteena oli saada aikaan yhteinen näkemys tulevaisuuden opiskelijoista ja oppimisesta. Käytännön aktiviteetteihin yhdistyi luova konseptityö sekä paikan päällä että verkossa. Osallistujat esittivät kestävään kehitykseen ja maailmankansalaisuutteen liittyviä ideoitaan ja ehdotuksiaan padlet.comissa, menti.comissa sekä piirtämällä vanhanaikaisesti paperille. </p> <p>[media:4970] </p> <p><em>Workshop tulevaisuuden koulusta täydessä vauhdissa. Kuva: Hildur Oddsdóttir.</em></p> <p>Tulevaisuus ei ole jotain, mikä tapahtuu, vaan me luomme sen kaikilla teoillamme ja päätöksillämme. Tässä workshopissa tarkasteltiin kansalaisuuden käsitettä ja etenkin sitä, miltä se voisi näyttää tulevaisuudessa. Miten kansalaisuus esitetään science fiction -kirjallisuudessa, elokuvissa ja TV-sarjoissa? Osallistujia kannustettiin määrittelemään tulevaisuuden kansalaisuuden olennaisimmat piirteet ja pohtimaan, millainen koulutus voisi valmistaa meitä aktiivisiksi ja tehokkaiksi tulevaisuuden kansalaisiksi.  </p> <p>Nopeat teknologiset muutokset ja niihin liittyvät oppimis- ja koulutuspaineet eivät vaikuta ainoastaan työelämään. Koko koulutuskenttä varhaiskasvatuksesta yliopistoon ja aikuiskoulutukseen käy parhaillaan läpi laajaa muutosta. Workshopiin osallistuneet nuoret olivat melko yksimielisiä siitä, millaiseksi he toivovat oppimisen tulevaisuudessa muotoutuvan. </p> <p>Uudet digitaaliset oppimismuodot ovat vuonna 2030 ottaneet vallan. Tablettitietokoneet, älypuhelimet ja nettiyhteydellä varustetut tietokoneet mahdollistavat aktiivisen oppimisen kullekin oppijalle parhaiten sopivaan aikaan, sopivassa paikassa ja tahdissa. Uusien ohjelmien, sovellusten ja sosiaalisen median avulla voimme tehdä aine- ja muut rajat ylittävää yhteistyötä. Opettajat voivat nauhoittaa luennot tai opetuksen, jolloin opiskelijat voivat opiskella missä vain. Ollessaan luokkahuoneessa – fyysisesti tai verkossa – heidän tulee kuitenkin olla aktiivisia, ajatella ja osallistua yhteistyöhön.  </p> <p></p> <blockquote class="utbox utbox-medium utbox-left lightblue-on-darkblue"> <p></p> <p>Islannin puheenjohtajakausi vuonna 2019 </p> <p>Nuoret, kestävä matkailu ja meriympäristö ovat painopistealueita Islannin toimessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2019. Puheenjohtajuushankkeisiin sisällytetään pohjoismaiset painotukset, jotka liittyvät tasa-arvoon, digitalisaatioon, kestävään kehitykseen ja YK:n kestävyystavoitteisiin.</p> <p>YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat maailman yhteinen toimintaohjelma, jolla pyritään poistamaan köyhyys, vastustamaan epätasa-arvoa ja pysäyttämään ilmastonmuutos vuoteen 2030 mennessä. </p> <p>[media:4971]</p> <p>Tavoite 4 liittyy koulutukseen: kaikille oppilaille tulee taata kestävää kehitystä edistävä koulutus. Otsikko on muotoiltu näin: ”Tavoitteena taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.”</p> <p>Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta.<br />  </p> </blockquote> <p></p> <p>Paikkaan sidotun oppimisen osalta fyysisen ympäristön tulee muuttua radikaalisti. Tarvitaan enemmän valoa, isompia ikkunoita, yhteys luontoon, parempi ilma, isompi kalustevalikoima:  säädettäviä työpöytiä, näyttöjä, tuoleja, sohvia, joogapalloja ja säkkituoleja. Seinille tarvitaan enemmän väriä ja tiloihin paljon viherkasveja Ympäristön on oltava rentouttava ja tarjottava samalla yksityisyyttä niille, jotka sitä tarvitsevat. </p> <p>Pelielämykset voivat olla tietokonepelejä tai pelinomaisia välineitä, jotka simuloivat aitoja työtehtäviä ja -tilanteita mukailevia räätälöityjä oppimiskokonaisuuksia. Pelien käyttäminen voi parantaa opiskelumotivaatiota. CCP esitteli muun muassa Sparc-pelin, joka on jännittävä ja vaativa virtuaalinen peli. Sitä voidaan pelata joko yksinään, jolloin sen avulla voi harjoitella tiettyjä taitoja, tai verkossa kavereiden kanssa, jolloin siitä tulee hauska kilpailu. </p> <p>Oli kyseessä sitten kirja tai menetelmä, kaikille ei tarjota samaa. Tarjolla tulee olemaan monipuolisesti verkkopohjaista tarjontaa kaikille taitotasoille. Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat myös suurien datamäärien keräämisen ja analysoinnin, mikä voi lisätä ymmärrystä oppimisprosesseista ja parantaa niitä. Analyysien perusteella sopeutuvat oppimisjärjestelmät voivat muokata opetusta jatkuvasti kunkin oppijan tason ja tarpeiden mukaiseksi.</p> <p>Workshopin yhteisenä kielenä oli englanti, joka on useimpien osallistujien kakkoskieli ja jota he osaavat hyvin. Moni osallistuja sanoi haluavansa oppia useampia ”suurista” kielistä, kuten espanjaa, ranskaa ja saksaa. Islantilaiset osallistujat kuitenkin kertoivat, että heidän mielestään oli hyödyllistä joutua opiskelemaan koulussa tanskaa, norjaa tai ruotsia.  </p> <p>Palataan koulutusministeri Lilja Alfreðsdóttirin avauspuheen sanoihin YK:n tavoitteesta, jonka mukaan kaikilla tulee olla pääsy elinikäiseen oppimiseen vuoteen 2030 mennessä. Nyt on aika ryhtyä tekoihin, jos halutaan muutosta. Muutokset ovat usein systemaattisia, ja kaikki liittyy kaikkeen. Nuoria ministeri kehotti ennen kaikkea käyttämään kriittistä potentiaaliaan muutoksen luomiseen, olemaan jatkossakin luovia ja etsimään uusia menetelmiä sekä tapoja vaikuttaa kehitykseen. Maailmaa uhkaavat ongelmat voidaan ratkaista yhteistyön ja yhdessä kehittämisen avulla.  Lopuksi useampi osallistuja kehui workshopia jännittäväksi ja erittäin mielenkiintoiseksi ja ilmaisi halunsa jatkaa siinä aloitettua työtä muissa Pohjoismaissa.  <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
28. april 2020

Islannissa ryhdytään toimeen työelämän ja opiskelijoiden puolesta

Ekonomi Gylfi Arnbjörnsson johtaa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää ja tunnistaa Islannin haavoittuvimmat ammattialat.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Ryhmän tavoitteena on kartoittaa, mitä koulutuspalveluita ja koulutusohjelmia tällä hetkellä on tarjolla korkeakouluissa, yliopistoissa ja elinikäisen oppimisen keskuksissa, ja selvittää, miten erilaisille työtä vailla oleville ryhmille voitaisiin tarjota enemmän koulutusta ja ohjausta. Työryhmän on määrä myös perehtyä työttömien opiskelumahdollisuuksiin ja järjestää opiskelijoille kesätyömahdollisuuksia.</p> <p>Työttömyys on kasvanut Islannissa valtavasti huhtikuussa, ja työllisyystilanteen parantamiseksi on tärkeää löytää työnhakijoille ja opiskelijoille suunnattuja ratkaisuja, ryhmä toteaa.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 

Norden

 
19. december 2019

Validointi ja osaamisen arvo – Roadmap 2018

[FORMAT,"[FORMAT,<p>Roadmap 2018 on raportti, johon NVL –aikuisen oppimisen pohjoismainen verkosto kokosi yhteen tiiviisti erilaiset kokonaisuudet, jotka linkittyvät selkeästi osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kuhunkin kokonaisuuteen liittyy indikaattoreita ja kysymyksiä, joiden avulla on helppo jäsentää ydinasiat.</p> <p>Roadmapin hyödyntämismahdollisuudet ovat moninaiset: se toimii hyvin kaikille osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa toimiville ihmisille yleiskoontina siitä, mitä kaikkea osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen järjestelmätasolla liittyy (esim. eri koulutuspoliittiset linjaukset, lainsäädäntö, rahoitus, eurooppalaiset työkalut jne.). </p> <p>Roadmap toimii myös työkaluna benchmarkauksessa. Benchmarkausta varten raportin liitteeksi kehitettiin työkalu, jonka avulla kansallisia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmiä voi arvioida ja kehitystä seurata. Työkalua voi käyttää myös eri koulutussektoreiden benchmarkaukseen.</p> <p>Systemaattinen arviointi ja keskustelu on hyödyllistä, jotta näkisimme selkeästi, millä osa-alueilla olemme vahvoja ja mitkä osa-alueet kaipaavat kehittämistä. Konkreettisen toimintasuunnitelman ja strategioiden kehittäminen (ja jatkossa niiden tarkistaminen) työkalun tulosten avulla helpottuu ja parantaa järjestelmän laatua.</p> <p>Raportti on myös saatavilla <a href="https://nvl.org/Content/Mat-a-raunfaerni-og-gildi-faerninnar">islanniksi</a>, <a href="https://nvl.org/Content/Validering-och-vardet-av-kompetenser" target="_blank">ruotsiksi</a> ja <a href="https://nvl.org/Content/Validation-and-the-value-of-competences-Road-Map-2018" target="_blank">englanniksi</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
06. januar 2020

E-ohjaus on tulevaisuutta

Tanskassa käytetään jo paljon e-ohjausta eli verkossa tapahtuvaan opinto-ohjaukseen tarkoitettua työkalua. Myös Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa uskotaan e-ohjauksen mahdollisuuksiin.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tanskassa käytettävä uusi opinto-ohjausmenetelmä, e-ohjaus, on hyvin käyttökelpoinen maissa, joissa kaupunkien välinen etäisyys on pitkä. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa pohjoismaiset itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. </p> <p>E-ohjauksen avulla yksilö voidaan opastaa eri koulutusvaihtoehtojen pariin. Kun ihminen ilmaisee klikkaamalla vaikkapa haluavansa parantaa peruskoulun arvosanojaan, e-ohjausjärjestelmä ohjaa hänet tutustumaan  sopiviin koulutusmahdollisuuksiin. </p> <p>Grönlannissa aloitetaan e-ohjauksen testaus helmikuussa 2020, ja digitalisointiviranomaiset ovat alkaneet pikkuhiljaa purkaa vanhaa opinto-opassivustoa Sunngua. E-ohjauksen testaukseen on palkattava sekä osa- että kokoaikaisia uusia työntekijöitä.  </p> <p>– Aloitamme testauksen jo helmikuussa 2020. Neuvontaa tarjotaan myös Facebookin ja sähköpostin kautta sekä puhelimitse, joten tarvitsemme uusia osa- ja kokopäiväisiä työntekijöitä, kertoo <strong>Kristian Aagaard</strong>, joka vastaa Grönlannin tulevan e-ohjausjärjestelmän kehittämisestä. </p> <p>NVL-verkoston järjestämä seminaari kokosi yhteen Grönlannin rannikkoalueiden opinto- ja uraohjaajia. Lisäksi vieraina oli ohjausalan ammattilaisia Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Tanskasta. Kaikki osallistujat näkevät e-ohjauksen käytössä sekä mahdollisuuksia että huonoja puolia.   </p> <h4>Tanska on jo pitkällä e-ohjauksessa</h4> <p>Täydennyskoulutusta harkitseva voi klikkailla itsensä e-ohjauksen kautta mahdollisuuksien pariin. </p> <p><strong>Mette Werner Rasmussen</strong>, joka toimii Kööpenhaminan alueen ja Bornholmin aikuiskoulutuskeskuksen sihteeristön konsulttina, näkee e-ohjauksessa monia etuja.  <br /> – Kaikki tapahtuu digitaalisesti. Meillä on kaksi koulutusjärjestelmää, joista toinen on yleinen ja toinen enemmän aikuisten oppimiseen keskittyvä. E-ohjaus otettiin Tanskassa käyttöön vuonna 2011, ja sen jälkeen sitä on kehitetty ja sen piiriin on tuotu uusia aloja, kertoo Mette Werner Rasmussen, joka on myös NVL:n ohjausverkoston jäsen. </p> <p>Mette Werner Rasmussenin mukaan e-ohjaus voi kuitenkin tuottaa hankaluuksia ihmisille, joilla on kirjoitus- tai lukuvaikeuksia. E-ohjaus toimii itsepalveluperiaatteella, eli käyttäjä lukee ja klikkailee itse tiensä järjestelmän läpi. </p> <h4>Grönlanti vailla opinto- ja uraohjausalan maisteriohjelmaa</h4> <p>30 000 asukkaan Ahvenanmaalla on mahdollista suorittaa myös opinto-ohjauksen maisterintutkinto. Grönlannissa ohjausalan maisterintutkintoa sen sijaan ei ole tarjolla.</p> <p>– Grönlantilaisilla opinto- ja uraohjaajilla ei ole ohjauksesta riittävästi kokemusta, tietoa eikä alan koulutusta. Tulevaisuudessa on varmistettava, että meillä koulutetaan opinto- ja uraohjaajia, toteaa keskuksen johtaja <strong>Christine Tønnesen</strong>.</p> <h4>Matkalla kohti e-ohjausta </h4> <p>E-ohjaus on tulevaisuutta, sillä sen avulla voidaan tarjota ohjausta kaikille ihmisryhmille yhteiskunnallisista lähtökohdista riippumatta. E-ohjaus on jo päässyt hyvin vauhtiin Euroopassa, ja nyt se ollaan ottamassa käyttöön myös itsehallintoalueilla, kuten Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. </p> <p>Maailmanlaajuisten kehityskulkujen tuloksena aikuisten oppimista, elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun osaamisen validointia tarvitaan entistä enemmän. Nyt tarvitaan uudenlaista ura- ja opinto-ohjausta. E-ohjaus on nyt tuloillaan myös pohjoismaisille itsehallintoalueille. </p> <p>Uraohjauksen tarve on Euroopassa nyt suurempi kuin koskaan, ja Tanskassa vuodesta 2011 käytössä ollut e-ohjaus on osoittautunut menestykseksi. </p> <h4>Keskustelutapaaminen päättäjille ja viranomaisille </h4> <p>Ahvenanmaan, Grönlannin ja Färsaarten ministerit osallistuivat yhteiseen keskustelutapaamiseen, jossa muotoiltiin pohjoismaisia itsehallintoalueita koskevia uusia tavoitteita NVL:n toiminnan osalta. </p> <p>Grönlantilaisten osallistujien mukaan tarvitaan tiiviimpää kontaktia poliitikoihin, joiden kanssa tulee keskustella e-ohjauksen mahdollisuuksista aikuisten oppimisen, elinikäisen oppimisen sekä aiemmin hankitun osaamisen validoinnin alalla.</p> <p>–  Puhetta on liikaa, ja toiminnasta puuttuu usein kokonaiskuva siitä, kuka vastaa mistäkin, toteaa keskuksen johtaja Christine Tønnesen. </p> <p>Paneelikeskusteluissa oltiin myös sitä mieltä, että 17:n Grönlannissa toimivan majoriaq-opintoneuvontakeskuksen ohjaajien tulee pitää tiiviimmin yhteyttä keskuksen johtajaan.  </p> <h4>Visa Vägen – hanke</h4> <p>Ahvenanmaalla Visa Vägen -kokeiluhanke oli käynnissä vuoden 2017 alusta vuoteen 2020 asti. Kokeilun rahoitus tulee kokonaisuudessaan rakennerahasto-ohjelmasta. Hankkeen myötä havaittiin, että järjestelmää on sopeutettava paikalliseen kulttuuriin ja kieleen sopivaksi. </p> <p>Färsaarilla aikuiskoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen validointiin liittyvä ohjaus on vielä aika uusi asia. Färsaarelaiset kokevat olevansa onnekkaita, sillä heidän järjestelmässään ei ole mukana kovin monta tahoa, joten työn koordinointi on helpompaa. </p> <h4>Uudistusten tarve</h4> <p>Euroopassa on suuntauksia, joiden mukaan koulutusohjelmia ja niiden vaikutuksia pitäisi uudistaa jatkuvasti. Siksi eri koulutusaloilla tarvitaan uudistumista. Elinikäisestä oppimisesta on tullut useimmille todellisuutta. Siihen e-ohjaus on hyvä työkalu, toteaa <strong>Raimo Vuorinen</strong>, joka työskentelee projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston alaisessa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hänen mukaansa itsehallintoalueille on myös tärkeää järjestää yhteisiä tapaamisia ja jakaa kokemuksia </p> <p>Keskustelutapaamisessa oltiin yhtä mieltä siitä, että kun e-ohjausjärjestelmä ostetaan, se tulee myös sopeuttaa paikalliseen kulttuuriin ja kieleen. </p> <p>Lisäksi pohjoismaisten itsehallintoalueiden yhteinen näkemys oli, että aikuisten oppimisen, elinikäisen oppimisen ja osaamisen validoinnin alalla tehtävästä työstä puuttuu usein kokonaisvaltainen näkemys. Kaikille yhteistä suuntaa ei ole olemassa. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
28. november 2019

Uuden NVL-raportin aiheena e-ohjaus pohjoismaisilla itsehallintoalueilla

Raportissa esitellään NVL:n kehittämä e-ohjausmalli ja suositukset, jotka koskevat pohjoismaisia itsehallintoalueita: Grönlantia, Färsaaria ja Ahvenanmaata.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>NVL-verkostoon kuuluva tieto- viestintätekniikkaa ja ohjausta käsittelevä työryhmä on julkaissut raportin, joka käsittelee e-ohjauksen käyttöä pohjoismaisilla itsehallintoalueilla, eli Grönlannissa, Färsaarilla ja Ahvenanmaalla. </p> <p>Raportin tarkoituksena on kartoittaa e-ohjauksen ja aikuisten oppimisen tämänhetkisiä mahdollisuuksia noilla alueilla sekä esittää suosituksia uusien e-ohjausjärjestelmien luomisesta. Raportin kohderyhmänä ovat itsehallintoalueiden poliitikot ja ministeriöt. </p> <p>Raportissa esitetyt suositukset e-ohjauksesta </p> <p>NVL:n TVT- ja ohjaustyöryhmä on antanut jäsenilleen käytännön kokemuksia ja tietoa siitä, miten e-ohjausjärjestelmiä voidaan laatia. </p> <p>Niinpä työryhmä suosittaa seuraavia toimenpiteitä: </p> <p>- Käynnistetään 3–5 vuotta kestäviä e-ohjauksen hankekokeiluja, joissa perustetaan itsehallintoalueiden ”aluenettiin” sijoitettava verkkopalvelu (Ahvenanmaa on jo käynnistänyt oman hankeensa).  </p> <p>- Ryhmän jäsenet toimivat e-ohjausneuvojina viranomaisille ja osallistuvat e-ohjauksen käynnistämistä käsittelevien alueellisten hankkeiden alkuvaiheeseen.   </p> <p>- Grönlannissa ja Färsaarilla toimivat aikuisten ohjaajat saavat koulutusta Puzzelin suunnitteleman eVejledning-järjestelmän käytössä (Ahvenanmaalla on tähän asiaan toinen ratkaisu). </p> <p>- E-ohjausta toteuttavat sidosryhmät dokumentoivat ja kommentoivat sitä, miten ohjausta ja sen vaikutuksia arvioidaan.</p> <p>- Färsaarilla luotu koulutusmalli, jossa ohjaajia koulutetaan pohjoismaisen yhteistyön avulla, otetaan uudelleen käyttöön – tällä kertaa kuitenkin yhteispohjoismaisena hankkeena, jossa koulutukseen otetaan osallistujia kaikilta kolmelta itsehallintoalueelta. </p> <p>- Ohjaajat keräävät tilastotietoa omasta työstään.</p> <p>- Koulutettuja opinto- ja uraohjaajia kannustetaan julkaisemaan artikkeleja, joissa käsitellään ohjaustoimintaa ja e-ohjausta sekä niiden vaikutusta muun muassa pienten paikkakuntien monimuotoisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen jne. Heidän toivotaan myös tuottavan tietoa ohjaustoimintaa käsittelevään tutkimustyöhön. </p> <p>Raportti on luettavissa <a href="http://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1366621/FULLTEXT02.pdf" target="_blank">täältä</a>. Mahdolliset kysymykset voi osoittaa NVL:n pääkoordinaattori <strong>Antra Carlsenille</strong>, antr@via.dk.<br />  </p> <blockquote class="utbox utbox-medium utbox-left lightblue-on-darkblue"> <h4>Faktaruutu</h4> <p>Tietoa raportista ja työryhmästä</p> <p>Raportin pohjana on Aikuisten oppimisen pohjoismaiseen verkostoon (NVL) kuuluvan TVT:tä ja ohjausta käsittelevän työryhmän neljä vuotta kestänyt yhteistyö. NVL on Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen ohjelma, jossa ovat edustettuina itsehallintoalueet Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa. Yhteistyön tuloksena itsehallintoalueet ovat kehittäneet kestävän paikallisen strategian ja politiikan e-ohjauksen vakiinnuttamiseksi. Päämääränä on ammattimainen, koko elämän kattava ohjaustoiminta, joka painottuu erityisesti aikuisten oppimiseen ja tavoittaa kaikki aikuiset. Paikallisen yhteistyön puitteissa ryhmän jäsenet ovat käyneet vuoropuhelua kaikkien sellaisten tahojen kanssa, joiden voidaan ajatella osallistuvan e-ohjauksen vakiinnuttamiseen itsehallintoalueilla.</p> </blockquote> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
24. juni 2019

Tietoa ja inspiraatiota NVL:n verkostoilta

NVL alkaa julkaista yhden sivun mittaisia tiivistelmiä, ”one-pagereita”, joiden tavoitteena on edistää NVL:n verkostojen keräämän tiedon ja tulosten levittämistä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>NVL julkaisee säännöllisesti raportteja, joissa esitellään muun muassa kartoituksia, vertailevia analyyseja, suosituksia, uusia ratkaisuja ja yhteenvetoja. Raportit kattavat laajan kirjon aiheita aikuisen oppimisen kentältä. Raporttien sisältämä tieto on arvokasta alalla työskenteleville, ja NVL haluaa tehostaa sen levittämistä. </p> <p>Sivun mittaiset tiivistelmät kertovat helposti ymmärrettävässä ja tiiviissä muodossa ydinasiat lukijalle, joka tarvitsee nopean yleissilmäyksen. Tiivistelmissä on aina linkkivarsinaiseen raporttiin, joten aiheesta kiinnostuneet saavat helposti lisätietoa.  </p> <p>Ensimmäinen yhden sivun tiivistelmä on jo julkaistu, ja lisää tulee myöhemmin. <a href="https://nvl.org/Vuxnas-larande/Resurser" target="_blank">Lue ensimmäinen tiivistelmä täältä. </a><br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
28. august 2019

Uusi yhden sivun uutinen pohjoismaisesta osaamisen tunnustamisen laatumallista

NVL:n kotisivuilla on julkaistu uusi yhden sivun uutinen, joka käsittelee pohjoismaista aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen eli validoinnin laatumallia.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Uusi pohjoismainen laatumalli auttaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa työskenteleviä pohtimaan validointiprosessin laatua, tunnistamaan prosessin strategisesti tärkeät elementit ja saamaan aikaan tuloksia, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. </p> <p>NVL julkaisee yhden sivun uutisia, joissa pääasiat on tiivistetty helposti ymmärrettävään muotoon sinulle, joka haluat  saada nopean yleiskuvan aiheesta tai raportista. </p> <p><a href="https://nvl.org/Portals/0/DigArticle/15407/One-pager_validering_final.pdf" target="_blank">Lue aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvä yhden sivun uutinen englanniksi täältä.</a> Se perustuu raporttiin <a href="https://nvl.org/Content/Quality-in-Validation-of-Prior-Learning" target="_blank">Quality in Validation of Prior Learning</a>.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
01. april 2019

Opettajien Osaamiskuvaus

Lukutaito-opetus aikuisille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin pohjoismainen kieli.
[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Mitä taitoja aikuisten lukutaidon opettaja tarvitsee? </strong></p> <p>Pohjoismaisen Alfarådet-verkoston laatima kuvaus määrittelee yksityiskohtaisesti niitä erityisiä kompetensseja, joita lukutaidon opetus aikuisille edellyttää. Alfarådetin Sandefjordissa vuonna 2012 järjestämässä opettajakonferenssissa pohjoismaiset opettajat ja asiantuntijat keskustelivat opettajien osaamiskuvauksen ensimmäisestä luonnoksesta. Alfarådet viimeisteli osaamiskuvauksen konferenssiin osallistujien ja useiden eri aikuispedagogiikan, lukutaito-opetuksen sekä toisen kielen oppimisen asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat olleet filosofian tohtori Qarin Franker, joka työskentelee Göteborgin yliopiston lehtorina ja keskittyi väitöskirjassaan vähän koulutettujen maahan-muuttajien ruotsin opetukseen, sekä Lilly Christensen, joka toimii Frederiksbergin aikuiskoulutuskeskuksessa tanska toisena kielenä- ja lukutaito-opettajana.</p> <p>Raportti on saatavana myös <a href="https://nvl.org/content/mat-a-raunfaerni-og-gildi-faerninnar" target="_blank">islanniksi</a>, <a href="https://nvl.org/content/mat-a-raunfaerni-og-gildi-faerninnar" target="_blank">englanniksi</a> ja <a href="https://nvl.org/content/validering-och-vardet-av-kompetenser" target="_blank">ruotsiksi</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
26. august 2020

Puutteelliset digitaidot uhka pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle

NVL:n perustaitoverkoston tuoreessa raportissa pureudutaan siihen, miten puutteellinen digiosaaminen saattaa vaikuttaa pohjoismaisia demokratioita kohtaan tunnettuun luottamukseen. DialogWeb haastatteli verkoston jäsentä Hanne Størsetiä, joka työskentelee analyytikkona ja on yksi raportin kirjoittajista.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Samaan aikaan kun Pohjoismaiden viranomaiset käyttävät yhä enenevästi sähköisiä ratkaisuja kansalaisten kanssa viestimiseen, tiettyjen yhteiskuntaryhmien riski jäädä ulkopuolelle kasvaa. Asialla on merkitystä muillekin kuin niille ihmisille, jotka eivät ehkä saa jätetyksi asunto-, opintotuki- tai työttömyyskorvaushakemustaan. Sillä on merkitystä myös yhteiskunnan yleisen kehityksen, demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.</p> <p>Näin toteaa sosiologi <strong>Hanne Størset</strong>, joka työskentelee tilastojen ja analyysien parissa Kompetanse Norgessa. NVL:n perustaitoverkoston jäsenenä Størset oli mukana kirjoittamassa tuoretta verkkoraporttia ”Basic digital skills for adults in the Nordic countries”. Raportti on pohjoismainen tilannekatsaus digitaalisiin perustaitoihin ja tiivistää yhteiset mahdollisuudet sekä haasteet pohjoismaiseen SWOT-analyysiin. </p> <p>”Jos ihminen ei pysty osallistumaan demokratiaan eikä hyvinvointiyhteiskuntaan, koska hänellä ei ole tarvittavaa digiosaamista, hän on vaarassa joutua eristyksiin ja syrjäytyä digitaalisesti. Pohjoismaat ovat toimivia demokratioita, mutta jos digitaalinen kehitys lisää ulkopuolisuuden tunnetta, yhteiskunnallinen kehitys menee sellaiseen suuntaan, jota en usko meidän toivovan.”</p> <p>Viime kädessä kysymys on mitä suuremmassa määrin luottamuksesta. Yksilön kohdalla puuttuvat digitaidot voivat johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen, mutta kyse on myös siitä, että mitä isompi osa elämästämme digitalisoituu, sitä tärkeämmiksi esimerkiksi digitaalinen turvallisuus ja valvonta nousevat. Tämä monimutkainen asia voi olla hankalasti hahmotettava kokeneimmallekin IT-konkarille, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten paljon yksilö luottaa yhteiskuntaan, sen instituutioihin ja rekistereihin.<br />  </p> <blockquote class="utbox utbox-medium utbox-left lightblue-on-darkblue"> <h4>Raportin kuusi suositusta</h4> <ul> <li>Lisätään matalasti koulutettujen aikuisten osallistumista perusdigitaitojen opetukseen</li> <li>Jatketaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rakentaa silta väestöä jakavan digitaalisen kuilun yli, ja edistetään digitaalista osallisuutta</li> <li>Vahvistetaan entisestään elinikäisen oppimisen järjestelmän luomiseen ja ylläpitoon tähtäävää työtä</li> <li>Edistetään aikuisille suunnatun koulutusteknologian kehittämistäe</li> <li>Kehitetään aikuisopettajien digiosaamista</li> <li>Parannetaan kyberturvallisuuteen liittyviä kansallisen tason toimenpiteitä</li> </ul> <h4>Hanne Størset</h4> <p>Hanne Størset työskentelee tilastojen ja analyysien parissa Kompetanse Norgessa, joka on Norjan koulutus- ja tutkimusministeriön alainen viranomainen. Viraston tehtävänä on edistää elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä.</p> </blockquote> <p></p> <h4>Opettajien koulutuksessa kohennettavaa</h4> <p>Yleisesti ottaen Pohjoismaat sijoittuvat digitaalisten perustaitojen saralla hyvin muuhun Eurooppaan verrattuna.  Parantamisen varaa kuitenkin on erityisesti haavoittuvien ryhmien osalta, Størset huomauttaa. Ne ryhmät, joilla on heikot perusdigitaidot, ovat enimmäkseen samoja kuin ne, jotka muutenkin ovat työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota ulos sieltä: matalasti koulutetut, iäkkäät, työttömät ja maahanmuuttajat. Heikoilla perusdigitaidoilla varustettujen ryhmien tavoittaminen on osoittautunut hyvin haasteelliseksi, sillä nämä ihmiset eivät useinkaan ole tietoisia taitojensa riittämättömyydestä, raportissa todetaan. Samaan aikaan digitaitojen opetuksessa tarvittaisiin runsaasti lisää joustavaa ja tarkoituksenmukaista aikuisopettajien koulutusta. Lasten ja nuorten opettajilla on paljon pätevyysvaatimuksia, kun taas aikuisopettajilla niitä on vain vähän ¬– ja digitaitojen osalta ei sitä vähääkään, Størset toteaa.    </p> <p>”Monet opettajat ovat varttuneet ennen digiaikaa ja käyneet koulunsa perinteisessä koulussa, jossa välineinä olivat paperi ja kynä. Viime vuosina on panostettu paljon täydennyskoulutukseen, mutta panostukset eivät ole ulottuneet aikuisopetukseen. Lasten ja nuorten opettajien pätevyysvaatimukset ovat paljon korkeammat kuin aikuisopetuksessa. Jos konkreettisia pätevyysvaatimuksia ei ole, opettajien ei voida myöskään odottaa hallitsevan tarvittavia taitoja. Ihminen ei kuitenkaan pysty ohjaamaan toisia, ellei itsekään ole alkeita pidemmällä, ja siksi opettajien riittämätön digiosaaminen on ongelma. Tällä hetkellä olemme sellaisessa tilanteessa.”</p> <p>Seuraukset näkyvät Størsetin mukaan juuri tällä hetkellä. Erityisesti koronakriisi on nimittäin osoittanut, miten haastavaa monelle on ollut, että kaikki opetus olisi pitänyt yhtäkkiä järjestää digitaalisesti. </p> <p>”Koronakriisi jos mikä osoittaa digitaalisten perustaitojen tarpeen. Elämme arkea, jossa ihmisten on täytynyt ottaa käyttöön aivan uusia taitoja hyvin nopealla aikataululla, eikä se ole ollut kaikille yhtä helppoa.”</p> <h4>Koulutusteknologian tutkimusta tarvitaan </h4> <p>Viime vuosina koulutusteknologia-ala on saanut mittavia summia Pohjoismailta, jotka ovat panostaneet valtavasti digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Usein tuotteisiin ei kuitenkaan ole sisältynyt minkäänlaista laadunvarmistusta, Størset sanoo. </p> <p>”Digitaalinen maailmankaikkeus tarjoaa monia mahdollisuuksia. Olemme kuitenkin unohtaneet, että on tärkeää pohtia myös sitä, millaisia taitoja yksittäisiin tuotteisiin liitetään. Samaan aikaan digitaalinen kehitys on niin nopeaa, että viisi vuotta sitten hankittu osaaminen on nyt jo vanhentunutta. Koulutusteknologia-alalla pyörivät isot rahat, ja uusia palveluita sekä sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Alalla kuitenkin kaivattaisiin paljon lisää laadunvarmistukseen tarvittavaa tutkimustietoa sekä paneutumista sellaisen teknologian kehittämiseen, joka auttaisi aikuisia omaksumaan perustaitoja.”</p> <p>Kyse on siitä, millaista asiantuntemusta meillä on, analyytikko toteaa, sekä siitä, miten käytämme välineitä ja olemme keskenämme vuorovaikutuksessa palveluiden kautta. Sen myötä meidän on tehtävä sekä psykologiaan että juridiikkaan liittyviä päätöksiä, joilla on vaikutusta yhteiskuntaan. ”Teknologian kehittäjät eivät ota vastuuta sen vaikutuksista yhteiskuntaan, ja minua huolestuttaa se, että asiasta ei keskustella. Minusta vaikuttaa, että viranomaiset eivät ole kovinkaan tietoisia seurauksista”, Størset sanoo. </p> <p>Monet tämän päivän digipalveluista ovat erittäin helppokäyttöisiä. Esimerkiksi virtuaaliset digitaaliset assistentit, kuten Amazonin Alexa ja Applen Siri, toimivat ääniohjauksella ja hoitavat monenlaisia tehtäviä ilman, että käyttäjän tarvitsee tietää mitään niiden perustana olevasta teknologiasta.</p> <p>”Mutta entä turvallisuus- ja valvontakysymykset? Nyky-yhteiskunta ei enää voi sanoutua niistä irti”, hän toteaa.  <br /> Olemme siis palanneet luottamusproblematiikan pariin. </p> <p>[media:5510]</p> <p><em>Hanne Størset on sosiologi, joka työskentelee tilastojen ja analyysien parissa Kompetanse Norgessa.</em></p> <h4>Epäluulo muuttaa yhteiskuntaa</h4> <p>Digitaalisilla matkoillamme altistumme jatkuvasti monelta suunnalta tuleville vaikutteille.  Vaarana on, että puutteellisten taitojen vuoksi emme tunnista esimerkiksi valeuutisia tai mainoksia ja joudumme vangiksi ”kaikukammioihin”, joissa puhumme vain samanmielisten kanssa. Jos ihminen tämän lisäksi kokee joutuneensa digitaalisesti syrjäytetyksi koko yhteiskunnasta, koska hänellä ei ole osallistumisen edellyttämiä taitoja, hänen uskonsa järjestelmään heikkenee entisestään, Hanne Størset huomauttaa.</p> <p>”Tämä on vaarallista, sillä meillä Pohjoismaissa on lukuisia valtiollisia rekistereitä. Jos ihminen ei luota siihen, että valtio käsittelee hänen tietojaan asianmukaisesti ja haluaa hänelle hyvää, hän alkaa suhtautua yhteiskuntaan epäluuloisesti. Yhteiskuntaan kohdistuva epäluulo vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen voivansa ilmaista itseään vapaasti. Samoin eri ryhmien välinen epäluulo muuttaa yhteiskuntaa dramaattisesti. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että puutteellisten digitaitojen haasteesta aletaan puhua. Sekä päätöksenteossa että yksittäisten työpaikkojen tasolla.”</p> <h4>Laskutaidot työmarkkinoiden näkökulmasta</h4> <p>Ei ole sattumaa, että NVL:n perustaitoverkosto pureutui ensimmäisessä raportissaan digitaalisiin perustaitoihin. Netissä pärjääminen edellyttää myös luku- ja laskutaitoa, ja siksi aihe muodosti hyvän lähtökohdan verkoston työlle, Størset kertoo. </p> <p>”Digiosaamisen haasteisiin suhtaudutaan yleisesti ottaen ymmärtävämmin kuin luku- ja laskutaitohaasteisiin. Siksi digitaidoista puhuminen voi olla hyvä johdatus myös muita perustaitoja koskevaan keskusteluun. Niillä ihmisillä, joilla on puutteita perustaidoissa, puutteet ovat nimittäin usein laaja-alaisia. Digiyhteiskunta kuitenkin lisää myös kahden muun osa-alueen haasteita, koska oppimisen odotetaan tapahtuvan yhä suuremmassa määrin itsenäisesti”, Størset huomauttaa.</p> <p>Verkoston seuraavana aiheena on aikuisten laskutaidot suhteessa työelämään. </p> <p>”Koronakriisi osoittaa selvästi, paljonko meidän tulisi ymmärtää esimerkiksi luvuista ja taloudesta. Uutissivut pursuavat päivittäin lukuja, joita meidän pitäisi osata tulkita: Kuinka moni on saanut tartunnan, mikä on tartuttavuusluku, paljonko potilaita mahtuu sairaaloihin, miltä kehitys näyttää prosentuaalisesti ja verrattuna toisiin maihin, joissa on meitä suurempi tai pienempi väestö. Meidän on osattava tulkita kuvioita, graafeja ja taulukoita, jotka kuvaavat sairauden kehitystä.” </p> <p>Samaan aikaan myös työelämä muuttuu yhä digitaalisemmaksi, ja lukujen merkitys kasvaa. Automaatio ja ruudut ottavat vallan, ja selvitäkseen työtehtävistään työntekijän on osattava palvella niitä naputtelemalla oikeat luvut oikeisiin paikkoihin. Sama koskee yksityiselämää:  Meidän on esimerkiksi kyettävä ymmärtämään julkishallinnon viestejä, jotka koskevat oikeuksiamme, Størset selittää. ”Ihmisen täytyy pystyä selvittämään, onko viranomainen toiminut oikein tai onko hänelle maksettu asiaankuuluva etuus. Tällaiset asiat tehdään nykyisin paljolti netissä ja verkkolomakkeilla. Mutta entä jos laitan ruksin väärään paikkaan tai naputtelen väärän luvun? Samoin kuin digitaitoihin, myös peruslaskutaitoihin sisältyy tärkeä demokratia-aspekti. Meidän on ymmärrettävä numeroita pärjätäksemme digimaailmassa ja välttääksemme syrjäytymisen työmarkkinoilta ja koko yhteiskunnasta. Tämäntyyppisiä asioita aiomme tarkastella seuraavaksi.” <br /> <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Julie Elver

 
26. august 2020

Digitalisaatio mullistaa peruslaskutaidot

Matemaattiset perustaidot ovat muuttumassa kovaa vauhtia digitalisaation myötä. Sovellus- ja verkkopohjaisista toiminnoista tulee yhä abstraktimpia, ja niiden taustalla oleva matematiikka mutkistuu. NVL esitti kolmelle pohjoismaiselle asiantuntijalle kaksi kysymystä, jotta ymmärtäisimme paremmin tulevaisuuden matematiikan opetusta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p><em>Digiaikana käsittelemme enemmän lukuja, tilastokuvioita ja vertailuja kuin aiemmin. Samalla suuri osa työstämme on näyttöpäätetyötä.  Meidän on ymmärrettävä näytöllä näkyviä lukuja ja klikattava tai täytettävä oikeat luvut. Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää, kun pohdit asiaa niiden aikuisten kannalta, jotka tarvitsevat harjoitusta? Entä missä määrin peruslaskutaidot ylipäätään muuttuvat digitalisaation myötä? </em></p> <p><em><strong>Inger Bo Augustinus</strong> (DK), matematiikanopettaja ja aikuisten valmentavan FVU-koulutuksen matematiikkatoimikunnan jäsen:</em></p> <p>”Opiskelijani ovat aikuisia, 18-vuotiaista ylöspäin, ja joukossa on useampikin seitsemänkymppinen. Heidän kokemuksensa siis eroavat toisistaan. Monilla iäkkäämmillä on vasta hyvin niukasti kokemusta netin käytöstä, kun taas toisille se on ihan tuttua. Tekniikan aiheuttama epävarmuus vie usein huomion itse laskuista ja toiminnasta. Iäkkäät pelkäävät usein kovasti ”nolaavansa itsensä”  ja haluavat harjoitella vaikkapa maksusovellus Mobilepayta monta kertaa. Nettiaikana varttuneet nuoret puolestaan ovat tottuneita tietokoneen käyttäjiä. Heiltä jää kuitenkin usein lukematta tai näkemättä jotain, koska informaatiota on niin paljon, ja siksi virheitä saattaa tulla tiuhaan. Koronakriisin aikana olemme järjestäneet etäopetusta, jossa on otettu käyttöön uusia taitoja ja uusia oppimisympäristöjä – hyvine ja huonoine puolineen. Nyt pitäisi oppia käyttämään internetistä saatua tietoa, johon sisältyy lukuja ja graafeja. Mutta se ei tapahdu hetkessä.”</p> <p><em><strong>Charlotte Arkenback-Sundström</strong> (SE), tohtoriopiskelija, Göteborgin yliopiston informaatioteknologian tiedekunta:</em></p> <p>”Monet aikuisopettajana tapaamistani matematiikan opiskelijoista opiskelevat työllistyäkseen kaupan alalla, hotelli- ja ravintola-alalla tai terveys- ja hoiva-alalla. Digitalisaatio muuttaa kaikkia näitä aloja. Monet sellaiset tehtävät, jotka ennen olivat analogisia – esimerkiksi kasvokkain tapahtuvat asiakas- tai hoivakohtaamiset – tapahtuvat nykyisin vuorovaikutuksessa älypuhelinten tai pilvipohjaisten tietojärjestelmien kanssa. Kohtaamisen päätarkoitus on paljolti sama (esim. hoiva tai palvelu), mutta sellaiset tehtävät, joihin sisältyy laskutoimituksia, rahasiirtoja, tositteita, raportointia tai tietojen hakua on automatisoitu. </p> <p>”Nettiin yhdistetylle” henkilökohtaiselle asiakaskohtaamiselle ovat ominaisia analogiset ja digitaaliset keskustelut, jotka tapahtuvat rinnakkain tai vuorottelevana virtana, mikä on uutta. Tavallaan voidaan sanoa, että kaupanmyyjä, tarjoilija, sairaanhoitaja tai vastaanottovirkailija toimii asiakaskohtaamisessa nyt myös tietoteknisen ammattikielen ja arkikielen välisenä tulkkina. Nämä työntekijät muodostavat linkin, joka tulkitsee, tuottaa ja välittää informaatiota asiakkaan/potilaan, tietojärjestelmän ja muiden ammattilaisten välillä. ”</p> <p><em><strong>Visajaani Salonen</strong> (FI), projektisuunnittelija, Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osasto:</em></p> <p>”Digitalisaation myötä matemaattiset taidot muuttuvat abstraktimmiksi. Monet peruslaskutoimitukset hoidetaan nykyisin sovelluksilla tai digitaalisilla työkaluilla. Niinpä ihmisten ei enää tarvitse selviytyä helpoista laskutoimituksista päässälaskuna. Tämä johtaa siihen, että he eivät kykene laskelmia tehdessään saavuttamaan luotettavia tuloksia itsenäisesti. Kuten aina, työelämässä on eritaustaisia ihmisiä. Joillakuilla on joko aiemman työkokemuksen tai opintojen pohjalta hyvät perustaidot ja korkea abstraktiotaso. Digitalisaation takia monia peruslaskutoimituksia pidetään nyt vähemmän relevantteina, vaikka ne ovat ratkaisevan tärkeitä digitaalisen ympäristön ymmärtämisen kannalta. Siksi kyky arvioida informaatiota on nyt tärkeämpää kuin koskaan, ja se taas edellyttää matematiikan perusteiden hyvää hallintaa. Myös informaatiografiikka on kehittynyt nopeasti, ja matematiikan puutteellinen osaaminen saattaa johtaa harhaanjohtaviin grafiikoihin ja niiden tulkintoihin. Aikuisten on siksi tärkeää osata lukea grafiikan muodossa ilmaistuja lukuja ja asteikkoja. Monet akateemisissa ammateissa toimivat aikuiset joutuvat opiskellessaan tutustumaan numeeriseen analyysiin ja matemaattisiin menetelmiin, mutta tavalliselle kansalaiselle informaation määrä saattaa olla murskaava. Nykyisin suurten tietoerien analysointiin tarvitaan jo tietoanalyytikon osaamista. Koska kaikkea ei voi osata, asiantuntijoiden tarve on lisääntynyt. Niinpä ”jokapaikanhöylä” ei enää pärjää parhaiten. Yleisosaajista on toki aina hyötyä, mutta nykyajan digitaalisessa maailmassa sovellukset ja tietokoneohjelmat hoitavat monia yleisosaajien aiemmista työtehtävistä. Tämän problematiikan seurauksena olen havainnut, että yleisosaajat siirtyvät nykyisin enemmän ammatillisen uran suuntaan yhdistämällä alemman korkeakoulututkinnon ei-akateemisesta työstä saatavaan hyvään tulotasoon. Ammattikoulutusta edellyttävissä töissä sellaiset perustaidot kuin laskeminen, mittaaminen ja lukujen ymmärtäminen ovat yhtä tärkeitä kuin ennenkin. Niinpä rajuin muutos matemaattisissa perustaidoissa onkin tapahtunut niissä ammateissa, jotka eivät edellytä ammattikoulutusta”. </p> <p><em>Käytämme paljon vähemmän konkreettista rahaa, laskemme tuotteiden määriä tai puhumme jonkun kanssa ostaessamme tavaroita tai palveluja. Päivittäisessä arjessa tai työssä laskemiseen liittyvät päätelmämme ovat usein rutiininomaisia, emmekä ajattele, että niihin tosiaan liittyy laskemista. Me vain toimimme. Nyt osa näistä toiminnoista muuttuu digitaalisiksi ja sen myötä abstraktimmiksi kuin koskaan. Joudumme tekemään päätelmiä vähemmän konkreettiselta pohjalta samaan aikaan kun itse matematiikka monimutkaistuu. Miten tämä asia mielestäsi vaikuttaa/miten sen tulisi vaikuttaa aikuisten perustaito-opetukseen?  </em></p> <p><em>Inger Bo Augustinus (DK), matematiikanopettaja ja aikuisten valmentavan FVU-koulutuksen matematiikkatoimikunnan jäsen:</em></p> <p>”Vaihdoin itse 1000 kruunua pikkurahoiksi, joilla lapseni leikkivät kymmenen vuoden ajan. Heidän piti laskea rahat joka päivä ja tarkistaa, oliko niitä edelleen 1000 kruunun edestä. Leikki synnytti monta hyvää rahanlaskustrategiaa. Lapseni ja heidän kaverinsa käyttivät tuntikausia oikeilla rahoilla leikkimiseen. Kymmenen vuoden kuluttua rahoista puuttui 50 äyriä, joka oli pudonnut lattialautojen väliin. Kaksi poikaani saivat 500 kruunua mieheen. Olen suositellut tätä mainiota lelua kaikille, ja olen itse välillä käyttänyt oikeaa rahaa opetustyössä. Tämän pikku tarinan kautta haluan tuoda esiin pelkoni siitä, että tulevilta sukupolvilta puuttuu yhteinen lähtökohta. Kun kysyn opiskelijoiltani, paljonko on 20 kertaa 3, he eivät aina osaa vastata. Jos sen sijaan kysyn, kuinka paljon rahaa heillä on, jos heillä on kolme kaksikymppistä, suurin osa vastaa oikein ja kaikki ryhmässä tietävät, mistä on kyse. Monista tuntuu vähän pahalta ”rikkoa” 500 kruunun seteli, koska se kuluu niin nopeasti. Tuotakaan ilmaisua tuskin enää ymmärretään muutaman vuoden päästä. Kehitys etenee niin kovaa vauhtia, uusia sovelluksia ja muita maksutapoja ilmaantuu ja katoaa taas. On vaikeaa sanoa, miten tämä vaikuttaa matematiikan opetukseen. Laskutaito pysyy varmasti jatkossakin luonnollisena tavoitteena – mutta se muuttuu ajan ja paikan myötä. Konkreettisten esineiden, kuten vesikannun, laatikon, narun tai kahvipussin, käyttäminen opetuksessa auttaa osaa opiskelijoista hahmottamaan ja ymmärtämään asioita. Mutta jotkut asiat vievät aikaa. Elämme jännittäviä aikoja.”</p> <p><em>Charlotte Arkenback-Sundström (SE), tohtoriopiskelija, Göteborgin yliopiston informaatioteknologian tiedekunta:</em></p> <p>”Matematiikan opetuksessa on pitkään käytetty tavara- ja palvelukauppaa konkreettisina esimerkkeinä aritmetiikan, algebran ja funktioiden opetuksessa ja havainnollistamisessa. Nykyisin käytämme kuitenkin yhä useammin maksamiseen ja rahojen lähettämiseen sekä vastaanottamiseen pankki- ja luottokortteja ja Swishin kaltaisia sovelluksia. Niinpä aiemmin konkreettiset matematiikan esimerkit muuttuvatkin äkkiä abstrakteiksi. Myös AI:n, AR:n ja VR:n käyttö työelämässä ja koulutuksessa tulee muuttamaan käsityksiämme tiedosta ylipäätään ja myös siitä, mitä matematiikka voi olla luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella. Mielestäni on tärkeää pohtia alla olevia kysymyksiä ja keskustella niistä kollegojen ja opiskelijoiden kanssa:</p> <ul> <li>Millaista apua toivomme sellaisilta informaatio- ja viestintäteknologian muodoilta kuin AI, VR, AR ja robotit? </li> <li>Millaisia taitoja tarvitsemme pystyäksemme käyttämään näitä teknologioita? </li> <li>Miten AI, VR, AR ja robotit muuttavat matematiikkaa aineena ja miten matematiikkasovellukset muuttavat työelämää ja arkea?</li> </ul> <p>Luulen, että aikuisoppilaitosten tulisi sopeutua työelämän muutoksiin sisällyttämällä matematiikan ja ammattiaineiden opetukseen enemmän sellaista informaatioteknologiaa, jota käytetään työelämässä. Matematiikan opetuksessa opiskelija on perinteisesti suorittanut laskutehtävän, usein kynän ja paperin avulla, alusta loppuun. Tämä prosessi vie aikaa. Ensin opiskelijat oppivat hallitsemaan matemaattisia käsitteitä ja laskutoimituksia, kunnes he lopulta pystyvät ratkaisemaan sellaisia matemaattisia ongelmia, joiden mielletään muistuttavan arjessa ja työelämässä esiintyviä matematiikan käyttötapoja.  Taskulaskimia, graafeja, GeoGebraa ja matematiikkasovelluksia käytetään tiettyjen laskutoimituksien suorittamiseen ja matemaattisten mallien sekä suhteiden havainnollistamiseen. Mielestäni aikuisten motivoimiseksi matematiikan opiskeluun opintojen lähtökohtana tulisi sen sijaan käyttää heidän kokemuksiaan arjen ja työelämän laskutoimituksista. Opetuksen perustana voidaan hyödyntää autenttisia tilanteita, joissa tehtävän ratkaisuun käytetään verkkosivuja, kassajärjestelmiä ja budjetointi-, raportointi-, suunnittelu- tai piirrosohjelmia. Tehtävänantona voisi olla keskustella siitä, millaista matemaattista tietoa tehtävän ratkaisuun tarvitaan. Opiskelijoiden tulee myös tunnistaa, missä laskutoimituksissa ohjelmaa voi käyttää avuksi, sekä pohtia matematiikan muuttuvaa roolia ja merkitystä kyseisessä tilanteessa/työtehtävässä."</p> <p><em>Visajaani Salonen (FI), projektisuunnittelija, Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osasto:</em></p> <p>”Matematiikan perustaidot eivät ole muuttuneet; muutos on tapahtunut pikemminkin niiden käyttämisessä. On siis aivan eri asia kysyä, ovatko peruslaskutaidot ratkaiseva edellytys nykyelämän matematiikan ymmärrykselle. Etenemme hitaasti digitaalisten sovellusten opettamisesta digitaalisten välineiden käytön ymmärtämistä kohti. Monet iäkkäämmät kokevat tämän muutoksen tapahtuneen nopeasti, ja vauhdissa pysyminen ja ymmärtäminen tuntuu heistä vaikealta. Esimerkiksi nykyaikaisia rahansiirtotapoja on helppo ymmärtää, jos osaa hakea paikkaansa pitävää tietoa. Matematiikka ei ole muuttunut, mutta tietyn tehtävän kannalta relevantti tieto haetaan eri tavalla. Toisin sanoen muoto on uudenlainen. Siksi opiskelijoita tulee opettaa myös ymmärtämään informaatiota. Kaikilla on erilainen koulutustausta, ja informaatio voi olla vaikeaselkoista ilman kunnollisia selityksiä. Pahimmassa tapauksessa vain asiantuntijat pystyvät tulkitsemaan informaatiota, jolloin niiltä, joita asia voisi kiinnostaa, viedään mahdollisuus ymmärtää. Pahimmillaan tämä voi johtaa esimerkiksi maksusopimuksia ja muita nykyelämään kuuluvia sopimuksia koskeviin väärinymmärryksiin. ”<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Julie Elver

 
26. august 2020

Digitaalinen Pohjola

Infografiikan aiheina digitaalinen osallistuminen, oppiminen ja kehitys Pohjolan syrjäseuduilla sekä verkkopedagogiikka
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Korona-aikana digitaalisuuden rooli on korostunut. Etätyöskentely ja etäopetus, digitaaliset kuilut ja aikuisten digiperustaidot ovat ajankohtaisia keskustelunaiheita. </p> <p>NVL:n etäopetusverkosto kuului pohjoismaisen yhteistyön edelläkävijöihin osassa näistä aihealueista. Vuosina 2005–2018 verkosto järjesti konferensseja ja webinaareja, laati joukon raportteja ja kartutti monin tavoin pohjoismaisten aikuisopettajien osaamista esimerkiksi useiden Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeiden kautta. Siitä syystä kattavaa esittelyä sen kaikista saavutuksista onkin ollut haasteellista koota. </p> <p>Nyt etäopetusverkoston työstä on kuitenkin koostettu helposti hahmotettava infografiikka. Siinä esitellään joitakin verkoston käsittelemiä aiheita, kuten digitaalinen osallistuminen, oppiminen ja kehitys Pohjolan syrjäseuduilla sekä verkkopedagogiikka.</p> <p><a href="https://nvl.org/content/digital-learning-and-participation">Du hittar infografiken här.</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
26. august 2020

Opinto- ja uraohjausaiheisia julisteita rikosseuraamusalan käyttöön

Pohjoismainen vankilaopetusverkosto on laatinut julisteita, joilla se pyrkii lisäämään tietoa pohjoismaisesta rikosseuraamusalan opinto- ja uraohjauksesta. Julisteiden kohderyhminä ovat vangit, henkilökunta ja rikosseuraamusalan johto.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Voit katsoa ja ladata julisteita sivun alalaidan linkeistä. Vangeille tarkoitettu juliste viestii opinto- ja uraohjauksen eduista, ja sen suomenkielisenä otsikkona on  ”Opinto- ja uraohjaus voi auttaa sinua eteenpäin!” Työntekijöille ja johdolle suunnatussa julisteessa puolestaan kerrotaan, mitä rikosseuraamusalan opinto- ja uraohjaukseen työryhmän mielestä tulisi sisältyä. </p> <p>Julisteita on saatavana kahdessa eri formaatissa, ja ne ovat vapaasti tulostettavissa ja käytettävissä. Julisteet ovat saatavilla tanskan, islannin, suomen, norjan ja ruotsin kielillä. Niiden kieliasua on muokattu kuhunkin maahan sopivaksi, joten otsikot poikkeavat toisistaan. </p> <h4>Verkoston työ rikosseuraamusalan opinto- ja uraohjauksen parissa</h4> <p>Pohjoismainen vankilaopetusverkosto on vuodesta 2018 lähtien perustanut ja koordinoinut pienempiä, eri teemoihin keskittyviä pohjoismaisia työryhmiä, joiden toimikausi on ajallisesti rajattu. Verkoston odotuksena on, että työryhmät saavat aikaan konkreettisia tuloksia, joita voidaan hyödyntää operatiivisella tasolla.  </p> <p>Uraohjaustyöryhmä on keskittynyt opintoja suorittavien vankien opinto- ja uraohjaukseen. Opiskelu parantaa vankien edellytyksiä elää rikoksetonta elämää. Ura- ja opinto-ohjaus puolestaan on avain, joka voi auttaa vankeja kehittämään osaamistaan ja itseymmärrystään opiskeluun ja työelämään liittyvien valintojen yhteydessä.  Hyvälaatuisen opinto- ja uraohjauksen saatavuus voi osaltaan ehkäistä ja estää paluuta rikollisuuteen ja toimia näin yhteiskuntaan integroitumisen välineenä. Työryhmä on myös perehtynyt tarkemmin eri pohjoismaiden ura- ja opinto-ohjauskäytänteisiin voidakseen oppia toisiltaan.</p> <p>Työryhmään on kuulunut ihmisiä, joiden työskentelevät Pohjoismaiden kriminaalihuoltoon kuuluvan ura- tai opinto-ohjauksen parissa – joko ohjaustehtävissä tai ohjausalan keskeisinä toimijoina. </p> <p><a href="https://nvl.org/fengselsundervisning">Lue lisää pohjoismaisesta vankilaopetusverkostosta</a> (ruotsiksi/norjaksi).</p> <h4>Anna palautetta verkostolle</h4> <p>Jos haluat esittää kysymyksiä tai antaa palautetta julisteista, ota yhteyttä verkoston koordinaattoriin: <br /> Lena Broo <br /> Kriminalvården<br /> Lena.Broo@kriminalvarden.se</p> <h4>Lataa julisteet täältä: </h4> <p>Henkilökunnalle ja johdolle suunnatut julisteet: </p> <p><a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-350x500-print_DA.pdf?ver=2020-06-28-155441-937">NVL Plakat 350x500 Print (DA)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-350x500-print_FI.pdf?ver=2020-06-28-155441-950">NVL Plakat 350x500 Print (FI)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-350x500-print_IS.pdf?ver=2020-06-28-155442-983">NVL Plakat 350x500 Print (IS)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-350x500-print_NO.pdf?ver=2020-06-28-155442-060">NVL Plakat 350x500 Print (NO)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-350x500-print_SE.pdf?ver=2020-06-28-155442-123">NVL Plakat 350x500 Print (SE)</a></p> <p><a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-A3-DA.pdf?ver=2020-06-28-155442-293">NVL Plakat A3 (DA)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-A3-FI.pdf?ver=2020-06-28-155448-990">NVL Plakat A3 (FI)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-A3-IS.pdf?ver=2020-06-28-155449-163">NVL Plakat A3 (IS)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-A3-NO.pdf?ver=2020-06-28-155448-913">NVL Plakat A3 (NO)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/ansatte/NVL-poster-Plakat-A3-SE.pdf?ver=2020-06-28-155449-007">NVL Plakat A3 (SE)</a></p> <p>Vangeille suunnatut julisteet: </p> <p><a href="http://Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-poster-users-350x500-print-DA.pdf?ver=2020-06-28-155830-790">NVL Plakat 350x500 Print (DA)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-poster-users-350x500-print-FI.pdf?ver=2020-06-28-155831-777">NVL Plakat 350x500 Print (FI)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-poster-users-350x500-print-IS.pdf?ver=2020-06-28-155831-697">NVL Plakat 350x500 Print (IS)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-poster-users-350x500-print-NO.pdf?ver=2020-06-28-155832-150">NVL Plakat 350x500 Print (NO)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-poster-users-350x500-print-SE.pdf?ver=2020-06-28-155831-557">NVL Plakat 350x500 Print (SE)</a></p> <p><a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-users-poster-A3-DA.pdf?ver=2020-06-28-155831-837">NVL Plakat A3 (DA)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-users-poster-A3-FI.pdf?ver=2020-06-28-155831-900">NVL Plakat A3 (FI)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-users-poster-A3-IS.pdf?ver=2020-06-28-155832-980">NVL Plakat A3 (IS)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-users-poster-A3-NO.pdf?ver=2020-06-28-155833-027">NVL Plakat A3 (NO)</a><br /> <a href="/Portals/0/Bilder/2020/naetvaerk/fengsel/posters/innsatte/NVL-users-poster-A3-SE.pdf?ver=2020-06-28-155833-087">NVL Plakat A3 (SE)</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
30. januar 2015

Uusi julkaisu: urataidot ja ohjaus pohjoismaisesta näkökulmasta

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Julkaisussa käsitellään &rdquo;urataitojen&rdquo; käsitettä pohjoismaisessa konteksissa ja osana elinikäistä ohjausta.</strong> Julkaisussa on esimerkkejä siitä, miten urataidot nähdään Pohjoismaissa sekä ohjausalan ammattilaisille ja päättäjille suunnattuja suosituksia.&nbsp;</p> <p>Julkaisun tarkoituksena on vahvistaa yhteistä pohjoismaista ymmärrystä urataidoista. Sen kohderyhmänä ovat mm. ammatinvalinta- ja uraohjaajat, opettajat, tutkijat, organisaatioiden johtajat ja päättäjät.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Julkaisu perustuu hankkeeseen, jonka toteuttivat Eurooppalaisen&nbsp;elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan&nbsp;verkoston (ELPGN) pohjoismainen ryhmä sekä NVL-verkosto. Julkaisun on laatinut Århusin yliopistossa työskentelevä <strong>Rie Thomsen</strong>.&nbsp;</p> <p>Julkaisu on saatavilla tanskaksi ja englanniksi.&nbsp;</p> <p><a href="https://nvl.org/content/id/11580/karrierevalg-og-karrierelring-nvl-elgpn-concept-note" target="_blank">Lue julkaisu tanskaksi</a></p> <p><a href="https://nvl.org/content/id/11579/career-choices-and-career-learning-nvl-elgpn-concept-note" target="_blank">Lue julkaisu englanniksi</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Pirkko Sartoneva

 
26. november 2018

Pohjoismainen opintopiiri johtajuudesta ja osallistamisesta

Opintopiirin tarkoituksena on edistää täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä johtotehtävissä toimiville
[FORMAT,"[FORMAT,<p>NVL on perustanut uuden johtotehtävissä toimiville suunnatun opintopiirin, jonka teemana on osallistaminen ja johtajuus. Opintopiiri on jatkoa NVL:n pohjoismaiselle pilottihankkeelle, jossa käsiteltiin uudistavan (transformatiivisen) oppimisen opintopiirejä jatkuvan ja käytännönläheisen osaamisen kehittämisen mallina.</p> <p>Opintopiirin avulla NVL pystyy myös toteuttamaan useita niistä suosituksista, joita esitettiin pohjoismaisessa integraatioon ja aikuisten oppimiseen liittyvässä hankeraportissa ”<a href="https://nvl.org/Content/Inklusion-og-voksenlaering-for-aktiv-deltagelse-i-samfund-og-arbejdsliv" target="_blank">Inklusion og voksenlæring – for aktiv deltagelse i samfund og arbejdsliv”</a> (2017).  </p> <p>Opintopiirin tarkoituksena on edistää täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä johtotehtävissä toimiville, joiden työnkuvaan osallistaminen aihepiirinä kuuluu olennaisesti.</p> <p>Fasilitoidun kokemusten jakamisen, reflektion ja omien kokemusten analysoinnin avulla osallistujat saavat inspiraatiota ja tietoa, joka avaa heille uusia näkökulmia ja auttaa ymmärtämään uudella tavalla oman työn päivittäisiä haasteita. Piirissä testataan uusia toimintatapoja, ja niistä voi muodostua työkäytänteitä, jotka vahvistavat ja ammattimaistavat osallistamistyön johtamista.</p> <p>Opintopiirin työskentely perustuu kokemus- ja dialogipohjaisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen pohjoismaisiin perinteisiin. Tiedon ja kokemuksen jakamisella pohjoismaiden välillä on piirissä suuri merkitys.   </p> <p>Kohderyhmänä ovat kunta- ja aluehallinnon ja oppilaitosten johtotehtävissä työskentelevät, joiden työtehtävät liittyvät osallistamiseen. </p> <p>Siv Ekström, Medis; Ahvenanmaa<br /> Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto, Suomi<br /> Anne Rasmussen, Nordsjællands sprogcenter, Tanska<br /> Charlotte Ozimek, VUC Nordjylland, Tanska<br /> Gisli Hvandal, Islannin yliopisto, Islanti<br /> Goce Dabeski, Eskilstunan kunta, Ruotsi<br /> Kerstin Johansson, Flenin kunta, Sverige <br /> Lilian Ivars, K5, Suomi<br /> Per Erik Tilset Larsen, Oplæringsförbund Trondheim, Norja<br /> Tommy Bergersen, NAV, Norja</p> <p>Pirjo Lahdenperä, Mälardalens högskola, Ruotsi<br /> Maria Marquard, NVL, Tanska<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
24. oktober 2018

Uusi NVL-verkosto suuntaa valokeilan osaamisen kehittämiseen työelämässä

NVL:n uusi, työelämäjärjestöille suunnattu verkosto kokoontui ensimmäistä kertaa 11.–12. syyskuuta Oslossa. Verkoston toiminta-alueena on työelämässä ja työelämää varten tapahtuva osaamisen kehittäminen. Ensimmäisessä tapaamisessa verkoston jäsenet tutustuivat toisiinsa ja suunnittelivat loppuvuoden sekä vuoden 2019 toimintaa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Verkoston työn pohjana ovat vuodet 2014–2017 nimellä ”Osaaminen työelämän näkökulmasta” toimineen NVL-verkoston toiminta sekä Pohjoismaiden ministerineuvostolle viime vuosina laaditut raportit, jotka käsittelevät koulutusyhteistyötä, työelämää ja aikuisten oppimista.</p> <p>Yksi näistä raporteista on Poul Nielsonin ”Arbejdsliv i Norden - Udfordringer og forslag” (Pohjolan työelämä – haasteita ja ehdotuksia) (2016).</p> <p>Verkoston jäsenten on määrä perehtyä ongelmiin ja aihealueisiin, jotka ovat Pohjoismaiden näkökulmasta kiinnostavia, ja muodostaa näistä yhteistä tietoa ja ymmärrystä.</p> <p>Ensimmäinen kutsuvieraille suunnattu workshop järjestetään Oslossa 21. marraskuuta. Sen otsikkona on ”Digitaalinen matka – miten saamme työntekijät mukaan? ”  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Inger Dyrnes

 
26. marts 2019

NVL:ltä uusi kannanotto pohjoismaisesta validointityöstä

NVL:n validointiasiantuntijaverkosto on laatinut aiemmin hankitun osaamisen validointiin liittyvän kannanoton (policy brief). Julkaisun tarkoituksena on esitellä, mitä Pohjoismaissa on tehty aiemmin hankitun osaamisen validoinnin saralla ja tuoda esiin jäljellä olevia kehittämiskohteita.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Asiantuntijaverkoston työn johtoajatuksena on ollut lisätä tietoisuutta aiemmin hankitun osaamisen validoinnista eli tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT). Toimintavuosiensa aikana verkosto on järjestänyt lukuisia pohjoismaisen, kansallisen ja alueellisen tason konferensseja, seminaareja sekä workshopeja. </p> <p>Asiantuntijaverkosto on myös laatinut useita työkaluja, jotka liittyvät validointitoiminnan laatuun ja validointeja tekevien osaamisprofiileihin. Lisäksi se on tehnyt benchmarking-työkalun, jota voidaan käyttää AHOT-tilanteen tarkastelemiseksi kansallisella tai alueellisella tasolla tai tietyn sektorin sisällä.   </p> <p>Kannanotto kertoo verkoston näkemyksen siitä, miten AHOT-ala on Pohjoismaissa kehittynyt viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. Lisäksi julkaisussa annetaan suosituksia siitä, millaista kehittämistä jatkossa tarvitaan. Kannanotossa mainittua aihealueita ovat validointeja tekevien ssosaamisen jatkuva kehittäminen sekä validointityön koordinoimisen ja seurannan tärkeys. </p> <p>Lisätietoa löydät <a href="https://nvl.org/Content/Validering-av-tidigare-larande-i-den-nordiska-regionen" target="_blank">täältä</a>. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
26. marts 2019

NVL:ltä uusi ”To-do”-työskentelytapaa käsittelevä käsikirja

Työskentelytapa edistää yhteiskehittämistä, paikallista toimeliaisuutta ja kestäviä ratkaisuja.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>NVL:n uusi käsikirja esittelee To-do-työtapaa. Menetelmän tarkoituksena on ratkaista konkreettisia haasteita luomalla uusia ideoita, verkostoja ja toimintaa.  </p> <p>Käsikirja on tarkoitettu oppaaksi ja inspiraatioksi To-do-työskentelymuodon käyttämiseen paikallisissa seminaareissa, jotka käsittelevät yhteisiä haasteita. Yhteiskehittämisen kautta edistetään kestäviä ratkaisuja, demokraattista osallisuutta ja sivistystä sekä paikallista toimintakykyä. </p> <p>Käsikirjan kohderyhmänä ovat kaikki, jotka toivottavat tervetulleeksi uudet ihmiset, näkökulmat, osaamisen, kokemukset ja toiveet yhteisen haasteen ratkaisemiseksi</p> <p>NVL:n saariverkosto kehitti To-do-työmuodon ja käytti sitä vuosina 2015–2017. Tavoitteena oli luoda ja edistää uusia ideoita, tekoja ja toimintaa, joilla voitaisiin tukea Bornholmin, Gotlannin ja Ahvenanmaan saarille tuolloin saapuneiden lukuisien pakolaisten pääsyä osaksi paikallisia yhteisöjä.  Käsikirjassa kerrotaan verkoston kokemuksista ja esitellään työmuodon konkreettisia käyttötapoja. </p> <p>Lue lisää ja lataa käsikirja <a href="https://nvl.org/Content/Handbog-i-To-do-en-arbejdsform-til-samskabelse-lokal-handlekraft-og-baeredygtige-loesninger" target="_blank">täältä.</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
19. februar 2019

Osaamisen validointi pohjoismaissa

– yhdistää yksilöt ja politiikan
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kannanotto kuvaa jo saavutettuja tuloksia Pohjoismaissa opitun tunnustamisessa ja tunnistamisessa. Se ehdottaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen Euroopan neuvoston suosituksen täytäntöönpanemiseksi. Kannanoton laatija on NVL (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande).</p> <p>Lue lisää validointiverkostosta: <a href="http://www.nvl.org/validering" target="_blank">www.nvl.org/validering</a></p> <p>Tämän kannanoton löydät <a href="https://nvl.org/Content/Validation-of-prior-learning-in-the-Nordic-region" target="_blank">englanniksi</a>, <a href="https://nvl.org/Content/VALIDERING-AF-REALKOMPETENCER-i-Norden" target="_blank">tanskaksi</a>, <a href="https://nvl.org/Content/Validering-av-tidigare-larande-i-den-nordiska-regionen" target="_blank">ruotsiksi</a>, <a href="https://nvl.org/Content/Realkompetansevurdering-i-den-nordiske-regionen" target="_blank">norjaksi</a> sekä <a href="https://nvl.org/Content/Raunfaernimat-a-Nordurlondum" target="_blank">islanniksi</a>. </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
25. september 2018

Osallisuus ja aikuisten oppiminen

Tämä lyhyt tiivistelmä aikuisten oppimisen roolista kotouttamisessa on laadittu keskustelun pohjaksi tilanteessa jossa rakenteet ja kotouttamiseen tukevia käytänteitä pohditaan. Tiivistelmä voidaan kääntää muihin pohjoismaisiin kieliin ja soveltaa kansalliseen tilanteeseen.

Voit lukea koko raportti tästä
 


 
07. december 2015

Uusi raportti: Guidance in Validation

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Raportin tavoitteena on luoda yhteispohjoismaista perustaa keskustelulle, jota käydään ohjauksen roolista aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa (AHOT), sekä edistää AHOTin kehittämistä. </strong>Raportti voi olla askel eteenpäin ohjauksen laadun parantamisessa Pohjoismaiden AHOT-järjestelmissä. Raportti sisältää tietoa ja pohdintaa ohjauksen järjestämisestä AHOT-prosessissa. </p> <p>Raportti on laadittu yhteistyössä NVL:n AHOT-verkoston ja ohjausverkoston kanssa. Sen kokosivat <strong>Fjóla María Lárusdóttir</strong> ja <strong>Arnheiður Gígja Guðmundsdóttir</strong>, joiden taustaorganisaatio on Education and Training Service Center in Iceland.</p> <p><a href="http://nvl.org/Content/ID/13571/New-report-Guidance-in-Validation" target="_blank">Lue lisää</a></p> <p>The report is also available in <a href="https://nvl.org/Content/Vejledning-i-validering" target="_blank">Danish,</a> <a href="https://nvl.org/Content/Guidance-in-validation-within-the-Nordic-region" target="_blank">Swedish </a>and <a href="https://nvl.org/Content/Guidance-in-validation-within-the-Nordic-region" target="_blank">English</a>. </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Pirkko Sartoneva
[3,MLang]: ohjaus   

 
24. juli 2011

Pohjoismainen aikuisopettaja

[FORMAT,"[FORMAT,<div> <div>Kartoitus pohjoismaisten aikuisopettajien pätevyysvaatimuksista ja aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksista. Julkaistu 2011</div> </div> <div><br /> Uppgiftslämnare: Maria MarquardPohjoismailla on historiallisesti ollut ja on edelleen kansainvälisesti merkittävä asema elinikäisen oppimisen alalla. Meillä on kattava ja toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä, joka tuottaa korkeatasoista koulutusta. Aikuisopettajien osaaminen on hyvin huomattava tekijä koulutuksen laadun kannalta. <br /> Globalisoituneessa maailmassa koulutusjärjestelmään kohdistuu jatkuvasti uusia vaatimuksia. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten aikuisopettajien osaaminen turvataan ja sitä kehitetään. <br /> Tämä tutkimus tarkastelee juuri tuota aihealuetta. <br /> Tässä tutkimuksessa on käytetty hyväksi myös aiemmista tutkimuksista saatua tietoa, mutta saadut tulokset ovat uusia ja niitä varten on kerätty kattavasti ajankohtaista tietoa. Niinpä kyseessä on ainutlaatuinen kartoitus pohjoismaisten aikuisopettajien pätevyysvaatimuksista ja koulutusmahdollisuuksista. <br /> <br /> Raportin teettäjä on Aikuisten oppimisen pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä (SVL). <br /> Raportin on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sen on laatinut Nationalt center for kompetenceudvikling (NCK) yhteistyössä Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) kanssa.</div> <div></div> <p>E-post: marq(ät)dpu.dk</p> <p>The report is also available in <a href="https://nvl.org/Content/Den-nordiske-voksenlrer" target="_blank">Danish.</a> </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
07. september 2015

Kymmenen vuotta verkostoitumista aikuisten oppimisen puolesta

Vuonna 2005 Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL aloitti toimintansa ja uusi aikakausi elinikäisen oppimisen tiimoilta alkoi Pohjoismaissa. Näiden kymmenen vuoden aikana NVL on tuonut yhteen keskeisiä tekijöitä aikuisten oppimisen alalla kaikissa Pohjoismaissa panostaen määrätietoisesti temaattiseen työskentelyyn strategisilla kehitysalueilla.

Yhteensä 31 verkostoa on syntynyt näiden vuosien aikana. NVL:n työ on johtanut 78 raporttiin


 
17. august 2018

Hiljaiset oppijat -opas

Raportti tarkastelee Nordplus-hankkeen Lorkers – is lurking working? (2015–2017) yhteydessä tehtyjä havaintoja ja suosituksia verkko-oppimistoimintojen organisoimisesta hiljaiset oppijat paremmin huomioivalla tavalla.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Miksi osa oppijoista ei koskaan osallistu aktiivisesti verkkokurssin toimintaan, ja voiko niin kutsuttu notkuminen (ilman näkyvää aktiivista osallistumista kurssin toimintaan) olla hyväksyttävä yksilöllisen henkilökohtaisen oppimisen muoto? Jos oppilaitokset haluavat aidosti tarjota yksilöllistä oppimista, eikö yksilöllä tällöin kuuluisi olla mahdollisuus pysyä hiljaa ja olla osallistumatta niin aktiivisesti kuin opettajat odottaisivat? Hankkeella haluttiin selvittää, onko ”notkuminen” vain erityinen joustavan oppimisen muoto ja mikä kannustaa ihmisiä osallistumaan (jatkuvasti), vaikka he eivät osallistu ”aktiivisesti”. </p> <p>Raportti on myös saatavilla <a href="http://nvl.org/Content/Silent-learners-a-guide" target="_blank">englanniksi</a>.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]: etäopetus   

 
27. august 2018

Aikuiskouluttajan pätevyys ja osaamisen kehittäminen

Tämän selvityksen tarkoitus on täydentää aiempien raporttien tuloksia ja johtopäätöksiä kartoittamalla aikuiskouluttajien omia kokemuksia osaamistarpeista.

Pohjoismaiset koulutusjärjestelmät ovat viime vuosina  kohdanneet enenevissä määrin paineita vastata globalisaation


 
03. september 2018

Ohjauksen koordinointi Pohjoismaissa

Tämän selvityksen tarkoituksena on edistää koordinoidun ohjauksen kehittämistä Pohjoismaissa, Färsaarilla, Grönlannissa ja Ahvenanmaalla.
[FORMAT,"[FORMAT,<p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p></p> <p>Tämän selvityksen tarkoituksena on edistää koordinoidun ohjauksen kehittämistä Pohjoismaissa, Färsaarilla, Grönlannissa ja Ahvenanmaalla.</p> <p>Opetusministeriöt vastaavat ohjauksesta koulutussektorilla ja työministeriöt työttömien sekä jossain määrin myös työllisten ohjauksesta. Laadukas ohjaus edellyttää koulutus- ja työmarkkinasektorien välistä koordinointia. Selvityksessä NVL kartoittaa, millaista yhteistyötä eri sektorit tekevät, ja pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:</p> <ul> <li>Koordinoidaanko koulutussektorilla ja työmarkkinasektorilla annettavaa ohjausta?</li> <li>Ovatko keskeiset ministeriöt antaneet ohjeita yhteistyöstä?</li> <li>Miten koordinointi on toteutettu käytännössä? Mitkä ohjaustehtävät edellyttävät toimijoiden yhteistyötä, kuinka yhteistyö on järjestetty ja miten se näkyy aikuisille suunnatussa ohjauksessa?</li> <li>Onko yhteistyön tarve määritelty riittävän selkeästi ja konkreettisesti?</li> <li>Millaista epävirallista yhteistyötä toimijat tekevät?</li> </ul> <p>Raportti on myös saatavilla <a href="https://nvl.org/content/samordning-av-vagledningen-i-de-nordiska-landerna" target="_blank">ruotsiksi</a>.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 

Norge

 
23. oktober 2018

Menestyshanke antaa nuorille tärkeää työkokemusta

Ihminen tarvitsee työkokemusta löytääkseen oman tiensä elämässä. Bergenissä ideoitu hanke ”Orntli’ arbeid” on saavuttanut loistavia tuloksia.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Vajaassa kahdessa vuodessa nimellä ”Orntli’ arbeid” (”Oikeaa työtä”) kulkeva hanke on järjestänyt harjoittelupaikan 337 nuorelle. Tilapäisten keikkahommien sijaan nuorille on tarjottu arvokas mahdollisuus työharjoitteluun, jota 337 osallistujaa ovat itse halunneet kokeilla.</p> <p>– Tämän hankkeen parissa on ollut hienoa ja antoisaa työskennellä, osastopäällikkö <strong>Marie Sofie Størdal</strong> ja hankejohtaja <strong>Heidi Sunde Vik</strong> kertovat. He ovat onnistuneet luomaan tyhjästä menestyksekkään hankkeen pika-aikataulussa. DialogWeb tapasi kaksikon hankkeen tiloissa Bergenin keskustassa. </p> <p>Oli kiire tehdä jotakin. Nuorisotyöttömyys kasvoi jatkuvasti. Oppisopimuspaikoista oli pulaa. Syksyllä 2016 Bergenin kaupunki sai haasteen: mitä se voisi tehdä asialle? HR-osasto ei hukannut aikaa, ja kuuden viikon kuluttua suunnitelma oli valmis. Tarkoituksena oli hankkia työharjoittelupaikkoja kaupungin eri yksiköistä ja palkata koordinaattoreja etsimään hakijoiden ja harjoittelupaikkojen joukosta toisilleen mahdollisimman hyvin sopivat. Malli oli yksinkertainen ja ehkä uskaliaskin, mutta sen laatijat uskoivat siihen ja saivat poliitikot puolelleen. </p> <p>Ensin piti palkata koordinaattoreita. Myös tässä hankkeen organisoijat toimivat tienraivaajina. Størdal kertoo, että he pyysivät Norjan työ- ja hyvinvointivirasto NAV:ltä listan nuorista korkeakoulutetuista työttömistä. Näiden joukosta löytyi paljon taitavia ihmisiä. Pian hankkeeseen oli palkattu kolme koordinaattoria ja hankejohtaja, kaikki alle 30-vuotiaita. </p> <p>– Istuin linja-autossa matkalla kotiin, kun NAV:stä soitettiin. Ensimmäinen ajatukseni oli, että olen varmaan täyttänyt työttömyysajan ilmoituslomakkeen väärin, hankejohtaja Sunde Vik kertoo. Hänen suureksi yllätyksekseen asia koskikin työpaikkaa – hän saisi auttaa muita työllistymään. </p> <p><em>[media:4032] </em></p> <p><em>Hankejohtaja Heidi Sunde Vik on iloinen saadessaan auttaa nuoria löytämään oman tiensä. </em></p> <p>Yksi tärkeä edellytys hankkeen käynnistämiselle oli, että kunnalla olisi tarjota sopivia työpaikkoja. Tämä tuskin olisi ongelma Bergenissä, jossa on 17 000 työntekijää ja runsaasti yksikköjä sekä työpisteitä. Hanke saikin ilmaa siipiensä alle, kun kaupungin osastot ja yksiköt ilmoittivat mukaan yli 200 mahdollista työharjoittelupaikkaa. </p> <p>– Pyysimme intranetissä apua löytääksemme työharjoittelupaikkoja työttömille nuorille ja saimme uskomattoman paljon vastauksia. Ilmoitimme selvästi, että työharjoittelijan ei ole tarkoitus korvata uutta työntekijää, oppisopimusopiskelijaa eikä sijaista, kertoo Størdal, joka on toiminut hankkeen kätilönä ja on siitä vastuussa johtoryhmälle. Hanke sai lähtölaukauksensa 1. päivänä marraskuuta 2016. Hankejohtaja Sunde Vikin ja koordinaattorien ensimmäisenä tehtävänä oli löytää nuoria osallistumaan hankkeeseen. Heidän oli myös luotava käytänteet sekä työtavat.</p> <p>Hankkeen konkreettisena päämääränä oli järjestää ensimmäisenä vuotena työharjoittelu 150:lle 18–25-vuotiaalle nuorelle. Størdal arveli tavoitetta kovin optimistiseksi. Tosiasiassa se kuitenkin saavutettiin puolessa vuodessa, ja vuoden 2017 lopussa työharjoittelupaikan saaneiden nuorten määrä oli jo 255. Tähän päivään mennessä luku on kasvanut vielä 80:lla. NAV tukee hakijoita niin sanotun toimenpiderahoituksen avulla</p> <p>”Orntli’ arbeid” -hanke on synnyttänyt paljon aurinkoisia tarinoita, mutta onnistuminen ei ollut itsestäänselvyys. NAV on suuri ja raskas virasto, ja isolla kaupungilla on laaja hallintokoneisto. Bergenin kaupungin HR-osasto ja hankeorganisaatio ovat kuitenkin työskennelleet ahkerasti ja sinnikkäästi. </p> <p>– Hyvä aikomus saada nuoret harjoitteluun ei saa tyssätä järjestelmään, sanoo Størdal. Hän kehuu Årstadin kaupunginosan NAV-toimistoa, joka on avannut hankkeelle ovia moniin muihinkin kaupunginosiin. Ikävä kyllä NAV:n toimenpiderahoitusta on nyt leikattu, ja siksi työharjoittelujen käyttöä on joksikin aikaa rajoitettu.<br /> Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt (NHO ja LO) ovat myös hankkeen yhteistyökumppaneita. NHO on itse palkannut koordinaattorin, joka hoitaa jäsenyritysten työharjoittelupaikkoja. </p> <p>DialogWeb tapasi yhden työharjoittelijoista. Hän ylistää hankkeen ohjaajia. – Olen valtavan tyytyväinen. Asiani järjestyivät nopeasti, hän sanoo. (Lue <strong>Emman</strong> haastattelu, joka on ohessa omana juttunaan.) </p> <p>– Keskenään hyvin erilaiset ihmiset ovat hyötyneet työharjoittelusta. Heidän joukossaan on toisen asteen koulutuksen keskeyttäneitä nuoria, sairauksien ja muiden ongelmien kanssa kamppailevia sekä vastavalmistuneita, jotka etsivät ensimmäistä työpaikkaansa</p> <p>– Millaisia työharjoittelupaikkoja teillä on tarjolla? </p> <p>– Maatalous- tai myyntityötä emme voi tarjota, koska kaupungilla ei ole omia maatiloja eikä kauppoja. Mutta tarjoamme harjoittelupaikkoja päiväkodeissa, kouluissa, iltapäiväkerhoissa, hoitokodeissa, toimisto- ja vastaanottotöissä, siivous- ja kunnossapitotehtävissä sekä puisto-osastolla.   </p> <p>– Miten kohtaatte työnhakijan? </p> <p>– Kutsumme hänet tapaamiseen, jossa käydään läpi tilannetta ja kartoitetaan koulutus sekä mahdollinen työkokemus. Lisäksi selvitetään odotukset: mikä hakijaa kiinnostaa ja mitä häneltä odotetaan. Meille on tärkeää, että työpaikka sopii hyvin yhteen hakijan toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden kanssa, Størdal toteaa. </p> <p>– Seuraamme asian etenemistä ja voimme auttaa käytännön järjestelyissä. Annamme neuvoja ja vinkkejä, mutta emme ole hoitajia. Jos hakijalla on fyysinen tai psyykkinen sairaus, kehotamme häntä hakeutumaan hoitoon. Meidän ei ole tarkoituskaan ymmärtää hakijan kokonaistilannetta – meidän tarjoamamme apu koostuu ”työlääkkeestä”, sanoo hankejohtaja Sunde Vik.   </p> <p>Työ on epäilemättä tehokas apu nuorille, jotka ponnistelevat edetäkseen elämässä. Puolet hankkeen kautta työharjoittelupaikan saaneista on jo päässyt tavalliseen palkkatyöhön tai koulutukseen.  </p> <p>– Parasta työssäni on, että pystyn vaikuttamaan asioihin, Sunde Vik sanoo. Asteikon toisessa ääripäässä on turhautuminen, joka syntyy, kun työnhakija ei saa suoritettua harjoitteluaan loppuun ja menettää ehkä mahdollisuuden päästä pois hankalasta tilanteesta.  </p> <p>Hankejohtaja ja koordinaattorit työskentelevät kaikki samalla toimistolla. Størdalin mukaan tämä on yksi hankkeen menestystekijöistä. He istuvat lähekkäin ja etsivät usein yhdessä keskustellen parasta ratkaisua tiettyyn tilanteeseen. Toinen tärkeä tekijä on, että hankkeen työntekijät ovat nuoria ja ymmärtävät näin ollen paremmin nuorten ongelmia. </p> <p>Bergenin kunta on löytänyt mallin, joka näyttää tuottavan erityisen hyviä tuloksia. Hankkeen jatkosta päätetään pian. </p> <p><br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Torhild Slåtto

 
23. oktober 2018

"Työharjoittelu on yksi fiksuimmista valinnoistani"

20-vuotias Emma kiertelee pienten koululaisten joukossa Mathopenin koulussa. Hän juttelee lasten kanssa, huolehtii heidän hyvinvoinnistaan ja auttaa mieluusti niskoittelevien kurahousujen tai hankalan kengännauhan kanssa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>– Tämä on motivoivaa. Näen, että lapset oppivat, ja minä opin heiltä koko ajan. Lapsilla on erilaiset tavoitteet kuin aikuisilla. Pienestä koostaan huolimatta heillä on tosiaankin suuria unelmia, Emma hymyilee.  </p> <p>– He näkevät maailman yksinkertaisemmin eivätkä kanna huolta muusta kuin siitä, minkä pystyvät näkemään. Se saa minutkin rentotumaan – minun ei tarvitse murehtia asioista, joista en tiedä mitään. </p> <p>Opiskeltuaan kaksi vuotta toisen asteen oppilaitoksessa Emma menetti motivaationsa ja kiinnostuksensa koulutyöhön. Hän kaipasi vaihtelua ja vietti vuoden kansanopistossa ”keskellä ei mitään” Norjan maaseudulla. Kansanopistossa hän opiskeli pelinkehittämislinjalla. Opiskelu oli sinänsä kiinnostavaa, mutta Emma ei silti kokenut alaa omakseen. </p> <p>Palattuaan Bergeniin Emma ei tiennyt, mitä tekisi. Tilanne huoletti häntä kovasti, kunnes hänelle tarjottiin mahdollisuutta osallistua ”Orntli’ arbeid” -hankkeeseen. Ensin Emma sai harjoittelupaikan pesulasta, jossa työtehtävät toistuivat aina samanlaisina. Työ oli hänelle liian kaavamaista, eikä hän viihtynyt.</p> <p>[media:4034]</p> <p>– Pidän itseäni luovana, haluan oppia uutta joka päivä enkä vain toistaa samoja työtehtäviä päivästä toiseen. Puhuin asiasta hankkeen ohjaajalle ja sain uuden harjoittelupaikan iltapäiväkerhosta. Jossain vaiheessa saatan päästä myös koululuokan apuopettajaksi.  </p> <p>– Minkä arvosanan antaisit "Orntli' arbeid" -hankkeelle asteikolla 1–6? </p> <p>– Minun on annettava täydet pisteet! Viihdyn tässä työssä ja minulla on täällä annettavaa. Olen valtavan tyytyväinen hankkeeseen. Asiani järjestyivät sen kautta nopeasti. Suosittelen ehdottomasti harjoittelua niille ystävilleni, jotka eivät saa töitä. Tämä oli yksi fiksuimmista tekemistäni valinnoista. Kiitos Orntli' arbeid -hankkeen väelle!</p> <p>Emma suunnittelee jo aloittavansa oppisopimuskoulutuksen. Tiedossa on kolme ja puoli opiskelun- ja työntäyteistä vuotta ja tähtäimessä ammattitutkintotodistus. Emma saa apua suunnitelmien tekoon, mutta hänen on myös tehtävä itse lujasti töitä saavuttaakseen itselleen asettamansa tavoitteen.  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Torhild Slåtto

 
25. februar 2019

Teknologia luo osaamishaasteita – ja tarjoaa ratkaisun niihin

Jos haluamme terveen talouden ja demokratian, jossa ihmiset tuntevat itsensä tarpeellisiksi ja osallisiksi, emme saa ajatella että koulutus on kuten pyörällä ajamisen opettelu – jotain, mikä tarvitsee tehdä vain kerran elämässä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Näin totesi Norjan pääministeri <strong>Erna Solberg</strong> hiljattain esityksessään Lillehammerissa järjestetyssä kansainvälisessä ICDE Lifelong Learning Summit -konferenssissa. Solbergin mukaan meidän on löydettävä nykyistä parempia tapoja kehittää kaikkien työssä olevien osaamista ja taitoja.</p> <p>Nopea teknologinen kehitys, kuten laajat sähköiset palvelut ja automatisaatio, asettavat työntekijöille paineita ja luovat paljon täydennyskoulutustarpeita. Ei liene yllättävää, että Norjan teknologianeuvosto on ehdottanut teknologiaa keinoksi parantaa elinikäisen oppimisen saatavuutta. Teknologianeuvosto on riippumaton, julkinen elin, joka antaa Norjan suurkäräjille ja hallitukselle neuvoja Norjalle tärkeäksi muodostuvan uuden teknologian suhteen. Omassa<a href="https://teknologiradet.no/publication/teknologi-for-livslang-laering-fjernt-naert-og-simulert/" target="_blank"> raportissaan</a> asiantuntijaryhmä hahmottelee näkemyksensä siitä, miten uusi teknologia voi edistää elinikäistä oppimista kolmella olennaisella tavalla (alla hieman tiivistetysti esitettynä): </p> <p>• <strong>Ajasta ja paikasta riippumattomuus.</strong> Internetin tulo ja tietokoneiden, tablettien sekä älypuhelinten yleistyminen ovat synnyttäneet sähköisiä oppimismuotoja, joiden avulla opetukseen voi osallistua milloin ja missä vain, itse haluamassaan tahdissa. Toisin kuin radiossa ja televisiossa, oppimiseen voidaan yhdistää myös sosiaalinen ulottuvuus. Näin perinteisen opetuksen arvoja voidaan säilyttää ja toteuttaa digitaalisesti. </p> <p>• <strong>Yksilöllinen sopeutettavuus</strong>. Sähköisissä oppimistilanteissa voidaan jatkuvasti kerätä ja analysoida suuria datamääriä. Tuloksia voidaan käyttää oppimisprosessien ymmärtämisen ja parantamisen apuna. Mukautuvat oppimisjärjestelmät pystyvät tällaisten analyysien perusteella sopeuttamaan opetuksen kunkin osallistujan tasoon ja tarpeisiin sopivaksi ja antamaan välitöntä palautetta oppimisen aikana.   </p> <p>• <strong>Simulaatiot.</strong> Digitaaliset simulaatiot mahdollistavat käytännönläheisen ja räätälöidyn oppimisen, joka suunnitellaan oikeiden työtehtävien ja -tilanteiden perusteella. Opiskelu voi tapahtua esimerkiksi 2D- tai 3D-mallin avulla tietokoneen tai kännykän kautta tai simulaatioina, joissa hyödynnetään virtuaalista, lisättyä tai yhdistettyä todellisuutta. Oppimismotivaatiota voidaan lisätä myöskin pelielementtien käytön eli pelillistämisen avulla. </p> <p>Palataan pääministeri Solbergin puheeseen. Ministeri painotti, että elinikäinen oppiminen on tuotava paremmin kaikkien saataville, ja että siitä tulee tehdä oikeus. Hallitus valmistelee parhaillaan elinikäisen oppimisen uudistusta, ja asiasta on tulossa suurkäräjäilmoitus ensi vuonna. Pääministeri korosti, että koulutustarjonnan on oltava joustavaa, jotta se vastaisi digitalisaation ja pienipäästöiseen talouteen siirtymisen luomiin haasteisiin. Uudistuksessa keskitytään joustavaan järjestelmään, jossa luodaan mahdollisuuksia kokopäivätyön ja opiskelun yhdistämiseen. </p> <p>[media:4367] <br /> <em>Pääministeri Erna Solberg. Valokuva: Thomas Haugersveen/Pääministerin kanslia</em></p> <p>– Uudistuksen tarkoituksena on innostaa toimijoita kehittämään joustavia moduuleja, jotka voivat toimia uusien osaamiskokonaisuuksien rakennuspalikoina, Solberg sanoi. Hänen mukaansa oppilaitosten on muututtava joustavammiksi, jalkauduttava myös ulos kampuksilta ja tehtävä tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Oppilaitosten täytyy sopeutua uusiin koulutuksen järjestämisen tapoihin, hän totesi. </p> <p>Teknologianeuvoston raportin laatineet asiantuntijat mainitsevat monta esimerkkiä siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää etenkin täsmäkoulutuksen järjestämisessä työpaikoilla. Esimerkiksi simulaatio on metodina ollut käytössä jo kauan muun muassa lentäjien ja sairaanhoitajien koulutuksessa.</p> <p>– Digitaalisten simulaatioiden avulla opetus voidaan liittää tiiviisti oikeisiin työtehtäviin ja -tilanteisiin. Työelämässä digitaalisia simulaatioita hyödynnetään yhä useammin opetustarkoituksessa. Niitä voisi luonnehtia prosessin tai systeemin digitaalisiksi versioiksi, joissa osallistujat suorittavat tehtäviä ikään kuin kyseessä olisi oikea työtilanne. Simulaatioiden etuna on muun muassa se, että niillä voidaan harjoitella uusia, vaarallisia tai harvinaisia tilanteita, joiden harjoittelu voi muuten viedä paljon aikaa ja rahaa, raportissa todetaan. </p> <p>Sairaanhoitajien koulutuksessa käytetään paljon simulaatiota. Kaakkois-Norjan korkeakouluun kuluvassa Porsgrunnin simulaatiokeskuksessa sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan teknisesti kehittyneiden simulaatiopotilaiden kanssa. ”Potilailla” on erilaisia akuutteja oireita, ja opiskelijat harjoittelevat eri tilanteiden haltuunottoa Käytössä on myös uusinta teknologiaa edustava etäsairaanhoitovälineistö, jolla opiskelijat opettelevat etähoitajan apua tarvitsevan potilaan ja hänen omaistensa kohtaamista.     </p> <p>Raportissa käsitellään myös virtuaalista, lisättyä ja yhdistettyä todellisuutta ja niiden käyttöä opetuksessa. Raportissa termit määritellään seuraavasti: Virtuaalisessa todellisuudessa käyttäjä viedään eri todellisuuteen, lisätyssä todellisuudessa hän saa käyttöönsä ylimääräisen informaatio- tai grafiikkakerroksen ja yhdistetyssä todellisuudessa reaalimaailma ja virtuaalimaailma liittyvät tiiviimmin yhteen. Raportissa viitataan tällaisen teknologian sisältämiin mahdollisuuksiin mutta todetaan myös, että se ei ole vielä ”päässyt vauhtiin”.  </p> <p>Teknologian käytön myötä yksittäisestä opiskelijasta kertyy usein suuri määrä tietoa. Raportin lopussa muistutetaankin, että myös tietosuojasta ja tietojen käsittelystä on tärkeää keskustella silloin, kun oppilaitoksella tai työpaikalla otetaan käyttöön uutta teknologiaa.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Torhild Slåtto

 
24. oktober 2018

– Meidän on uudistettava osaamisajatteluamme!

Näin totesi Norjan osaamis- ja integraatioministeri Jan Tore Sanner avatessaan ensimmäisen seitsemästä alueellisesta tilaisuudesta, joissa käsitellään digitalisaatiota ja työelämän osaamistarpeita.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tänä syksynä Sanner kiertää Norjaa osaamiskiertueellaan, jonka tavoitteena on kuunnella paikallisten toimijoiden ajatuksia tulevan osaamisuudistuksen valmistelusta. </p> <p>Tapaamisia järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: Gjøvik, Mo i Rana, Stavanger, Kristiansand, Tromsø, Bergen ja Trondheim.</p> <p>Tarkoituksena on tarjota poliittiselle johdolle mahdollisuus tavata yrittäjiä, päättäjiä, koulutuksen tarjoajia, aluehallinnon ja työelämäosapuolten edustajia ja muita paikallisia tahoja.</p> <p>Heiltä poliitikot voivat saada hyviä neuvoja siitä, miten hallitus ja muut osaamispolitiikan toimijat pystyvät takaamaan, että työntekijät saavat työelämässä tarvitsemansa osaamisen niin nyt kuin tulevaisuudessakin.</p> <p>Uudistuksesta on tekeillä suurkäräjäilmoitus keväälle 2020, mutta toimenpiteitä ja uutta politiikkaa kehitetään jatkuvasti. <br />  <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Inger Dyrnes

 
23. november 2018

Kansainvälinen huippukokous elinikäisestä oppimisesta Lillehammerissa

[FORMAT,"[FORMAT,<p>Koulutusjärjestö International Council for Open and Distance Education, ICDE, järjestää yhdessä Høgskolen i Innlandet -korkeakoulun kanssa kansainvälisen huippukokouksen, jossa muu maailma kohtaa Norjan ja Pohjolan. </p> <p>Norjan pääministeri <strong>Erna Solberg</strong> on vahvistanut pitävänsä kokouksessa esityksen elinikäisen oppimisen merkityksestä yksilön ja yhteiskunnan kilpailukyvylle. </p> <p>Solbergin hallitus työskentelee parhaillaan elinikäisen oppimisen uudistuksen parissa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä työelämän osallistavuutta lisäämällä.</p> <p>Konferenssiin osallistuu monia kansainvälisiä nimiä, kuten suurta valtioiden välistä organisaatiota Commonwealth of Learningia johtava <strong>Asha Kanwar.</strong>  Hänen esityksensä aiheena on elinikäinen oppiminen ja hyvälaatuisen koulutuksen strategiat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valossa. </p> <p>Lillehammerin konferenssiin liittyy myös tiettyä historian havinaa, sillä se käynnistyy tasan 25 vuotta Lillehammerin olympialaisten jälkeen. Konferenssi on jo herättänyt huomattavaa kiinnostusta.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Torhild Slåtto

 
30. januar 2015

Aikuisten oppiminen vuonna 2014

[FORMAT,"[FORMAT,<p><strong>Vox-speilet on vuotuinen tilastojulkaisu, joka sisältää tilastoja aikuisten osallistumisesta opetukseen</strong>. Vuoden 2014 julkaisu on nyt valmiina! Tuore julkaisu sisältää tietoja mm. aikuisten maahanmuuttajien norjan kielen ja yhteiskuntaopin opiskelusta ja sivistysliittojen, kriminaalihuollon sekä työmarkkinaviranomaisten järjestämästä opetuksesta. Julkaisusta käy ilmi muun muassa, että norjan kielen 3-tason kokeen suorittajien määrä nousi 25 % suullisen kokeen ja 30 % kirjallisen kokeen osalta vuodesta 2012 vuoteen 2013. Vox-speilet kertoo myös, että vuonna 2013 noin puolet norjalaisvankiloiden vangeista osallistui kriminaalihuollon järjestämään opetukseen.&nbsp;</p> <p><a href="http://http://www.vox.no/nyheter/vox-speilet-2014-er-klart/" target="_blank">Linkki Vox-speilet-julkaisuun</a> (norjankielinen)&nbsp;</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
27. maj 2019

Tormod Skjerve - peräänantamaton ja osaava "tasapainotaiteilija"

Tormod Skjerve tietää enemmän osaamisen roolista työelämässä kuin suurin osa ihmisistä. Hän on laatinut työelämässä omaksutun osaamisen kuvailemiseen uraauurtavan menetelmän, joka palkittiin hiljattain Berliinissä osaamisen tunnustamiseen liittyvässä biennaalissa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Pohjoismaisissa yhteyksissä toimiessaan Tormod Skjerve on kirjoittanut raportin <em>Kompetens ur ett arbetslivsperspektiv </em>(Työelämänäkökulma osaamiseen) yhdessä <strong>Ingegerd Greenin</strong> kanssa. Omassa organisaatiossaan hän on laatinut mallin ja menetelmän, joilla kuvaillaan työelämässä hankittua osaamista, ja joista hänet siis palkittiin hiljattain.</p> <p>Tormod itse on hyvä esimerkki siitä, miten yksilö hänen laatimansa mallin mukaisesti toimii työssään kuin tasapainotaiteilija. ”The Global Prize for Validation of Prior Learning”-palkinnon myöntämisperusteissa todetaan muun muassa, että ”<em>tasapainomalli</em> on erinomainen esimerkki siitä, miten työelämän ja koulutuksen välille kannattaa rakentaa siltoja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen avulla”. </p> <p>Dialogweb tapasi Tormod Skjerven hänen työpaikallaan, työnantajajärjestö Virken tiloissa. Haastoimme hänet vastaamaan vakiokysymyksiin, jotka esitetään kaikille ”Pohjoismainen profiili”-juttusarjassa haastatelluille. Lisäksi saimme tietää hieman lisää tasapainomallista. </p> <blockquote class="utbox utbox-x-small utbox-left grey-on-yellow"> <p><strong>Podcast:</strong></p> <p><a href="https://soundcloud.com/nordvux/kompetansebalanse-interview-med-tormod-skjerve"><em class="fa fa-podcast"></em> Kuuntele myös podcast, jossa Torhild Slåtto keskustelee Tormod Skjerven kanssa tulevaisuuden osaamistarpeista. </a></p> </blockquote> <p>– <em>Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen Pohjoismaista?</em></p> <p>– Pohjoismainen malli! Vastaus tulee empimättä, ja sitten Tormod selittää asiaa tarkemmin. </p> <p>– Tarkoitan työelämän osapuolten ja viranomaisten välistä ainutlaatuista yhteistyötä esimerkiksi osaamiseen liittyvissä asioissa. Myös elinikäisellä oppimisella on pohjoismainen kaiku. </p> <p>Tormod Skjerve työskentelee työnantajajärjestö Virkessä, jossa hänen ammattinimikkeenään on vanhempi neuvonantaja, englanniksi ”senior policy advisor”. Virkessä hänen alanaan on osaamispolitiikka. Tormodilla on myös laaja kokemus koulutuspolitiikkaan liittyvistä tehtävistä eri organisaatioissa. Tällä hetkellä osaamisen alalla tapahtuu paljon, ja se on hänen ykkösprioriteettinsa.  </p> <p>[media:4670] <br /> <em>Tormod Skjerve tutussa roolissa. Tässä hän esittelee Balansekunst-raporttia aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista käsittelevässä seminaarissa Reyjkavikin Työelämän talossa. Kuva: Sveinn Aðalsteinsson</em></p> <p>Useimmilla meistä koulutus ja osaaminen saattavat käsitteinä hieman sekoittua toisiinsa.</p> <p>– Osaamispolitiikka on yläkäsite, ja koulutuspolitiikka on sen osa, Tormod selittää. </p> <p><em>– Kerro, millainen on tyypillinen työpäiväsi tai työtehtäväsi.</em></p> <p>– Pidän yhteyttä jäseniin ja osallistun moniin prosesseihin. Tyypillisiin tehtäviini kuuluu huolehtia hyvän oppimispolitiikan keinoin siitä, että jäsenemme saavat oikeanlaista osaamista oikeaan aikaan. Työni tavoitteena on, että he oppivat kehittämään työntekijöiden osaamista strategisemmin ja määrätietoisemmin, tuntemaan paremmin yrityksensä tarpeet ja ymmärtämään, miten työpaikan osaamistasoa voidaan kehittää. Lisäksi osallistun niin sanottuihin kolmikantaprosesseihin, joissa työelämän osapuolet tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, kuten teemme esimerkiksi Norjan osaamispoliittisessa neuvostossa.  (Lisää Norjan osaamispoliittisesta neuvostosta norjaksi: <a href="https://nvl.org/Content/Nasjonalt-kompetansepolitisk-rad" target="_blank">https://nvl.org/Content/Nasjonalt-kompetansepolitisk-rad</a></p> <p><em>– Kuvaile itseäsi neljällä sanalla. </em></p> <p>– Olen kärsivällinen ja itsepäinen. En anna periksi ennen kuin pääsen maaliin. Luon myös mieluummin jotain uutta vanhan paikkailemisen sijaan.<br /> Kärsivällisellä jääräpäällä on myös takanaan monia saavutuksia, vuosien työn tuloksena saavutettuja tärkeitä merkkipaaluja. Kysymme, mistä aikaansaannoksistaan hän on erityisen iloinen ja tyytyväinen, ehkäpä myös ylpeä. </p> <p>– Olen ylpeä siitä, että saimme läpi ajatuksen valinnaisen harjoittelun sisällyttämisestä kaupallisen alan alempaan korkeakoulututkintoon. Ehdotin sitä ensi kertaa kymmenen vuotta sitten, ja nyt ehdotus toteutuu. Käytännön kokemuksen arvo on tunnustettu. Sen lisäksi tärkein aikaansaannokseni on raportti<em> Balansekunst – hvordan beskrive kompetanse som bygges opp i arbeidslivet</em> (Tasapainoilun taito – miten kuvailla työelämässä muodostuvaa osaamista). Raportissa kuvaillaan malli ja menetelmä, joiden avulla voidaan arvioida työelämässä hankittua osaamista. Hanke liittyi kansallisen osaamispoliittisen strategian kehittämisen. Esittelin mallin Berliinin biennaalissa. </p> <p>– Työelämässä tapahtuu paljon osaamisen kehittämistä, mutta sitä, millaista osaamista tarvitaan, ymmärretään yleisesti ottaen huonosti.</p> <p>Juuri erilaiset osaamisen lajit ovat aiheena Tormodin laatimassa raportissa Balansekunst (Tasapainoilun taito). Kyseessä on uraauurtava menetelmä, jonka avulla osaamista voidaan kuvailla ymmärrettävästi niin laajemmissa työelämäyhteyksissä kuin formaalin koulutusjärjestelmän piirissäkin. </p> <p>Kaikki työpaikalla tarvittava osaaminen  jaetaan menetelmässä kolmeen tasapainopistepariin, ja työntekijän tulee pyrkiä tasapainoon jokaisen parin välillä kehittämällä jatkuvasti osaamistaan. Ensimmäinen pari liittyy resurssien käyttöön, ja tavoitteena on ihmisten ja teknologian välinen tasapaino. Onnistunut työpanos edellyttää sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen että teknologian hallitsemista. Toinen pari liittyy tuottavuuteen, jonka osalta tasapainoillaan joustavuuden ja rutiinien välillä. Tavoitteena on, että ihminen pystyy sekä noudattamaan rutiineja että joustamaan. Kolmas pari koskee tehokkuutta, ja sen osalta tasapainoa haetaan työtahdin ja läsnäolon välillä. Työntekijän tulee olla aikaansaava ja käyttää työaikaa tehokkaasti, mutta näiden ominaisuuksien vastapainona hänellä tulee olla hyvät viestintä- ja asiakaskohtaamistaidot.  </p> <p>Osaamisen tunnistamisen ja kuvailemisen käytännön avuksi on kehitetty nelivaiheinen malli. Siitä on hyötyä ihmisille, jotka kartoittavat osaamista omassa yrityksessään. Tuottavuuden ja tehokkuuden tarkastelussa malli voi olla kullanarvoinen. Lue lisää aiheesta (norjaksi) <a href="https://www.virke.no/politikk/politiske-artikler/vi-er-balansekunstnere/" target="_blank">täältä</a>.</p> <p><em>– Mitä osia omasta osaamisestasi, kokemuksistasi ja verkostoistasi käytät pohjoismaisissa yhteyksissä? </em></p> <p>– Minulla on laaja kokemus erilaisista oppimiseen ja koulutukseen liittyvistä ympäristöistä ja  monenlaisista pohjoismaisista sekä EU-tason ympyröistä, ja uskon siitä olleen hyötyä. Tunnen osaamisjärjestelmän monelta eri kannalta, ja olen käyttänyt kaikkea tätä osaamistani pohjoismaisessa yhteistyössä.   </p> <p>– <em>Mitä pohjoismaisessa yhteistyössä oppimaasi olet hyödyntänyt omassa työssäsi?</em></p> <p>– Ruotsista olen oppinut paljon siitä, miten työelämään voidaan luoda osaamisstandardeja työelämän lähtökohdista. Tanskalaisilla puolestaan on hyvä, paikallistasolla toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä. Paljon opittavaa on myös Islannissa, jossa toimii erinomainen työelämän koulutuskeskus. </p> <p>– <em>Mikä mielestäsi on NVL:n kaltaisen ohjelman tärkein merkitys?</em></p> <p>– On tärkeää, että on olemassa kohtaamispaikka, jossa voimme vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia, inspiroida toisiamme, oppia toisiltamme ja tehdä yhteistyötä. Meidän tulisi pystyä luomaan entistä vahvempi pohjoismainen ääni, Tormod sanoo painokkaasti.</p> <p>– <em>Jos pääsisit pohjoismaiseksi aikuisten oppimisen ministeriksi, millaisia toimenpiteitä toteuttaisit? </em></p> <blockquote class="utbox utbox-medium utbox-left lightblue-on-darkblue"> <p>Tormod Skjerve (65), Norja </p> <p>Osaamispolitiikan vanhempi neuvonantaja työnantajajärjestö Virkessä</p> <p>Cand. philol. -tutkinto Oslon yliopistosta </p> <p>Jäsenenä NVL:n työelämän osaamisverkostossa </p> <p>Oli mukana laatimassa NVL-raporttia <em>Kompetens ur ett arbetslivsperspektiv</em>, jonka aiheena on osaaminen työelämänäkökulmasta </p> </blockquote> <p>Tormod pohtii hetken ja kertoo sitten kuningasajatuksensa:</p> <p>– Toteuttaisin suuren, pohjoismaisen elinikäisen oppimisen ohjelman työelämän lähtökohdista. Tarvitsisin siihen kaksi vuotta ja  jonkin verran rahaa, Tormod sanoo hymyillen leveästi.  </p> <p>Lue myös "<a href="https://nvl.org/Content/Norge-vinner-VPL-pris-2019-med-Balansekunst" target="_blank">Norge vinner VPL-pris 2019 med “Balansekunst”</a>.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Torhild Slåtto

 
24. april 2019

Joustava digitaalisen osaamisen täydennyskoulutus saa taloudellista tukea

Joustavaan täydennyskoulutukseen suunnattujen määrärahojen tarkoituksena on estää syrjäytymistä työelämästä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Puutteellisesta osaamisesta johtuvan työelämästä syrjäytymisen torjunta on tärkeää. Siksi Norjassa suunnataan 35 miljoonaa kruunua joustavaan täydennyskoulutukseen, joka on mahdollista suorittaa kokopäivätyön ohessa. Määrärahoja hallinnoi Norjan elinikäisen osaamisen virasto Kompetanse Norge. </p> <p>Yhtenä tavoitteena on tuoda saataville enemmän joustavia ja työelämän tarpeita vastaavia digitaalisen osaamisen täydennyskoulutusohjelmia. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi elinkeinoklusterin muodostavat yhteistyöyritykset, jotka solmivat molemminpuolisesti velvoittavan yhteistyösopimuksen yliopiston, korkeakoulun tai ammattioppilaitoksen kanssa. </p> <p>Määräraha on osa Norjan hallituksen osaamisreformia, jonka nimenä on <em>Lære hele livet</em> (Oppia koko elämä).</p> <p>Tarkoituksena on luoda koulutuksia sellaisille työpaikoille ja työntekijöille, jotka tarvitsevat lisää osaamista digitalisaation ja muiden muutospaineiden vuoksi. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on, että yksityisten yritysten muodostamat klusterit tai muut yhteenliittymät (vähintään kaksi yritystä) solmivat molemminpuolisesti velvoittavan yhteistyösopimuksen yliopiston, korkeakoulun tai ammattioppilaitoksen kanssa. Yksityisten yritysten lisäksi klustereihin tai yhteenliittymiin voi kuulua myös julkisen sektorin toimijoita. </p> <p>Vuonna 2018 tukea myönnettiin 10 miljoonaa kruunua, joka jaettiin kahdeksan hakijan kesken. Ålesundilainen innovaatioyritys ÅKP oli yksi tukea saaneista. Nyt yritys valmistelee yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa täydennyskoulutusta, jossa käsitellään virtuaalista prototyypitystä, digitaalisia kaksosia ja autonomisia järjestelmiä. Yhteistyökumppaneina toimivat NTNU Ålesund, GCE Blue Maritime Cluster, NCE Blue Legasea og DIGICAT Norsk katapultsenter. – Tämä on loistava mahdollisuus luoda työelämässä käyttökelpoista digiosaamista, sanoo ÅKP:n vanhempi neuvonantaja <strong>Tom Christian Dahl</strong>.   <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
30. september 2019

Norjalaisille työnantajille hyvät viestintätaidot ovat kaikkein tärkeintä osaamista

Johtajat etsivät työntekijöitä, joilla on hyvät viestintätaidot. Tämä käy ilmi Norjan osaamisviraston Kompetanse Norgen vuotuisesta tutkimusbarometrista, jossa tutkitaan norjalaistyöpaikkojen rekrytointi- ja osaamistarpeita.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Viestintätaidot arvioidaan tutkimuksessa kaikkia muita taitoja tärkeämmäksi. Peräti 31 % tutkimukseen osallistuneista organisaatioista on tästä samaa mieltä. Ammatillinen osaaminen on tärkeintä 29 prosentin mielestä. Seuraavaksi listalla sijoittuvat yhteistyötaidot, jota pitää tärkeimpänä 17 % vastaajista. </p> <p>Sosiaaliset taidot ja tunnetaidot ovat siis korkeassa kurssissa aikana, jolloin norjalaista työelämää leimaavat digitalisaatio, automatisaatio ja lisääntyvät osaamisvaatimukset.</p> <p>– Kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä toisten kanssa nousevat vastauksissa esiin tärkeinä. Tämä saattaa sekä avata sosiaalisesti lahjakkaille ihmisille lisää uramahdollisuuksia että vaikuttaa tulevaisuuden rekrytointikäytäntöihin, toteaa Kompetanse Norgen vt. johtaja <strong>Anders F. Anderssen</strong>.</p> <p>Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen edellyttää eri ammattialojen ja -kuntien rajat ylittävää yhteistyötä. Viestintätaidot täydentävät ammattiosaamista.   </p> <p>– On tärkeää tuoda esiin, että myös sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja voi oppia. Näiden taitojen tullessa yhä kysytymmiksi niitä on syytä painottaa myös koulutuksessa ja opetuksessa. Tällä hetkellä koulutuksessa painotetaan enimmäkseen ammatillista ja teknistä osaamista, Kompetanse Norgen Anderssen sanoo.</p> <p>Viestintätaidot nähdään tärkeiksi niin julkisella sektorilla – esimerkiksi terveys-, opetus- ja päivähoitoalalla – kuin palvelu- ja pankkialalla. Julkisella puolella jopa 35 % ja yksityisellä sektorilla 31 % pitää viestintää tärkeänä. </p> <p>Kulttuuri-, viihde- ja vapaa-aikasektorilla toimivista työpaikoista yli 50 % pitää hyviä viestintätaitoja tärkeinä. Tavarakauppa-alalla ja moottoriajoneuvojen korjausalalla luku on 48 %, terveys- ja sosiaalialalla 44 % ja majoitus- ja ravintola-alalla 42 %. Sellaisia aloja, joilla viestintätaidoille on vastausten mukaan vain vähän tarvetta, ovat kaivannaistoiminta (0 %), teollisuus (9 %), rakennus- ja maanrakennusala sekä maa-, metsä- ja kalatalous (10 %).</p> <p>Viestintätaidot nousevat tärkeimmiksi myös kysyttäessä, mikä ominaisuus tulee olemaan tärkein työelämässä kolmen vuoden kuluttua. Yhteistyötaidot tulevat seuraavina 22 %:n osuudella. Vain ne työnantajat, joiden organisaatiossa on paljon täyttämättömiä osaamistarpeita, nostavat tärkeimmäksi ominaisuudeksi halun ammatilliseen kehittymiseen. Sen merkitystä painottaa 34 % näistä työpaikoista. </p> <p>Kyky kommunikoida toisten ihmisten kanssa tulee siis todennäköisesti olemaan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista tulevaisuuden työelämässä. Niinpä työnantajien on äärimmäisen tärkeää panostaa siihen, että työntekijät saavat tarvittavan viestintäosaamisen.  <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
28. november 2019

Innovointi koulutus- ja opetusalalla – helppoa määritellä, vaikeaa toteuttaa

Innovatiivisuus on nyt muotia. Mieluiten innovaatioita pitäisi syntyä kaikilla aloilla, myös opetus- ja koulutusalalla. Innovoinnissa voidaan sanoa olevan kyse siitä, että keksitään jotain uutta ja hyödyllistä, jota sitten hyödynnetään. Määritelmä sinänsä on yksinkertainen, mutta innovointi itsessään on paljon vaativampaa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Ingressissä olevan yksinkertaisen määritelmän saimme <strong>Kari Olstadilta</strong>, joka on Norjan  joustavan koulutuksen kattojärjestön (Fleksibel utdanning Norge) vanhempi neuvonantaja. Olstad on viime vuosina ollut mukana Open Innovation Lab of Norway (OIL) -nimisessä innovaatiolaboratoriossa, johon kuuluu suuria elinkeinoelämän vaikuttajia ja innovaatioyhteisöjä. OIL:n tavoitteena on ”koota yhteen fiksuja ihmisiä, hyviä työkaluja ja innovatiivisia ideoita paremman tulevaisuuden hyväksi.” </p> <h4>Rekrytointi-innovaatiot </h4> <p>DialogWeb keskusteli Kari Olstadin kanssa koulutuksesta, aikuisten oppimisesta ja innovaatioista. </p> <p>– Suurin osa mieltää ehkä innovaatiot opetusmetodeihin ja koulutuksen sisältöön liittyviksi, mutta innovointia voi olla muillakin osa-alueilla. Opiskelijarekrytointiin ja -valintaan liittyvässä innovoinnissa etsitään esimeriksi uusia tapoja rekrytoida opintoihin ihmisiä, joilla on oppimistarpeita ja jotka kuitenkin epäröivät hakeutua opiskelemaan, Olstad toteaa.  </p> <p>Tämä koskee erityisesti aikuisia, joilla on puutteelliset perustaidot tai tarve päivittää osaamistaan. Miten heidät saadaan mukaan oppimaan? Koulutuksen tarjoajat ja kaupalliset toimijat yrittävät houkutella opiskelijoita ja kurssilaisia hienosti muotoilluilla mainosteksteillä. Ehkäpä parempi esimerkki innovatiivisuudesta on kuitenkin Finnmarkin läänissä toteutettu järjestely: Finnmarkissa nuoret, joilla ei ole toisen asteen oppilaitosta kohtuullisen välimatkan päässä, voivat suorittaa ammattikoulun ensimmäisen vuoden kotipaikkakunnallaan. Joka toinen viikko opiskellaan verkossa, joka toinen viikko ollaan työharjoittelussa. Ilman tätä järjestelyä paljon useampi jättäisi hakeutumatta toisen asteen koulutukseen.</p> <p>”Kisällinkirja työpaikalla”-järjestelyä (Fagbrev på jobb) voidaan myös kutsua opiskelijarekrytointi-innovaatioksi. Kyseessä on työssäkäyville aikuisille suunnattu uusi opintomahdollisuus. He voivat suorittaa norjalaiseen kisällinkirjaan (fagbrev/svennebrev) tarvittavat opintosuoritukset osallistumalla aiemmin hankitun osaamisen arviointiin, suorittamalla opintoja ja tekemällä omalla työpaikallaan ohjatun työharjoittelun. </p> <p>[media:5054]</p> <p><em>– Innovoinnissa voidaan sanoa olevan kyse siitä, että keksitään jotain uutta ja hyödyllistä, jota sitten hyödynnetään, sanoo Norjan joustavan koulutuksen kattojärjestön vanhempi neuvonantaja Kari Olstad. Kuva: Torhild Slåtto</em></p> <h4>Metodi-innovaatiot </h4> <p>Useimmat koulutuksen tarjoajat kokeilevat uusia opetusmenetelmiä ja uusia tapoja organisoida sekä jäsentää oppiaineita. Digitalisaatio ja uuden teknologian antamat mahdollisuudet ovat tuoneet mukanaan paljon muutoksia. Tenttivastaukset vodaan nykyisin esimerkiksi kirjoittaa tietokoneella, ja luento voidaan järjestää verkossa luentosalin sijaan. Monet ovat sitä mieltä, että tällainen ei edusta kehitystä eikä innovatiivisuutta, ja muutoksia on kutsuttu hieman pilkallisesti ”vanhojen menetelmien sähköistämiseksi”. Olstadin mielestä tällaiset muutokset voivat kuitenkin tuoda mukanaan jotain uutta ja luoda uusia mahdollisuuksia. Verkkoluennot ovat aikataulullisesti joustavia ja toistettavissa. Teknologia ja internet ovat uudistaneet ajattelua myös arvostelumenetelmien ja tenttikäytänteiden suhteen. Bergenin yliopiston professori <strong>Arild Raaheim</strong> on löytänyt 40 arvostelumenetelmää, jotka voivat toimia vaihtoehtona perinteiselle tentille, ja luonnostellut niitä kirjassa ”Eksamensrevolusjonen” (suomeksi ”tenttivallankumous”). </p> <p>Teknologia on mahdollistanut myös erilaiset kyselyt ja monivalintatehtävät, jotka ovat virkistävä uutuus opetuksessa. Norjalaisten keksimää Kahoot-työkalua käytetään paljon niin opetustilanteissa kuin monissa muissa yhteyksissäkin. Kahootilla voidaan luoda yksinkertaisia oppimispelejä ja visailuja. Niiden avulla voidaan ”tutustua johonkin aiheeseen, omaksua tietoa ja vahvistaa tietopohjaa sekä suorittaa formatiivista arvostelua”, kuten Kahootin esittelyssä todetaan.  </p> <p>– Oppimisen kannalta on parempi käyttää itse päätään ja keksiä vastaus kuin saada vastaus valmiina. Lisäksi palaute siitä, onko vastaus oikein, on parempi saada heti kuin huomattavasti jälkijunassa. Mielestäni monivalintatehtävät sopivat yleisesti ottaen paremmin opetukseen kuin arvostelumenetelmäksi, Olstad sanoo.  </p> <h4>Aikuiset oppivat eri tavalla </h4> <p>– Tiedämme, että aikuiset oppivat eri lailla kuin lapset ja nuoret. Siksi on erittäin tärkeää, että opetuksen ja koulutuksen lähtökohtana toimivat oppijoiden tilanteet ja kokemukset, Olstad sanoo. Hän mainitsee opettajille ja oppilaitosten johdolle suunnatun kurssin, jonka Lillehammerin elinikäisen oppimisen keskus on kehittänyt. Kurssin päätöksenä toimii reflektoivan oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Itse kurssi toteutetaan ryhmätyönä, mutta loppureflektion kirjoittaa jokainen itse. Tällaisen ”lopputentin” innovatiivinen anti on siinä, että myös kurssin suunnittelija ja järjestäjä saavat palautetta, josta voi nousta uutta tietoa ja arvokkaita näkemyksiä seuraavia kursseja varten – ja ehkä myös uusia innovaatioita varten, Olstad jatkaa. </p> <h4>Tiedon kehittäminen   </h4> <p>– Ehkä me koulutussektorilla työskentelemme enemmän tiedon kehittämisen kuin innovaatioiden parissa. Alalla kokeillaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä, joista osa toimii hyvin ja johtaa hyviin oppimistuloksiin. On nähty myös esimerkkejä menetelmistä, joista opitaan paljon mutta jotka eivät silti ole opiskelijoiden kannalta toimivia Olstad lisää. Hän mainitsee esimerkin tapauspohjaiseen oppimiseen perustuvasta kurssista. Tapaukset olivat realistisia ja kiinnostavia, ja opiskelijat käyttivät niihin perehtymiseen paljon aikaa ja oppivat paljon. He eivät kuitenkaan hyötyneet oppimastaan tentissä, sillä opetus ja tentin sisältö eivät vastanneet riittävästi toisiaan. Niinpä opiskelijat eivät olleet tyytyväisiä, koska he halusivat ennen kaikkea hyvän tenttiarvosanan.  </p> <p>– Olet osallistunut norjalaiseen innovaatiolaboratorioon ja oppinut paljon siitä, miten innovaatiot syntyvät. Eikö ole olemassa innovaatiometodiikkaa, jota voisimme käyttää innovaatioiden kehittämisessä? </p> <p>– Metodiikka on tavallaan yksinkertainen. Meillä on idea, jota haluamme kokeilla. Teemme pienen prototyypin ja testaamme sitä. Näin näemme, mikä toimii ja mitä voidaan kehittää pidemmälle – tai sitten havaitsemme, että koko ideasta on luovuttava. Tämä on tyypillinen toimintatapa ohjelmistokehittämisen alalla, jossa tehdään prototyyppi, jota testataan ja parannellaan useaan otteeseen. Koulutussektorilla asia on paljon monimutkaisempi. Innovointia voidaan tehdä eri aihealueilla: toimintaedellytysten, oppimisresurssien, menetelmien tai loppuarvioinnin osalta tai koulutuksen tai opetuksen tulosten osalta. Tuloksilla tarkoitan tässä sitä, mistä englanniksi käytetään sanaa ”impact”, Olstad täsmentää.   </p> <p>Olstadin mielestä voi olla hyödyllistä kääntää katse toisaalle ja kysyä itseltään, onko tavoite saavutettu. On helposti mitattavissa, ovatko kaikki työntekijät suorittaneet heille määrätyn kurssin, mutta on jo paljon vaikeampaa mitata, onko kurssi johtanut haluttuihin tuloksiin. Otetaan esimerkiksi ravintolatyön hygieniaa käsittelevä kurssi: Onko työpaikan hygienia noussut hyvälle tasolle vai erittäin hyvälle tasolle sen jälkeen, kun kaikki työntekijät ovat käyneet kurssin? Entä onko rakennustyömaan turvallisuus parantunut kaikkien työntekijöiden suoritettua työturvallisuuskurssin? </p> <p>Innovaatiometodiikkaan kuuluu testaaminen. Olstad viittaa viime keväänä Trondheimin oppimisfestivaalilla käytyyn pyöreän pöydän keskusteluun, jossa hänen organisaationsa edustaja kysyi, onko koulutusalan innovointi mahdollista ilman, että samalla tehdään kokeita opiskelijoiden oppimistuloksilla. Keskustelussa tultiin siihen lopputulokseen, että myös innovoinnista ja kehitystyöstä luopuminen on opiskelijoiden käyttämistä koekaniineina. </p> <h4>Oppiainerajat ylittävää innovointia </h4> <p>– Olisiko sinulla kertoa jokin tuore norjalainen esimerkki koulutuskentän innovaatioista?  </p> <p>– OsloMet-korkeakoulussa on kokeiltu oppiainerajat ylittävää päivää, joka on suunnattu lastentarhanopettajaksi, opettajaksi, terveydenhoitajaksi ja lastensuojelupedagogiksi opiskeleville. Päivän aikana opiskelijat työskentelevät monitieteisissä ryhmissä tapausten parissa ja oppivat näin katsomaan asioita eri näkökulmista sekä kokeilemaan yhteistyötä. Tuota kokeilua voisi kai kutsua innovaatioksi, jos se on hyödyksi ja otetaan käyttöön, Kari Olstad toteaa. Hän johtaa</p> <p>Flexibel utdanning Norgessa innovaatioaiheista asiantuntijaryhmää, jossa pohditaan koulutussektorilla tehtävää tiedon kehittämistä ja innovointia. </p> <blockquote> <p>Alla esitellään kaksi esimerkkiä innovaatioista. Toinen liittyy metodeihin ja sisältöön, toinen taas koulutussektorin ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön muotoihin.</p> </blockquote> <h4>Norjan kielen opettajan menestysreseptinä yksinkertaisuus ja saavutettavuus </h4> <p><strong>Karense Foslien</strong> on saavuttanut menestystä opettamalla norjan kieltä YouTubessa. Hänen YouTube-videoillaan on pian 60 000 seuraajaa ja podcasteilla 20 000. Foslienia palkataan myös aikuiskoulutuskeskuksiin ja oppilaitoksiin luennoimaan siitä, miten norjaa voi oppia istumatta koulunpenkillä. DialogWeb kysyi Foslienilta, onko hänen menestyksensä taustalla älykäs innovaatio. </p> <p>– Olin hankkinut kokemusta useista verkkokielikouluista, ja vuonna 2015 päätin yrittää omillani. Halusin luoda yksinkertaisia, tavallisille ihmisille suunnattuja kursseja. Ei mitään hienoa ja monimutkaista. Ajatuksenani oli karsia pois kaikki sellainen, mikä mielestäni ei toiminut verkko-opetuksessa kovin hyvin, ja luoda yksinkertainen malli. Halusin rajata kaikenlaiset systeemit ja lomakkeet minimiin. Kun minulla ei ollut esteenäni systeemejä ja rutiineja, oli myös helpompaa olla innovatiivinen, Karense Foslien kertoo DialogWebille. </p> <p>– Päätit julkaista kurssivideoita YouTubessa? </p> <p>– Norjan kielen verkko-opettajana huomasin, että minulta kysyttiin samoja asioita yhä uudelleen. Mietin, miten homman voisi hoitaa tehokkaammin. Videoiden avulla voin vastata monelle kysyjälle yhdellä kertaa, ja he voivat katsoa videot sitten kun ehtivät ja niin monta kertaa kuin haluavat. Karense Foslienilla on tällä hetkellä noin 300 maksavaa kurssilaista Norwegian Teaching -kielikoulussaan. Kaikki muut seuraajat katsovat videoita ilmaiseksi. </p> <h4>Vapaaehtoistyötä</h4> <p>Foslien näkee videoiden maksuttomuuden omana panoksenaan vapaaehtoistyöhön. Hän on aiemmin tehnyt vapaaehtoistyötä eri yhteyksissä ja pitää sitä arvokkaana asiana. Nyt hän jakaa tuhansille ihmisille lyhyitä, yksinkertaisia ja hyödyllisiä videoita sekä podcasteja, joissa käydään läpi norjan kielen ilmiöitä. Hän on käsitellyt esimerkiksi ilmaisuja ”istedenfor” ja ”i stedet for” –  mitä ne merkitsevät, miten ne kirjoitetaan ja miten niitä käytetään. Kurssilaiset saavat videoiden ja podcastien lisäksi tiiviiseen tahtiin viestejä, joilla  heidän edistymistään seurataan. Juuri tiivis seuranta on Foslienin mukaan tärkeää, jotta opiskeluvauhti pysyy yllä. Norjan opiskelu käy melkein kokopäivätyöstä, hän toteaa.</p> <p>Karense Foslienilla oli selvä käsitys siitä, miten hän haluaa kehittää norjan kurssejaan. Hän ei noudattanut mitään systemaattista innovaatiometodiikkaa vaan löysi toimivan muodon yrityksen ja erehdyksen kautta. Kurssit ovat muodoltaan suurelta osin uudenlaisia, ja erityisesti niiden julkaisutapa on uusi. Kurssit ovat erittäin hyödyllisiä, ja niitä käyttää iso joukko ihmisiä. Niinpä voidaan sanoa, että ne täyttävät innovaation suppean määritelmän, johon Kari Olsen viittaa. Store norske leksikon -sanakirjassa on innovaatiolle laajempi määritelmä:  </p> <p>”Innovaatio tarkoittaa uudistumista: uuden luomista, muutosta; uusia tuotteita, palveluja tai tuotantoprosesseja; tai muutosten tekemistä siihen, miten hyödykkeitä tai muita arvokasta tuotetaan. Innovaatiolla tarkoitetaan ihmisen luomaa muutosta arvoa tuottavaan toimintaan.” </p> <h4>Kongsbergin koulu</h4> <p>– Innovatiivinen yhteistyöhanke, jossa kehitetään uutta ajattelua ja innovaatioita edistävää ympäristöä.  <br /> Kongsbergskolen, ”Kongsbergin koulu”, ei ole koulu vaan yhteistyöhanke, jonka osallistujina on yhtäältä päiväkoteja, kouluja ja yliopistoja ja toisaalta Kongsbergin kaupungin elinkeinoelämä. Kaupunki sijaitsee kaakkois-Norjassa ja käyttää itsestään nimeä Teknologiakaupunki, koska siellä on vahvasti teknologiavoittoinen toimintaympäristö ja paljon korkean teknologian yrityksiä. Hankkeen tavoitteena on edistää uutta luovaa ja kokonaisvaltaista opetustarjontaa, jossa painottuvat luonnontiedeaineet, teknologia ja innovaatiot.   </p> <p>Kysymme Kongsbergin elinkeinofoorumin toimitusjohtaja <strong>Wivi-Ann Bamrudilta</strong>, tavoitellaanko tällä koulutussektorin ja elinkeinoelämän välisellä yhteistyöllä innovaatioita. </p> <p>– Se ei ole päätavoitteemme, mutta uskon, että kohtaamiset ja kysymysten sekä ratkaisujen jakaminen luo uusia ideoita, uudenlaista ajattelua ja innovaatioita.</p> <p>Elinkeinofoorumi koordinoi kaikki Kongsbergskolen käynnistämät hankkeet, niin pienet kuin isommatkin. Esimerkki pienestä mutta tärkeästä hankkeesta voisi olla veneiden nikkarointi päiväkodissa. Yksi paikallinen yritys järjestää puusepän ja toinen hankkii materiaalit, kun taas päiväkodin työntekijät valvovat lasten työskentelyä. Huomattavasti isompi hanke liittyy teollisuusalan täydennyskoulutukseen. Tässä hankkeessa työskennellään keskeisten osaamiskysymysten parissa. Miten työntekijöiden osaamistasoa ylläpidetään? Mitä täydennyskoulutukseen halutaan sisällyttää? Miten koulutuksen tarjoajat voivat tarjota työpaikoille niiden tarpeita vastaavaa koulutusta, ja tiedetäänkö työpaikoilla, mitä kursseja niillä tarvitaan? Onko niillä täydennyskoulutuksen tilaamiseen tarvittavaa osaamista? Bamrud kertoo, että tässä hankkeessa on ollut tärkeää ottaa mukaan teknologian ja kehityksen osaajia juuri siksi, että saataisiin selville, millaista osaamista työpaikoilla tarvitaan – ei nyt vaan vuoden tai kolmen vuoden päästä.  </p> <p>[media:5055]</p> <p><em>Wivi-Ann Bamrud on innostunut työstään Kongsbergskole-hankkeessa, jossa hän koordinoi elinkeinoelämän ja koulutuksen välistä ainutlaatuista yhteistyötä Teknologiakaupunkina tunnetussa Kongsbergissa. Kuva: Jørn Grønlund</em></p> <p>Kongsbergskolen puitteissa on meneillään yli 30 osahanketta. Lisäksi hankkeeseen kuuluu koordinointiareena, jossa kokoonnutaan säännöllisesti. Siellä peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen rehtorit tapaavat elinkeinoelämän edustajia. ”Kyseessä on tärkeä kohtaamispaikka, jossa voimme keskustella, oppia ymmärtämään toisiamme ja pohtia, miten kehitämme yhteistyötämme”, Wivi-Ann Bamrud toteaa lopuksi. </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Torhild Slåtto

 
06. januar 2020

Motivaatio tutkinnon suorittamiseen nousee, kun ammattiopintoihin yhdistetään perustaitojen vahvistaminen

Näin kertoo tuore tutkimus, jonka NIFU-tutkimuslaitos on tehnyt Norjan elinikäisen oppimisen viraston, Kompetanse Norgen, toimeksiannosta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Tämäntyyppistä yhdistelmäkoulutusta tarjoaa kokeiluna laaja joukko koulutusalan toimijoita, jotka ovat saaneet tarkoitukseen Kompetansepluss-tukijärjestelmästä taloudellista tukea. </p> <p>Kokeilun ansiosta koulutusta on voitu tarjota sellaisille ihmisille, joille sopivia koulutusohjelmia ei aiemmin ole juurikaan ollut tarjolla. Kokeilu antaa heille paremmat edellytykset ammattitutkinnon suorittamiseen.  </p> <p>– Erittäin myönteistä on, että kokeilulla on tavoitettu sellaisia ammattialoja, joilla on suuri pula pätevästä työvoimasta. On jännittävää nähdä, kuinka moni lopulta saa kisällinkirjan käytyään loppuun yhdistelmäkoulutuksen, sanoo Kompetanse Norgen vt. johtaja <strong>Anders Fremming Anderssen</strong>. </p> <p>Lisää tietoa NIFU:n tutkimuksesta (norjaksi) <a href="https://www.kompetansenorge.no/nyheter/slik-blir-folk-motivert-til-a-ta-fagbrev/" target="_blank">täältä.</a><br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
29. oktober 2019

Osaamispolitiikka edelleen painopisteenä Norjassa

Osaamisuudistuksen, kotouttamisstrategian ja osallisuustalkoiden jatkaminen sisältyy Norjan hallituksen budjettiehdotukseen vuodelle 2020.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Norjan hallitus aikoo suunnata 112 miljoonaa kruunua lisää rahaa osaamisuudistukseen, joka kulkee nimellä ”Lære hele livet” (Oppia koko elämä). Vuodelle 2020 uudistukseen on varattu yli 300 miljoonaa kruunua. </p> <p>Uudistuksen taustalla on se, että työt, joissa ei edellytetä juurikaan muodollista pätevyyttä, ovat yhä harvemmassa. Lisäksi teknologinen kehitys edellyttää uudenlaista osaamista, ja monilla työpaikoilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla olisi niiden tarvitsemaa osaamista.    </p> <p>- Osaamisohjelman perustamiseen 30 miljoonaa kruunua ja 97 miljoonan kokonaiskehys vuodelle 2020. Lisäyksestä 15 miljoonaa kruunua käytetään ohjelmiin, jotka kohdistetaan erityisen voimakkaassa muutoksessa oleville ammattialoille. Rakennus- ja teollisuusalan ohjelmat jatkuvat tämän osaamisohjelman alaisina. Sama koskee kunnallisen terveydenhuolto- ja hoiva-alan ohjelmaa. Työelämäosapuolia on lisäksi pyydetty ehdottamaan ohjelmaan kolmatta ammattialaa, jotta sitä saadaan laajennettua.   </p> <p>- 10 miljoonaa kruunua toimenpiteisiin, jotka suunnataan toisen asteen koulutuksen keskeyttäneille 16 –24-vuotiaille nuorille. </p> <p>- 41 miljoonaa kruunua Norjan valtion opintolainarahastolle opintotuen sovittamiseksi paremmin niiden aikuisten tarpeisiin, jotka haluavat yhdistää opiskelun työntekoon ja perhe-elämään. </p> <p>- 5 miljoonaa kruunua sadan uuden opiskelupaikan perustamiseen korkea-asteen ammatilliseen koulutukseen.    </p> <p>- 36,1 miljoonaa kruunua täydennyskoulutuspilottihankkeen jouduttamiseen.</p> <p>Vuoden 2020 budjettiehdotukseen sisältyy myös kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin suunnattava lähes 320 miljoonan kruunun määräraha. Rahoja aiotaan käyttää muun muassa aikuisten maahanmuuttajien ammattikoulutuksen tukemiseen. Hallitus haluaa myös perustaa lisää nuorille maahanmuuttajille suunnattuja, toisen asteen opintoihin valmistavia luokkia, jotta entistä useampi oppilas saa tukea toisen asteen koulutuksen suorittamiseen. Lisäksi suunnitteilla on täydennyskoulutusta opettajille, jotka opettavat norjan kieltä aikuisille.</p> <p>Hallituksen ehdotuksen mukaan inkluusio- eli osallisuustalkoisiin suunnataan 50 miljoonan kruunun lisärahoitus vuonna 2020. Tavoitteena on muun muassa kannustaa työnantajia palkkaamaan enemmän vajaakuntoisia ja henkilöitä, joilla on aukkoja työhistoriassa. Lisäksi hallitus esittää lisärahoitusta suunnattavaksi yksilölliseen työllistämistukeen ja työelämässä käytettäviin henkilökohtaisiin avustajiin.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 

Sverige

 
24. februar 2020

Validointikotka on laskeutunut

Monille ruotsalaisille työnantajille aiemmin hankitun osaamisen validointi on tärkeä ratkaisu osaamisen varmistamisen ongelmaan. Validointineuvottelukunta sai loppumietintönsä valmiiksi tammikuussa, ja nyt on tärkeää tavoittaa kaikki ne, jotka tarvitsevat osaamisen validointia. Pohjoismaiset naapurimaamme toimivat inspiraation lähteinä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>– Kotka on laskeutunut! totesi validointineuvottelukunnan kansliapäällikkö <strong>Elin Landell</strong> esitellessään Ruotsin hallituksen tulevaa validointityötä koskevaa ehdotusta, joka on syntynyt nelivuotisen työn tuloksena.</p> <p>Neuvottelukunnan loppumietinnön esittelyn yhteydessä Växjössä järjestettiin kansallinen konferenssi. Tilaisuus oli suunnattu muun muassa aluehallinnon ja korkeakoulujen työntekijöille, toisen asteen jälkeisen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, työnvälityksen työntekijöille, opinto- ja ammatinvalinnanohjaajille sekä aikuiskoulutuksen parissa työskenteleville. Konferenssiliput varattiin loppuun jo viikkoja etukäteen.</p> <p>Konferenssin herättämä kiinnostus ei oikeastaan ole mikään ihme: Monilla aloilla tarvitaan paljon osaavaa työvoimaa sekä nyt että tulevaisuudessa. Samaan aikaan on olemassa ihmisiä, jotka eivät uskalla hakea osaamistaan vastaavia töitä, koska heillä ei ole virallisia todistuksia osaamisestaan.</p> <p>Neuvottelukunta luovutti koulutusministeri <strong>Anna Ekströmille</strong> 13. tammikuuta mietintönsä, joka sisältää ehdotuksia siitä, miten aiemmin hankitun osaamisen validointia Ruotsissa tulisi vastedes edistää. Mietinnössä ehdotetaan seuraavia toimia:</p> <ul> <li>Uusi, yhteinen määritelmä aiemmin hankitun osaamisen validoinnille.</li> <li>Uusi asetus, joka sisältää validointia koskevia yleisiä säännöksiä.</li> <li>Korkeakouluissa ja toisen asteen jälkeisessä ammattikoulutuksessa (yrkeshögskolan). tapahtuvan validointitoiminnan selkeyttäminen.</li> <li>Kansallinen osaamisen turvaamisen ja elinikäisen oppimisen strategia.</li> <li>Validointineuvosto, jota johtaa kyseisen hallinnonalan ministeri.</li> <li>Osaamisen turvaamisen tulee kuulua aluehallinnon perustehtäviin.</li> <li>Valtionavustuksia ammattialojen toteuttaman validointitoiminnan jatkokehittämiseen.</li> <li>Validoinnin saatavuutta kuntien järjestämässä aikuiskoulutuksessa parannetaan velvoittamalla kunnat tarjoamaan opiskelijoille validointia, ja selkeytetään validointiprosessiin sisältyvää kartoitusta, arviointia ja dokumentointia.</li> </ul> <p>Neuvottelukunnan laskelmien mukaan aiemmin hankitun osaamisen validointi tuottaa pitkällä aikavälillä suuria taloudellisia voittoja sekä yksilölle että yhteiskunnalle.</p> <p>– Tulee kalliiksi olla poissa töistä opiskelujen takia, eikä pitkän työuran tehnyt ihminen voi aloittaa uudelleen nollasta, Elin Landell totesi.</p> <p>Vaikka validointiin liittyvää työtä tehdäänkin Ruotsissa jo monilla alueilla, sen toteuttamisessa on edelleen paljon tehtävää. Skolverket-viraston sivuilla on saatavilla tukea ja työkaluja. Lisäksi kahdessa korkeakoulussa on tarjolla 7,5 opintopisteen laajuinen etäkurssi käytännön validointityöstä.</p> <h2>Esikuvina Norja ja Islanti</h2> <p>Muutama Ruotsin naapurimaista on päässyt monella tavoin pidemmälle osaamisen varmistamisessa kuin Ruotsi. Norjan elinikäisen osaamisen viraston, Kompetanse Norgen <strong>Randi Husemoen</strong> kertoi Norjan osaamisen varmistamista ja elinikäistä oppimista koskevasta strategiasta. Validointineuvottelukunnan ehdotuksiin sisältyy strategian ruotsalainen vastine.</p> <p><strong>Fjóla Maria Lárusdottir </strong>puolestaan esitteli Islannissa tehtävää validointitoimintaa. Validointiprosessi on tarkkaan jäsennelty, ja jokaiselle määritellään ohjaaja, joka on mukana koko prosessin ajan.</p> <p>Konferenssin yksi osa koostui valinnaisista seminaareista. Ensimmäisen päivän aiheisiin kuului muun muassa ammattialojen toteuttama validointi. Seminaareissa puhuttiin paljon eri sektorien välisestä yhteistyöstä.</p> <p>[media:5185]</p> <p><em>Konferenssin juontajana toimi entinen NVL-koordinaattori Svante Sandell yrkeshögskolan-koulutuksesta vastaavasta virastosta. </em></p> <p>Konferenssin toisena päivänä <strong>Anna Kahlson</strong> ja <strong>Anna Haglund</strong> toisen asteen jälkeisestä ammattikoulutuksesta vastaavasta virastosta (Myndigheten för yrkeshögskolan) esittelivät tekemäänsä selvitystä siitä, kuinka moni toisen asteen jälkeistä ammattikoulutusta suorittava opiskelija on saanut kursseja hyväksiluetuksi. Selvityksestä ilmeni, että osuus on melko pieni, vain 2–3 % kaikista opiskelijoista. Tähän on syynä muun muassa se, että opiskelijat suorittavat kursseja saadakseen opintotukea, sekä se, että hyväksilukeminen on kallista ja aikaa vievää.</p> <p>– Meidän tulisi ehkä ottaa käyttöön joustava hyväksilukureitti, jotta tavoittaisimme uusia kohderyhmiä, alustajat totesivat. Esimerkkinä he mainitsivat ihmiset, jotka eivät voi hakeutua yrkeshögskolan-koulutuksiin, koska 1,5–2 vuotta on liian pitkä aika opiskella.</p> <h2>”Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että se onnistuu”</h2> <p>Konferenssin lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistui viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajia.</p> <p>– Meidän on saatava perille eri kohderyhmille sopeutettua tietoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen tarvitaan myös rahoitusmalleja, sanoi yrkeshögskolan-koulutuksesta vastaavan viraston pääjohtaja <strong>Thomas Persson. </strong></p> <p>Kronobergin alueen HR-päällikkö <strong>Pontus Juhlin</strong> myönsi, että monet työnantajat ovat suhtautuneet hieman joustamattomasti muilla tavoin kuin korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen arvostamiseen.</p> <p>– Näiden päivien aikana on käynyt ilmi, että se on vaikeaa. Muut pohjoismaat kuitenkin osoittavat, että se on mahdollista. Yrityksethän arvioivat työntekijöitään jatkuvasti, mutta miten ulkopuolelta tulevan ihmisen osaaminen arvioidaan? Pontus Juhlin pohti.</p> <p>Juhlin kertoi myös, että vaikka hoitoalalla on suuri tarve varmistaa osaajien saatavuus, on vaikeaa löytää työpaikkoja, jotka ottaisivat opiskelijoita perehdytykseen, koska hoitoalan henkilöstö on karsittu niin minimiin.</p> <p>– Elinkeinoelämän ja koulutustoimen välinen etäisyys on edelleen kovin pitkä, ja niiden välillä on paljon kynnyksiä ja esteitä. Minusta kuitenkin vaikuttaa, että kiinnostus on lisääntymässä – elinkeinoelämä tarvitsee koulutustointa pystyäkseen rekrytoimaan, totesi <strong>Erik Blomgren </strong>Sydsvenska Handelskammarenista, joka on yritysten etujärjestö.</p> <p>Validointineuvottelukunnan Elin Landellin päätössanat olivat sävyltään optimistiset:</p> <p>– Viime vuosina osaamisen validoinnissa on tapahtunut upeaa kehitystä. Tieto, uteliaisuus ja into ovat lisääntyneet.</p> <h2>Kaksi konferenssiosallistujaa pääsee ääneen</h2> <p><strong>John Harming</strong> ja <strong>Monica Lantz</strong> työskentelevät molemmat johtavina suunnittelijoina Göteborgin kaupungin työmarkkina- ja aikuiskoulutushallinnossa. Molemmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti osaamisen validointiin mutta tietävät omasta kokemuksesta, ettei se käytännössä ole aina kovin helppoa.</p> <p>[media:5186]</p> <p><em>Islannissa tehtävä validointityö teki vaikutuksen Göteborgin kaupungin palveluksessa työskenteleviin John Harmingiin ja Monica Lantziin. </em></p> <p>– Meillä on hieman vaikeuksia saada prosessi kunnolla käyntiin. Yhtenä ongelmana on se, että aikuisten toisen asteen koulutuksen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvilla ei ole juurikaan aiempaa koulutusta ja he ovat usein kaukana työmarkkinoilta. Niinpä heillä ei välttämättä ole paljoakaan validoitavaa, Monica Lantz sanoi.</p> <p>– Kaikkien palojen täytyy olla kohdallaan. Islannissa tuntuvat olevan kohdallaan muun muassa politiikka, rahoitus, rajaukset, menetelmät, työelämäyhteistyö, validointiin hakeutumisen selkeys, fiksut täydennyskoulutusratkaisut ja se, että ohjaaja on mukana validoinnin alusta loppuun. Vaikuttaa toimivalta ratkaisulta, että sama henkilö on validoitavan tukena koko prosessin ajan, jolloin prosessista muodostuu validoitavan näkökulmasta katkeamaton ketju. Tästä toimintatavasta meillä on paljon opittavaa, John Harming totesi.</p> <h2>Linkkejä:</h2> <p>Lue lisää validointineuvottelukunnan loppumietinnöstä täältä (ruotsiksi): <a href="http://www.valideringsdelegation.se" target="_blank">http://www.valideringsdelegation.se </a></p> <p>NVL:n validointiverkosto: <a href="https://nvl.org/validering" target="_blank">https://nvl.org/validering </a></p> <p>Validointitietoa Skolverket-viraston sivuilla: <a href="https://www.skolverket.se/regler-och-ansvar/ansvar-i-skolfragor/validering-av-kunskap-och-kompetens" target="_blank">https://www.skolverket.se/regler-och-ansvar/ansvar-i-skolfragor/validering-av-kunskap-och-kompetens</a></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Marja Beckman

 
15. september 2014

Uusi kansansivistystä koskeva lakiesitys hyväksyttiin

[FORMAT,"[FORMAT,<p class=""><strong>Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt uuden kansansivistystyötä koskevan lakiesityksen. Esityksessä painotetaan vapaan sivistystyön vastuuta moninaisuus- ja tasa-arvoasioissa. Ruotsidemokraatit oli ainoa puolue, joka äänesti esitystä vastaan. </strong></p> <p class="">Uuden lakiesityksen myötä Ruotsin valtiollisella kansansivistyspolitiikalla on nyt selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa, että valtion kansansivistyspolitiikkaan liittyvät pyrkimykset selkiytyvät ja että vapaalla sivistystyöllä on laajempi kohderyhmä kuin aikuiskoulutuksella, johon vapaa sivistystyö aiemmin sisältyi.</p> <p class="">- Valtiopäivät on ensimmäistä kertaa historiassa määritellyt kansansivistyspolitiikalle päämäärän. Tämä on selkeä viesti sivistysliittojen ja kansanopistojen painoarvosta ja merkityksestä. Se on vain yksi niistä syistä, joiden vuoksi Ruotsin kansansivistysväellä on mielestäni syytä röyhistää hieman rintaansa valtiopäivien keskiviikkoisen päätöksen jälkeen, totesi kansansivistysasioista vastaava ministeri <strong>Maria Arnholm</strong>.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]:

 
14. december 2018

Ruotsin Euroopan sosiaalirahastolta 22 miljoonaa kruunua kansanopistohankkeelle

Hankkeen järjestää Ruotsin kansansivistysneuvosto, Folkbildningsrådet, yhdessä kuuden eri puolilla Ruotsia sijaitsevan kansanopiston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa menetelmiä, jotta nuoret maahanmuuttajat suorittaisivat loppuun kansanopisto-opintonsa.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Hanke on kolmivuotinen ja alkaa vuonna 2019. Kohderyhmänä ovat alle 24-vuotiaat nuoret maahanmuuttajat.</p> <p>– Olemme iloisia siitä, että Euroopan sosiaalirahastoneuvosto on myöntänyt tälle hankkeelle rahoitusta. Päätös on tunnustus kansanopistolle koulutusmuotona ja antaa meille mahdollisuuden kehittää sekä levittää kansanopistojen työtapoja, toteaa Folkbildningsrådetin pääsihteeri<strong> Maria Graner</strong>.  </p> <p>Hankkeen nimi FAMN on lyhenne sanoista ”folkhögskola som arena för metodutveckling med nyanlända” (kansanopisto maahanmuuttajakoulutuksen menetelmien kehittämisympäristönä). Sen tavoitteena on luoda työtapoja ja malleja, jotka helpottavat siirtymää kielikoulutuksesta kansanopiston yleissivistävään opetukseen. Hankkeen avulla pyritään myös kehittämään nuorten maahanmuuttajien opetuksen pedagogiikkaa.</p> <p>– Kansanopistoilla on pitkä kokemus nuorten maahanmuuttajien kanssa työskentelystä esimerkiksi opintoihin motivoivilla kansanopistokursseilla ja kotouttamiskursseilla. Opistoissa osataan kohdata haavoittuviin ryhmiin kuuluvat ihmiset, jotka tarvitsevat lisää koulutusta, Maria Graner toteaa lopuksi. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
14. december 2018

Viraston uuden tutkimuksen mukaan vain harva suorittaa tutkinnon kunnallisessa toisen asteen aikuiskoulutuksessa

Toisen asteen tutkinto jää Ruotsissa täpärästi saamatta vuosittain noin 7000:lta nuorisoasteen opiskelijalta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Ruotsin kouluasioista vastaavan viraston Skolverketin tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka neljäs tästä joukosta jatkaa opintojaan kunnallisessa toisen asteen aikuiskoulutuksessa (komvux). </p> <p>Vain noin yksi kahdestakymmenestä opiskelijasta suorittaa kunnallisessa aikuiskoulutuksessa toisen asteen tutkinnon. Skolverket on tutkinut opiskelijoita, jotka siirtyivät lukuvuonna 2014/15 komvuxiin 18 kuukauden kuluessa toisen asteen nuorisokoulutuksen keskeyttämisestä. </p> <p>– Suurin osa niistä opiskelijoista, joilla toisen asteen tutkinnosta puuttuu muutamia kursseja, ei selvästikään hakeudu komvuxiin kovinkaan pian. Siksi opiskelijoita on tärkeää tukea nuorisoasteella niin, että he saavat suoritettua tutkinnon. Niille, joilta tutkinto kuitenkin jää saamatta, on kerrottava selvästi mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun aikuiskoulutuksessa, sanoo Skolverketin aikuiskoulutusyksikön johtaja <strong>Marcello Marrone.</strong>  </p> <p>Ne opiskelijat, jotka siirtyvät kunnalliseen aikuiskoulutukseen täydentämään toisen asteen opintojaan, suorittavat etupäässä matematiikan, ruotsin ja englannin kursseja.<br /> Matematiikka on nuorisoasteen opiskelijoille eniten ongelmia tuottava aine, ja se aiheuttaa vaikeuksia myös toisen asteen aikuiskoulutuksessa. <br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[3,MLang]: aikuiskoulutus   

 
23. november 2018

Ruotsin panostus oppimiskeskuksiin inspiroi naapurimaita

Oppimiskeskuksia on ollut Ruotsissa pitkään. Tanskassa suurin osa koulutuksesta on edelleen keskittynyt oppilaitosten kampuksille. Tanskalainen Emil Erichsen oli mukana käynnistämässä Nordplus-hanketta, jonka nimi on Nordic Learning Center Innovation. Hankkeessa neljä pohjoismaata vaihtoi kokemuksiaan etäoppimisesta.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Oppimiskeskusten tarkoituksena on parantaa pienemmillä paikkakunnilla asuvien opiskelumahdollisuuksia. Oppimiskeskus on opiskelutila, joka sijaitsee alueella, jonka lähellä ei ole yliopistoja eikä korkeakouluja. </p> <p>Tiloissa on usein henkilökuntaa, joka voi auttaa opiskelijoita eri tavoin. Osassa oppimiskeskuksista on myös tentinvalvojia. </p> <p>Mahdollisuus opiskella omalla asuinpaikkakunnalla voi olla ratkaiseva tekijä ihmiselle, joka on ehtinyt kiinnittyä tiettyyn paikkaan esimerkiksi perheen perustamisen kautta tai opiskelee työn ohessa.  </p> <p>Maaliskuussa 2015 <a href="https://nvl.org/Content/Teknik-och-politik-forandrar-larcentrens-framtid" target="_blank">DialogWeb vieraili Katrineholmissa sijaitsevassa oppimiskeskuksessa</a>. Vuosina 1997–2002 toteutetun suuren Kunskapslyftet-koulutuspanostuksen jälkeen Ruotsin kuntien saama rahoitus pieneni huomattavasti, ja jokainen kunta sai itse päättää, miten paljon käyttää rahaa aikuiskoulutukseen ja oppimiskeskuksiin. </p> <p>Tilanne jatkui samanlaisena kevääseen 2018, jolloin <a href="https://www.skolverket.se/skolutveckling/statsbidrag/statsbidrag-for-larcentrum-2018" target="_blank">kouluasioiden virasto Skolverket julkisti haettavaksi oppimiskeskusten kehittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen. </a>Ensimmäinen hakukierros järjestettiin touko-kesäkuussa 2018, ja sen osalta selvitykset toimitetaan tammi-helmikuussa 2019. Uusi hakukierros on tulossa helmi-maaliskuussa 2019. Ensimmäisellä hakukierroksella oppimiskeskuksia koskevia valtionapuhakemuksia tuli yhteensä 59. </p> <p>– Hakemuksia tuli tasaisesti koko maasta, kertoo <strong>Moa Seppälä Zetterberg</strong> Skolverket-viraston valtionavustusosastolta. (Ks. tarkempi maantieteellinen jakauma alla olevasta kartasta.) </p> <p>Skolverket tekee avustuspäätökset useiden eri tekijöiden perusteella. Virasto tarkastelee muun muassa sitä, miten oppimiskeskus edistää yksilöiden pääsyä koulutukseen ja mahdollisuuksia sen loppuun suorittamiseen, sekä maantieteellistä jakaumaa. Haussa suositaan kuntia, joissa ei ole oppimiskeskuksia. </p> <p>– Koska hakemuksia oppimiskeskusten perustamiseksi tuli tasaisesti eri puolilta Ruotsia, vuonna 2018 ei suosita mitään tiettyjä alueita, Moa Seppälä Zetterberg kertoo. </p> <p>Tanskassa ei ole vielä samanlaista yliopistotason oppimiskeskusten ja etäkoulutusten perinnettä kuin Ruotsissa, kertoo Emil Erichsen, joka työskentelee Tanskan Sjellannissa Holbækin kunnassa sijaitsevassa koulutus- ja opintokeskuksessa.</p> <p>– Pohdimme kollegani kanssa, miksi koulutus on niin keskittynyttä Tanskassa ja monessa muussa maailmankolkassa. Tajusimme, että kampuksilla tapahtuvan opiskelun lisäksi tarvitaan muutakin tarjontaa. Emme ruvenneet keksimään pyörää uudelleen vaan päätimme katsoa, miten asiat on tehty muualla. Vaikka kaikissa pohjoismaissa on samankaltaiset olosuhteet ja maat ovat monesta asiasta yhtä mieltä, emme kuitenkaan ole toistemme suoria kopioita, Emil Erichsen toteaa.  </p> <p>[media:4150] <br /> <em>– Tämä hanke osoitti, että inspiroivia ideoita saadakseen ei tarvitse matkustaa Singaporeen tai Irlantiin, kertoo Emil Erichsen, jonka työpaikka on Holbæk Uddannelses- og studiecenter. </em></p> <p>Nordplus-ohjelman tuella on toteutettu muutama pohjoismainen yhteistyöhanke. Viimeisin oli nimeltään <strong>Nordic Learning Center Innovation</strong> (NLCI), ja se kesti elokuusta 2016 heinäkuuhun 2018. Hankkeen osallistujat kokoontuivat workshopeihin, jotka järjestettiin Tanskan Holbækissa, Ruotsin Ronnebyssä, Mikkelissä, Islannin Reykjanesbærissa ja Ruotsin Västervikissä. </p> <p>Workshopien anti jaoteltiin neljään eri teemaan. </p> <p>• <strong>Ensimmäinen teema</strong> käsittelee sitä, miten oppimiskeskus voi toimia strategisena välittäjänä alueen asukkaiden ja koulutuksen järjestäjien, työnantajien ja ammattiliittojen välillä. </p> <p>• <strong>Toinen teema</strong> käsittelee uusia oppimistapoja, esimerkiksi e-oppimista ja erilaisia sähköisiä alustoja. Ruotsissa monet yliopistot tarjoavat etäopintokursseja, joissa kaikki opetus tai suuri osa siitä tapahtuu verkossa. Osa oppilaitoksista tarjoaa monimuoto-opintoja, joissa lähitapaamisia on muutama lukukaudessa. Emil Erichsenin mukaan Tanskassa ei tällä hetkellä ole tarjolla juuri lainkaan yliopistotason etäkoulutusta.</p> <p>• <strong>Kolmantena teemana</strong> on uusien käyttäjien etsiminen.</p> <p>– Kaikki eivät halua opiskella isolla kampuksella 4000 muun opiskelijan kanssa, vaan opiskelevat mieluummin rauhassa pienimuotoisemmassa oppimisympäristössä, Emil Erichsen toteaa. </p> <p>Islannista löytyi hyvä esimerkki siitä, miten tavoitetaan kohderyhmiä, joilla on kielivaikeuksia ja/tai huonot digitaaliset taidot. – Esimerkki korostaa etäopetuksen potentiaalia uusien kohderyhmien löytämisessä, hankkeen kotisivuilla todetaan.  </p> <p>• <strong>Neljäs teema</strong> on paikallisyhteisön mobilisointi.</p> <p>– Paikallinen tuki on tärkeää uutta oppimiskeskusta avattaessa. Muuten paikkakuntalaiset eivät saa tietää keskuksen olemassaolosta, Emil Erichsen selittää.</p> <p>– Kyseessä on paikallinen haaste, joka on ratkaistava paikallisesti. Haasteen ratkaisemiseen tarvitaan useita eri tahoja: Siihen ei riitä yksin elinkeinoelämän, oppilaitosten tai kunnan panos, vaan tarvitaan yhteistä ponnistusta, todetaan hankkeen kotisivuilla</p> <p>Emil Erichsenin mielestä NLCI:stä saadut kokemukset ovat olleet erittäin hyödyllisiä, ja hän jatkaa työtään uusien oppimiskeskusten perustamiseksi Tanskaan (jossa niitä tällä hetkellä on vain kaksi) ja etäkoulutuksen kehittämiseksi.  </p> <p>– Joka viikko mietin, että ”meidän täytyy pitää mielessä ne asiat, mitä Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa tehdään”. Hyödynnämme Ronnebyssa ja Västervikissä saamiamme kokemuksia jokapäiväisessä työssämme, Emil Erichsen kertoo. </p> <p>Pohjoismaiden rajat ylittävä yhteistyö jatkuu. Emil Erichsen kertoo lähtevänsä pian kollegansa kanssa uudelleen Ronnebyhyn katsomaan, miten siellä toimitaan.</p> <p>– Tämä hanke osoitti, että inspiroivia ideoita saadakseen ei tarvitse matkustaa Singaporeen tai Irlantiin, Emil Erichsen sanoo.</p> <p>[media:4151] <br /> <em>Tästä Skolverketin kartasta näet, miten oppimiskeskuksiin tarkoitettujen valtionavustusten ensimmäisen kierroksen hakemukset jakautuivat maantieteellisesti. </em></p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Marja Beckman

 
23. november 2018

Sivistysliitot järjestävät ulkomailla syntyneille naisille suunnattua etsivää toimintaa kohdennetulla valtionavulla

Virallisten tilastojen mukaan Ruotsissa asuvista ulkomailla syntyneistä naisista on työelämässä huomattavasti pienempi osuus kuin Ruotsissa syntyneistä naisista ja ulkomailla syntyneistä miehistä.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Vuonna 2018 Ruotsin 10 sivistysliittoa ovat saaneet valtionapua etsivän toiminnan järjestämiseen työmarkkinoiden ulkopuolella olevien naisten osallistamiseksi. Tuoreessa raportissa sivistysliitot kertovat näkemyksiään alkuvuoden kokemuksista. </p> <p>Sivistysliitoilla on omasta mielestään hyvät valmiudet tehtävään. Niiden toiminta kattaa suuren osan maasta, ja niillä on laaja verkosto ja yhteydet muuhun kansalaisyhteiskuntaan sekä paikallisiin <br /> yhdistyksiin.</p> <p>Sivistysliitoilla on myös pitkä kokemus etsivästä työstä. Lisäksi osalle sivistysliittojen toimintaan osallistuneista naisista annetaan myöhemmin mahdollisuus toimia ohjaajana, mentorina ja esikuvana Ruotsiin vastikään muuttaneille naisille. Sivistysliittojen toiminnan tavoitteena on  murtaa eristyneisyys ja ulkopuolisuus ja toimia ensimmäisenä lenkkinä ketjussa, joka johtaa jatko-opintoihin ja työelämään muihin toimijoihin – kuten kuntiin ja työnvälitysviranomaisiin – solmittavien kontaktien kautta. </p> <p>Sivistysliitot laskevat tavoittavansa vuonna 2018 noin 5000 naista, mutta tarve on niiden mukaan huomattavasti suurempi. </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
25. februar 2019

Tutkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen kiinnostaa Ruotsissa

Ruotsin kansallinen tutkintojen viitekehys (SeQF) on järjestelmä, jonka kautta ammattialat ja koulutuksenjärjestäjät voivat saada tutkinnoille tasomäärityksen ja laadunvarmistuksen. Ruotsin kansallisesta viitekehyksestä vastaa toisen asteen jälkeistä ammattikoulutusta hallinnoiva viranomainen, Myndigheten för yrkeshögskolan. Viitekehyksen avulla kaikki osaaminen tehdään näkyväksi, jolloin opinnoista ja työelämästä saadun monenlaisen osaamisen vertailu helpottuu. Tähän mennessä kansalliseen tutkintojen viitekehykseen on sijoitettu kuusi tutkintoa, ja yli 20 tutkintoa on parhaillaan käsittelyssä odottamassa sijoittamista.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Kansallista viitekehystä koordinoivan viraston tutkija <strong>Kerstin Littke</strong> on yksi niistä, jotka vastaavat viitekehyksen käyttöönotosta. Hänen mielestään kehystä kohtaan tunnettu kiinnostus on selvästi kasvussa: </p> <p>– Olemme huomanneet, että yhä useammat ymmärtävät viitekehyksen idean. Olemme yhteyksissä useiden toimialojen kanssa, jotka pitävät tutkintojen kuvailemista ja niiden tason määrittelyä tärkeänä. Viitekehyksen avulla työntekijöiden osaamista voidaan esimerkiksi kehittää vaativampia tehtäviä varten ja rekrytoida vähemmän vaativiin tehtäviin uutta henkilöstöä. Meihin ottavat yhteyttä myös sellaiset koulutuksenjärjestäjät, jotka tarjoavat formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolista koulutusta, sillä he haluavat selvittää tarjoamiensa koulutusten tasoluokituksen ja osaamissisällöt.  Viitekehyksellä on merkitystä myös yksilötasolla. Tämä näkyy siinä, että monet vanhemman tutkinnon suorittaneista ovat tiedustelleet, voivatko he saada tutkintonsa tunnustetuksi jonkin viitekehykseen kuuluvan taitotason mukaisesti. Tavoitteena on ennen kaikkea saada pätevyys ulkomaisiin jatko-opintoihin tai tiettyyn työtehtävään.</p> <p>Lue lisää <a href="https://www.myh.se/Nyhetsrum/Nyheter/2019/Kvalifikationer-inplacerade-i-SeQF--vad-hander-sen/" target="_blank">tästä</a>.</p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]

 
26. marts 2019

”Kieli opitaan mielekkäässä kontekstissa”

Uuden kielen opetteleminen vaatii aikaa ja ponnistelua, etenkin jos opiskelija ei osaa lukea eikä kirjoittaa omalla äidinkielellään. DialogWeb kävi tapaamassa Qarin ”Q” Frankeria, pitkän linjan NVL-aktiivia, joka tietää lähes kaiken luku- ja kirjoitustaidon perusteiden opettamisesta aikuisille.
[FORMAT,"[FORMAT,<p>”Hei, olet soittanut Q:lle”, hän sanoo puhelinvastaajaviestissään. </p> <p>NVL:n lukutaitoverkosto Alfarådetin jäsen ja tärkeä vaikuttaja <strong>Qarin Franker</strong> kastettiin alkujaan Kariniksi. Yhdentoista vuoden iässä hän kuitenkin alkoi miettiä nimeään ja harjoitella allekirjoitustaan. Silloin hän keksi, että Karinin voisi kirjoittaa Q:lla. Sittemmin hän halusi olla nimeltään vain Q. </p> <p>– Anoin väestörekisteristä lupaa vaihtaa nimeni Q:ksi, mutta anomukseni hylättiin sillä perusteella, että Q on kirjain eikä nimi. Perustelin kantaani sillä, että YK:n pääsihteerinä oli silloin <strong>U Thant</strong>, mutta perustelua ei hyväksytty. </p> <p>Myöhemmin kävi ilmi, että burmalaisessa nimessä U Thant esiintyvä U on kohteliaisuutta ilmaiseva etuliite, vähän kuin ”herra”. Qarin joutui tekemään kompromissin ja muuttamaan nimensä Qariniksi. Hänen ystävänsä kutsuvat nykyisin häntä Q:ksi, mutta opiskelijoille hän yleensä esittäytyy nimellä Qarin. </p> <p>DialogWebin toimittaja on matkannut Göteborgiin tapaamaan Qarin Frankeria, koska tämä on pian jäämässä eläkkeelle toimittuaan monta vuotta NVL:n lukutaitoverkosto Alfarådetissa. Verkoston toimialana on luku- ja kirjoitustaito-opetus, joka on suunnattu vähän tai ei lainkaan kouluja käyneille aikuisille. </p> <p>Aurinko paistaa, kun kuljemme ylös mäkeä raitiovaunupysäkiltä kohti Göteborgin yliopiston humanistista tiedekuntaa. Kävellessämme Göteborgin taidemuseon ohi Qarin kertoo, että museo valmistui vuoden 1923 maailmannäyttelyn alla. Silloin paikalla oli myös köysirata, joka johti vasta-avattuun Lisebergin huvipuistoon. Liseberg ja museo ovat jäljellä mutta köysirata ei. Mäkistä katua reunustavat alppiruusupensaat ja lummelampi. </p> <p>Haluan vielä palata Q-nimeen, joten kysyn, kertooko se haastateltavani mielestä jotain hänen persoonallisuudestaan. Onko hän sellainen ihminen, joka haluaa kulkea omia polkujaan?</p> <p>– Se saattaa kyllä pitää paikkansa. Tämä näkyy myös kiinnostuksen kohteissani: ei ole kovinkaan monta muuta, jotka tutkivat juuri minun tutkimusaihettani tai kirjoittavat siitä, Qarin toteaa. </p> <p>Qarin Franker opiskeli ensin ala-asteen opettajaksi. Opiskeluaikana hän törmäsi<strong> Ulrika Leimariin</strong>, joka esitteli uuden luku- ja kirjoitustaidon opetusmenetelmän LPP: <em>lukemaan puheen perusteella</em>. Menetelmä perustui siihen, että lapset saivat kertoa omia tarinoitaan ja lukukoodia ruvettiin ratkaisemaan lasten oman puhekielen perusteella.</p> <p>Toisena inspiraation lähteenä toimi <strong>Paulo Freiren</strong> kirja <em>Sorrettujen pedagogiikka</em>, joka ilmestyi 1970-luvun puolivälissä. Nykyisin jotkut kyseenalaistavat teoksen radikaalit sosialistiset viittaukset, kun taas toisten mielestä Freiren ajatukset jälleen ajankohtaisia osaamiserojen kasvaessa yhteiskunnassa. </p> <p>– Sekä Leimar että Freire ovat olleet pedagogiikan uranuurtajia ja kyseenalaistaneet koulun käyttötarkoitusta. Kaikilla on oikeus saada kehittää kriittistä lukutaitoaan, ja koulun on oltava kaikkien saavutettavissa, Q Franker sanoo.  </p> <p>– Heti opintojen loputtua matkustimme neljän hengen kaveriporukalla englantilaisella matkailuautolla Afrikkaan. Yhden ystävämme isä toimi lähetyssaarnaajana ja mosambikilaisten kaivostyöläisten opettajana Etelä-Afrikassa, ja totesimme: ”Ajetaan sinne!”</p> <p>Sanottu ja tehty. Matka alkoi syyskuussa ja päättyi seuraavan vuoden toukokuussa. Euroopan ja Afrikan halki matkustaessamme kohtasimme paljon erilaisia ihmisiä ja ympäristöjä ja opimme paljon itsestämme. Kehityimme ja saimme uutta ymmärrystä siitä, miten ihmisten erilaiset elinolosuhteet vaikuttavat heidän toimintaansa ja mahdollisuuksiinsa.  </p> <p>Matkan jälkeen Qarin Franker aloitti työuransa Tukholmassa sijaitsevissa Fittjan ja Hallundan lähiöissä. Silloin, 1970-luvulla, maahanmuuttajia tuli Chilestä, Turkista ja Syyriasta, ja heidän joukossaan oli muun muassa paljon assyrialaisia. Q oli tavannut opettajankoulutuksessa avopuolisonsa, joka työskenteli samassa lähiössä.</p> <p>– Kunnallisen aikuisoppilaitoksen rehtori otti yhteyttä avomieheeni ja kysyi: ”Eikös sinun rouvasi hallitse ne luku- ja kirjoitusopetusjutut?” Assyrialaislasten vanhemmat halusivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan, joten minä ryhdyin opettamaan heitä silloisessa aikuisten perusopetuksessa, joka vastasi luokka-asteita 1–6.  <br /> Siihen aikaan ei ollut olemassa ruotsi toisena kielenä -opetusta eikä maahanmuuttajien ruotsinopetusta, ja kaikki oppikirjat lähtivät siitä oletuksesta, että opiskelijat osasivat jo lukea. </p> <p>– Minun oli kehitettävä suuri osa oppimateriaaleista itse ja yhdessä aikuisopiskelijoideni kanssa, Q kertoo. </p> <p>Muutamaa vuotta myöhemmin hän muutti Göteborgiin ja alkoi työskennellä aikuisten perusopetuksen ja maahanmuuttajien ruotsin opetuksen parissa. </p> <p>Vuonna1986 Ruotsissa otettiin käyttöön maahanmuuttajien ruotsin opetuksen (SFI) kansallinen opetussuunnitelma, johon sisältyivät perustason SFI ja täydennys-SFI. Qarin Franker alkoi kirjoittaa Ruotsin kouluasioiden virastolle Skolverketille kommentteja koskien opiskelijoita, joilla oli vain vähän tai ei lainkaan koulutusta. Hänen kommentteihinsa sisältyi suosituksia ja ehdotuksia siitä, millaisia työskentely- ja lähestymistapoja opettajat voisivat käyttää työskennellessään näiden opiskelijoiden kanssa.    </p> <p>Q Franker alkoi rakentaa verkostoa, joka koostui tämäntyyppisten opiskelijoiden kanssa työskentelevistä opettajista, oppilaitosten johtajista ja tutkijoista.  Työssä tarvittiin erilaista pedagogiikkaa kuin lasten kanssa ja perinteisistä poikkeavia opetustapoja. </p> <p>Q aloitti läheisen yhteistyön kollegansa<strong> Ingrid Skeppstedtin</strong> kanssa, ja yhdessä kaksikko alkoi järjestää aikuisten lukutaito-opettajina toimiville suunnattuja konferensseja.  </p> <p>– Silloin opin paremmin ymmärtämään, miten vaikeaa kielen opettelu on, kun ei hallitse edes sen kirjoitusmerkkejä. Se vaatii todella paljon tarmoa ja aikaa.</p> <p><em>Opiskelit siis vierasta kieltä siksi, että ymmärtäisit paremmin opiskelijoitasi? </em></p> <p>Q miettii hetken ja nyökkää. </p> <p>– Ehkäpä niin. Osa rehtoreista oli sitä mieltä, että opiskelijamme edistyivät kovin hitaasti. He eivät ymmärtäneen, miten monimutkaista koulutyö oli opiskelijoillemme - että he eivät jaksaneet pelkästään lukea ja kirjoittaa kello 9–14, vaan meidän piti tehdä myös muuta. Toimme opetustiloihin ompelukoneita ja teimme ruokaa. ”Pitääkö teille maksaa siitä, että leikitte kaikki päivät?” kysyi eräs rehtori. Tuohduin siitä kovasti. </p> <p>Alettuaan työskennellä opettajankouluttajana Göteborgin yliopistossa Q kutsui useaan otteeseen pelkästään persian kieltä puhuvan kollegansa pitämään opiskelijoille luennon.</p> <p>– Tarkoitus oli saada heidät tajuamaan, miten vaikeaa on, kun ei ymmärrä uutta kieltä puhuttuna eikä kirjoitettuna. He olivat ihan poikki jo kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Silloin kestää kauhean kauan sanoa ihan yksinkertaisiakin asioita, vaikkapa ”Nimeni on Qarin, mikä sinun nimesi on?”</p> <p>Q Franker jatkoi oman alansa asiantuntijatehtävissä ja oli mukana laatimassa nykyistä SFI-mallia, jossa opiskelijalle valitaan kolmesta eri opintopolusta sopiva pohjatietojen perusteella. Q:n työ keskittyy opintopolkua 1 kulkeviin, joita on noin 15 % opiskelijoista, kun taas polun 2 ja 3 opiskelijat muodostavat kumpikin noin 40–45 % kokonaisopiskelijamäärästä. 2000-luvun puolivälissä Q alkoi kirjoittaa tekstiä, josta lopulta tuli hänen väitöskirjansa: ”<em>Litteracitet och visuella texter – Studier om lärare och kortutbildade deltagare i SFI</em>” (Lukutaito ja visuaaliset tekstit – tutkimuksia SFI-opetuksen opettajista ja vähän koulutetuista osallistujista). </p> <p>– En oikeastaan nähnyt itseäni tutkijana. Viihdyin opettajankouluttajana, eikä kukaan suvustani ollut koskaan väitellyt tohtoriksi. Mutta sitten ruotsi toisena kielenä -oppiaine sai ihka ensimmäisen professorinsa, <strong>Inger Lindbergin,</strong> joka päätyi tänne Göteborgiin. Olin ollut mukana tekemässä muutamaa selvitystä aikuiskoulutuksesta ja maahanmuuttajien ruotsin opetuksesta ja päässyt siten tutustumaan paremmin yliopistoon ja tutkijayhteisöihin. Kun Inger tuli tänne, haimme hankerahoitusta ja saimme tilaisuuden toteuttaa hankkeen, joka koski vähän koulutettujen opiskelutilannetta. Kirjoitin aiheesta lisensiaatintutkielman, joka on puolet tohtorintutkielmasta, ja sitten minusta tuntui että halusin jatkaa aiheeseen syventymistä.  </p> <p>Väitöskirja käsitteli muun muassa sitä, miten tärkeitä kuvat ovat viestinnässä. Q tarkasteli vaalijulisteita ja tutki sekä analysoi eri tapoja katsoa ja tulkita kuvia sekä kuvan ja tekstin yhteisvaikutusta viestissä. </p> <p>Kysyn Q:lta, onko hän kohdannut yllätyksiä tavatessaan ihmisiä, jotka ovat tulleet Ruotsiin luku- ja kirjoitustaidottomina. </p> <p>– Ihmisillä on niin paljon muita taitoja ja muita oppimistapoja. On helppoa erehtyä luulemaan, että koska he eivät osaa kirjoittaa niin he eivät osaa myöskään vaikkapa laskea tai ratkaista ongelmia. Mutta he vain käyttävät eri tapoja. Yhtä ja samaa ratkaisumallia ei tarvitse eikä pidä tuputtaa kaikille; on olemassa enemmän kuin yksi keino. </p> <blockquote> <p>• Kunnioitus: ihmisten osaamista ja identiteettiä tulee kunnioittaa, mikä tarkoittaa esimerkiksi että heidän tulee saada käyttää kaikkia osaamiaan kieliä koulussa. </p> <p>• Mielekkyys ja käytettävyys: työskennellään itselle tarpeellisten asioiden parissa ja kieli asetetaan mielekkääseen kontekstiin. </p> <p>• Osallisuus ja vastuu: Opettajan ei pidä opettaa, vaan jokainen oppija osallistuu tuettuna oppimisensa muokkaamiseen ja ottaa yhä aktiivisemman roolin.  </p> </blockquote> <p>Q Frankerin luotsaamat lukutaitokonferenssit pidettiin alkuun Göteborgissa Nordens folkliga akademi -oppilaitoksessa. Konferenssit olivat aina suosittua, ja suuren kysynnän vuoksi niitä järjestettiin sekä syksyisin että kesäisin. Verkosto laajeni Ruotsin rajojen ulkopuolelle</p> <p>– Meidän mielestämme tämän kohderyhmän koulutustarpeista ei ollut tarpeeksi tietoa. Järjestimme tapaamisen, johon kokoontui joukko eri tasoilla työskenteleviä pohjoismaalaisia, ja sen seurauksena perustettiin Alfarådet. Verkoston ensimmäinen konferenssi järjestettiin Kungälvissä, Nordiska folkhögskolanissa syyskuussa 2006.                 . </p> <p>Konferenssiin osallistui <strong>Antra Carlsen</strong>, vuonna 2005 perustetun Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) pääkoordinaattori. Siitä lähtien Alfarådet on ollut osa NVL-verkostoa. Alfarådet on myös tehnyt yhteistyötä toisten NVL-verkostojen, kuten vankilaverkoston, kanssa. </p> <p>– Vankilaverkosto laati kartoituksen vankilassa olevien koulutustasosta, mutta 30 % vangeista ei vastannut lähetettyyn kyselyyn, ja verkosto epäili, etteivät he osanneet lukea ja kirjoittaa. Me pystyimme tukemaan verkostoa antamalla tietoa ja järjestämällä täsmäkoulutusta opettajille, jotka tapasivat pohjoismaisissa vankiloissa kouluja käymättömiä vankeja.  </p> <p>Kysyn, onko Qarin erityisen ylpeä jostain NVL:n aikaisesta saavutuksestaan.</p> <p>– <a href="https://nvl.org/Content/Kompetensbeskrivning-av-larare-i-grundlaggande-litteracitet-for-vuxna-med-andra-modersmal-an-de-nordiska" target="_blank">Osaamiskuvauksesta, joka on tarkoitettu peruslukutaito-opettajille suunnattujen kurssien ja koulutusten suunnitteluun.</a> Laadimme kuvauksen eri pohjoismaista kotoisin olevien opettajien kanssa käymiemme keskustelujen pohjalta. Kuvaus tekee näkyväksi työn monimutkaisuuden, ja se on käännetty useille kielille ja on käytössä EU:ssa. </p> <p><em>Mistä osaamisesta sinulla on ollut eniten hyötyä pohjoismaisessa yhteistyössä?</em></p> <p>– Tunnen hyvin tämänhetkistä tutkimusta, ja minulla on kokemusta opettajankoulutuksesta sekä opettajien osaamisen kehittämisestä. Minulla oli myös jo Alfarådetin käynnistyessä kokemusta konferenssien järjestämisestä. Olen hyvin kiinnostunut lukutaitoon liittyvän tutkimuksen ja teoriatiedon soveltamisesta konkreettiseen pedagogiikkaan, ja siihen Alfarådet on täydellinen foorumi, Qarin Franker kertoo. </p> <p>Huhtikuun alussa järjestetään siis Alfarådetin 14. konferenssi, joka pidetään Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Suomessa.</p> <p>– Olemme huomanneet, että opettajien ja oppilaitosten henkilökunnan on vaikeampaa päästä osallistumaan konferensseihin ja lisäkoulutukseen. Tämä johtuu muun muassa kilpailuttamisesta, lyhytjännitteisestä koulutusnäkemyksestä. Kolmasosa Ruotsin aikuiskoulutusyksiköistä on nykyisin yksityisiä. Niiden sopimusajat ovat lyhyitä, 2–3 vuotta, ja vain harva niistä tarjoaa koulutuspolku 1:een kuuluvaa opetusta. Oppilaitosten johto ei tiedä, voidaanko niissä jatkossakin tarjota koulutuspolku 1:n koulutusta. Niinpä he epäröivät, kannattaako näihin opettajiin panostaa, koska heitä ei välttämättä enää tarvita sopimusajan loputtua</p> <p>Tanskassa taas asioihin vaikuttavat erityyppiset poliittiset päätökset, kuten huomattavasti ankarampi maahanmuuttopolitiikka sekä vaatimus tanskan kielen kokeiden läpäisemisestä, joka syrjii vähän koulutettuja. Islannissa ja Färsaarilla on jonkin verran kiintiöpakolaisia sekä työn perässä tai avioliiton kautta maahan muuttaneita. </p> <p>Alfarådetin konferensseihin ei tähän asti ole osallistunut kovin paljon suomalaisia, mikä johtunee lähinnä kielestä.</p> <p>– On hauskaa päästä nyt tapaamaan suomalaisia lukutaito-opettajia heidän kotikentällään, sanoo Qarin Franker. Hän itse pitää kolmannen konferenssipäivän lopetusluennon.</p> <p>– Esitykseni otsikko on <em>Resurser och praktiker – att tillsammans bygga upp en hållbar litteracitet</em> (Resurssit ja käytänteet – miten rakennetaan yhdessä kestävää lukutaitoa). Haluan inspiroida opettajia luomaan luovaa, identiteettiä tukevaa lukutaito-opetusta. Aion esitellä uuden mallin, jossa oppijoiden resurssit kuljettavat eteenpäin neljän eri käytänteen tai osa-alueen kehitystä ja näistä neljästä osasta yhdessä muodostuu jokaiselle oppijalle käyttökelpoinen lukutaito. </p> <p>Qarin Franker on 66-vuotias ja jäämässä eläkkeelle. Tavatessamme Göteborgin yliopistolla hänellä on siellä edelleen työpiste, mutta hän ei juuri enää käytä sitä. Kulkiessamme yliopiston käytävillä moni kollega haluaa pysähtyä juttelemaan. </p> <p>– Minulla riittää vielä intoa. Suunnittelen muun muassa kirjoittavani kirjan monikielisten aikuisopiskelijoiden peruslukutaito-opetuksesta käytettäväksi opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Haluan hyödyntää niitä kokemuksia, joita olen saanut työskennellessäni kielenoppijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kanssa, ja yhdistää ne tuoreeseen tutkimustietoon. Olen mukana Alfarådetissa vuoden 2019 loppuun ja uskon löytäväni työlleni kiinnostuneen jatkajan omalta laitokseltani. </p> <p>– Jossain vaiheessa on jätettävä ohjat toisille osaajille, jotka osaavat sekä johtaa verkostoa että kehittää sitä rakentavasti. Verkosto on ollut upea esimerkki inspiroivasta pohjoismaisesta yhteistyöstä, josta on koitunut minulle paljon iloa ja hyötyä kaikkina näinä vuosina joina olen saanut osallistua siihen. </p> <blockquote> <p>[media:4458]</p> <p><strong>Nimi:</strong> Qarin Franker, kutsumanimeltään Q, 66 vuotta, Ruotsi</p> <p><strong>Ammattinimike:</strong> Ruotsi toisena kielenä -oppiaineen yliopistonlehtori Göteborgin yliopistossa.</p> <p><strong>Korkein muodollinen koulutus: </strong>Filosofian tohtorin tutkinto kielididaktiikasta. </p> <p><strong>Rooli NVL:ssä ja muissa pohjoismaisissa yhteyksissä: </strong>Toinen Alfarådetin hallituksen kahdesta ruotsalaisesta verkostoedustajasta. </p> <p><strong>Pohjoismaisia työtehtäviä parin viime vuoden ajalta:</strong> Esimerkiksi Alfarådetin kolmastoista konferenssi Helsingørissä vuonna 2017, useita Alfarådetin asiantuntijatapaamisia, viranomaisille suunnattu pakolaisaiheinen koulutus Färsaarten Torshavnissa. </p> <p>Lisätietoa 14. pohjoismaisesta lukutaitokonferenssista: <a href="https://nvl.org/content/Den-fjortonde-nordiska-konferensen-om-alfabetisering-grundlaggande-litteracitet" target="_blank">https://nvl.org/content/Den-fjortonde-nordiska-konferensen-om-alfabetisering-grundlaggande-litteracitet</a><br /> Peruslukutaito-opettajien osaamiskuvaus (ruotsiksi): <a href="https://nvl.org/Content/Kompetensbeskrivning-av-larare-i-grundlaggande-litteracitet-for-vuxna-med-andra-modersmal-an-de-nordiska" target="_blank">https://nvl.org/Content/Kompetensbeskrivning-av-larare-i-grundlaggande-litteracitet-for-vuxna-med-andra-modersmal-an-de-nordiska</a> </p> </blockquote> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]
[4,MLang] :Marja Beckman

 
25. september 2018

Kuinka pitkälle AHOT-kehitystyö on edennyt Pohjolassa?

Pohjoismainen seminaari Tukholmassa 23. marraskuuta 2018
[FORMAT,"[FORMAT,<p>Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL ja Ruotsin Skolverket (kouluasioiden virasto) järjestävät marraskuussa 2018 pohjoismaisen seminaarin. Tilaisuuden lähtökohtana on EU:n vuonna 2012 antama suositus, jonka mukaan jäsenmaiden tulee laatia aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) strategia vuoteen 2018 mennessä. AHOT-asiantuntijaverkosto laati pari vuotta sitten aiheesta raportin (Roadmap 2018 / Färdplan 2018). Siinä annetaan ehdotuksia indikaattoreista, joita maat ja alueet voivat käyttää saadakseen käsityksen AHOT-työn tilanteesta tietyn maan, alueen, alan tai organisaation osalta. Marraskuun seminaarissa esitellään raportti sekä asiantuntijoiden arvio kunkin maan tilanteesta. Lisää aiheesta (ruotsiksi): <a href="https://nvl.org/Content/Validering-och-vardet-av-kompetenser" target="_blank">Färdplan 2018</a>.</p> <p>Seminaarissa käsitellään myös laadun merkitystä AHOT-työssä, ja NVL esittelee AHOT-työn laatumallin. Konferenssin kohderyhmänä ovat strategisesti tärkeät henkilöt, jotka työskentelevät AHOT-asioiden parissa kansallisella tai kansainvälisellä tasolla eri aloilla Pohjoismaissa.</p> <p><a href="https://nvl.org/content/Nordiskt-seminarium-Hur-langt-har-utvecklingen-med-validering-kommit-i-Norden" target="_blank">Lisätietoa seminaarista ja ilmoittautuminen</a>.<br />  </p> ,{replace:char(34),char(39)}]",{DECODEHTML}]