– Täällä tehtävän työn päätavoite on, että kolmessa lukukaudessa valmistuneet voivat jatkaa opintojaan tavallisessa lukiossa ja löytää työmarkkinoilta sopivan työn. Kaikkien hakemusten mukana tulee lähete. Lähete voi olla VIRK:stä, työmarkkinavirastosta, sosiaaliturvajärjestelmästä, lääkäriltä tai muilta tahoilta, Helga Eysteinsdóttir sanoo. – Mutta saamme hakemuksia myös entisten opiskelijoiden ystäviltä ja sukulaisilta, jotka ovat nähneet, että täällä valmistuneella henkilöllä menee hyvin. Henkilö on joko päässyt jatko-opintoihin tai saanut itselleen sopivan työn, Helga sanoo.
Koulutuksen tulee palvella hakijaa
– Lähetteellä varustetun hakemuksen kirjoittamisen lisäksi hakijoiden tulee tulla haastatteluun minun, ura- ja opinto-ohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa. Käymme keskustelua henkilön opinnoille asettamista tavoitteista ja arvioimme, onko Hringsjá sopiva paikka hänelle näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Monipuolinen kohderyhmä
– Kohderyhmä kattaa melko suuren ikähaitarin: nykyisen ryhmän vanhin on 61-vuotias ja nuorin 19-vuotias, mutta sukupuolijakauma on 50/50. Opettajana toimiminen täällä on vaativa tehtävä, sillä ryhmien sisällä on niin suuria eroja kokemuksessa, koulutuksessa ja asenteissa. Mielestämme juuri se on tärkeää, että vanhemmat oppivat nuoremmilta ja päinvastoin. Vanhemmilla osallistujilla on enemmän työkokemusta ja erilainen elämänasenne.
Odotukset ovat tärkeitä
– Kaikille opettajille ja muulle henkilökunnalle on yhteistä se, että haluamme oppilaiden tietävän, että meillä on selkeät odotukset heitä kohtaan. He ovat monta kertaa kokeneet, että ihmiset luovuttavat ja lopettavat työskentelyn heidän kanssaan. Haluamme vakuuttaa heille, että me emme tee niin. Uskomme, että he vastaavat odotuksiimme ja pärjäävät. Kohtaamme heitä kunnioituksella ja juuri sellaisina kuin ovat, aikuisina, sanoo Helga Eysteinsdóttir.
Kuntoutusrahasto VIRK Islannissa
VIRK – Kuntoutusrahasto on yksityinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka Islannin LO (ammattiliitto) ja Iceland Business (Islannin työnantajaliitto) perustivat toukokuussa 2008. Vuoden 2009 alussa allekirjoitettiin uusi sopimus ammattiliittojen ja julkisen sektorin työnantajien kanssa silloisen yhteiskunnallisen tilanteen valossa.
VIRK:n päätarkoituksena on vahvistaa yksilön työkykyä sairauden tai tapaturman, mukaan lukien työuupumuksen, jälkeen tarjoamalla hyödyllistä kuntoutustoimintaa. VIRK:llä on sopimuksia kuntoutusohjaajien ja työelämän yhteyshenkilöiden kanssa ympäri maata, ja VIRK ohjaa tarvittaessa psykologeille, fysioterapeuteille, työ- ja opinto-ohjaajille tai muille ammattilaisille.
Monia ennakkoluuloja laskemista kohtaan
– Suurin osa Hringsján opiskelijoista on vähän koulutettuja. Jotkut ovat saattaneet suorittaa osan lukiosta, mutta siitä saattaa olla pitkä aika ja paljon on unohdettu. He tarvitsevat perusteellisen johdannon perustaitoihin: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen sekä suullisiin ja digitaalisiin taitoihin. Nämä kompetenssit ovat tärkeitä opiskelijoiden identiteetin ja sosiaalisten suhteiden kehittymiselle sekä kyvylle osallistua koulutuksiin, työhön ja yhteisölliseen elämään. Ne ovat osa ammatillista osaamista sekä oppimiseen ja ammattitaidon kehittämiseen tarvittavia työkaluja, Halldór Örn sanoo.
Alku on tärkeä
– Me otamme kaikki vastaan samalla tavalla, kaikki saavat saman peruskoulutuksen, vaikka jotkut ovat saattaneet suorittaa osan lukiosta. Matematiikka, tai aritmetiikka, on aine, jota kohtaan monet opiskelijamme ovat ennakkoluuloisia. Siksi en koskaan aloita opettamista ensimmäisellä tunnilla, sanoo Halldór Örn. – Tällä tunnilla emme aloita laskemista. Tutustumme toisiimme ja matematiikkaan. Tutustumisen lisäksi selvitän, mikä heidän asenteensa on ainetta kohtaan. He jakavat tarinoita isoisistä ja isoäideistä ja äideistä ja isistä, jotka ovat sanoneet, että heidän ei koskaan tarvitse käyttää matematiikassa oppimaansa, Halldór Örn sanoo ja jatkaa:
Miksi meidän pitää osata laskea?
– Siksi selitän heille, miksi on tärkeää oppia laskemaan. Jokaisella on elämässään haasteita, jokainen joutuu ratkaisemaan isoja ja pieniä ongelmia. Jos haluan ratkaista ne, on minunkin luettava ja analysoitava ne perusteellisesti ennen kuin voimme ottaa seuraavan askeleen. Laskeminen on pitkälti ongelmien ratkaisemista ja käytännön päivittäisiin tilanteisiin perustuvaa tutkimista. Kun lähestymme asiaa tästä näkökulmasta, siitä tulee selkeämpi käsitellä ja voimme jatkaa eteenpäin. Tämä prosessi koskee myös laskelmia. Kaikilla on unelma kouluttautumisesta
Osallistaminen
– Tiedän, että tulen vaikuttamaan asenteisiin. Kun he kokevat, että on turvallista puhua matematiikasta ja että kaikki ovat samassa veneessä, niin silloin olemme samassa tiimissä. Minulle on ehdottoman tärkeää, että opiskelijat pääsevät mukaan jo ensimmäisellä tunnilla. Sitten voimme ottaa seuraavan askeleen ja aloittaa tekemään laskuja taululla. Korostan heille sitä, ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On olemassa useita tapoja selittää asioita. Kolmen tai neljän ensimmäisen viikon aikana tunnustelen heidän kantojaan. Kävelen paljon luokassa ja liityn kaikkien seuraan ja autan. Ja sitten voimme lisätä nopeutta. On ilo kokea se, että he voivat tehdä paljon enemmän kuin he uskoivat olevan mahdollista. He nousevat pöydistä tunnin päätyttyä ja huomaavat suorittaneensa 25 tehtävää. Itseluottamus kohoaa ja motivoi heitä toimimaan nopeammin, sanoo Halldór Örn.
Yksilöllisesti suunniteltu
– Opetus räätälöidään pitkälti yksilökohtaisesti. Jotkut tarvitsevat enemmän apua kuin toiset, ja meillä on liikkumavaraa. Jos huomaan, että opiskelijalla on jokin oppimisongelma, kuten esimerkiksi lukemisen kanssa, voin hakea apua siihen kollegoiltani. Opetusmateriaali on jaettu lukion moduuleja vastaaviin moduuleihin. Kun he ovat ratkaisseet kaikki yhden moduulin tehtävät, tarkistamme sen jälkeen heidän osaamisensa. He saavat luettelon vastauksista ja voivat tarkistaa itse, ovatko heidän vastaukset oikein. Minulla voi olla samassa luokassa opiskelijoita, jotka tekevät jopa viittä eri moduulia. Kun he ovat suorittaneet kaikki osiot, he ovat selvinneet lukion vaatimasta oppimäärästä. Islannin lukio on monella tapaa erilainen kuin muiden Pohjoismaiden vastaava kouluaste. Lisää aiheesta Albert Einarssonin blogissa täällä.
Ajattele aina, että seuraava taso on paljon vaikeampi
– Useimmat ihmiset ajattelevat aina, että se, mitä tulee seuraavaksi on paljon vaikeampaa. Selitän heille, että kun he ovat oppineet yhden tason, he ovat luoneet pohjan seuraavalle. He epäilevät ja ajattelevat, että heidän on saavutettava vaihe, josta he eivät enää selviydy. Sitten he selviävätkin siitä, suureksi yllätyksekseen. Taas itseluottamus kasvaa. On uskomattoman palkitsevaa työskennellä heidän kanssaan ja nähdä kuinka he kasvavat ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Tämä on yksi syistä, miksi olen ollut opettajana täällä 13 vuotta, sanoo Halldór Örn Þorsteinsson ja hymyilee.
Tiimi on stabiili
– Minulla on hyvä tiimi. Joka perjantai pidämme kokouksen keskustellaksemme asioiden tilasta. On selvää, että voi tapahtua paljon outoja asioita sellaisessa ryhmässä kuin meillä on. Opettajat keskittyvät aineisiinsa, ja jos he huomaavat, että opiskelijat ovat haasteen edessä tai heillä on ongelmia, he kääntyvät asianmukaisten ammattilaisten puoleen, sanoo Hringsján johtaja Helga Eysteinsdóttir. Meitä on täällä useita opettajia, ja lisäksi ohjaajia, sosiologeja, erityisopettajia että mentoreita. Lisäksi voimme ohjata opiskelijoita tarvittaessa psykologeille ja lääkäreille.
Korona-aika
– Opiskelijamme tarvitsevat lisätukea, emmekä vuoden 2020 pandemian alkaessa olleet valmiita sulkemaan ja lähettämään kaikkia kotiin. Meillä ei ollut etäopiskelujärjestelmää. Joten kun tuli viesti, että kaikki oli lähetettävä kotiin, emme voineet jatkaa opetusta. Opiskelijoiden koulutus viivästyi, mutta kaikki ymmärsivät tilanteen: opiskelijat, sukulaiset, laitokset ja muut tahot
Korona-aika oli erityisen vaikeaa niille, jotka opiskelivat meillä ensimmäistä lukukauttaan. Heillä on opiskeltavana seitsemän eri ainetta, eivätkä he olleet vielä oppineet yhdistämään opettajien ja oppiaineiden nimiä. Joten kun opettajat maaliskuussa joutuivat käyttämään sähköpostia kommunikoidakseen, opiskelijat eivät tienneet, kuka lähetti kaikki nämä viestit. Mutta ohjaajat pitivät yhteyttä, he käyttivät puhelinta joka päivä ja osasivat selittää ja opastaa. Siitä huolimatta motivaation säilyttäminen oli vaikeaa, Helga sanoo ja jatkaa:
– Mutta nyt syksyllä 2021 olimme hyvin valmistautuneita. Meillä oli Teams ja opettajat ja opiskelijat oli koulutettu sen käyttöön, joten onnistuimme paljon paremmin. Voimme tavallaan vahvistaa, että opiskelijoiden digitaalisten taitojen perusosaaminen on kehittynyt valtavasti.
