Suuntaus on jatkunut vuosikausia. Yhä useammat nuoret stressaantuvat ja masentuvat, ja monet kokevat arjessaan paineita. Tiedotusvälineissä nuorten pahoinvointi on ollut esillä säännöllisesti, mutta keskustelu aiheesta roihahti toden teolla syksyllä 2022. Silloin Aalborgin yliopiston nuorisotutkimuksen keskus (CEFU) julkaisi tutkijoidensa kirjoittaman kirjan, jonka otsikkona on ”Pahoinvointi tempon, suoritusten ja psykologisoinnin valossa”. Se perustuu pahoinvoivien nuorten syvähaastatteluihin sekä kvantitatiiviseen analyysiin, jossa tarkastellaan 2 080:tä satunnaisotannalla valittua 16–25-vuotiasta nuorta.
– Olemme tutkineet aihetta vuosikausia, mutta kirja sai paljon huomiota muun muassa siksi, että siinä tarkastellaan myös harmaalla vyöhykkeellä olevien nuorten tilannetta. Aiemmin olemme keskittyneet erittäin huonosti voiviin nuoriin, mutta nyt tutkimuskohteena on heidän lisäkseen suurempi ryhmä, kertoo professori, nuorisotutkimuksen keskuksen johtaja Noemi Katznelson.
Uudenlainen haavoittuvuus
Kirjassaan tutkijat esittävät tuloksia tutkimushankkeesta, joka käsittelee ”uudenlaista haavoittuvuutta”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret, jotka ovat haavoittuvassa asemassa perinteisemmistä syistä – esimerkiksi köyhyyden tai muun huono-osaisuuden vuoksi – olisivat kadonneet mihinkään. Päinvastoin he voivat usein entistä huonommin.
Lisäksi on kuitenkin syntynyt isompi pahoinvoivien nuorten ryhmä. Heitä on eri sosiaaliluokista, ja heidän haavoittuvuutensa ilmenee esimerkiksi paineen, stressin ja ahdistuksen tunteina. Tähän on useita syitä.
– Meidän tulee varoa puhumasta kokonaisesta pahoinvoivien nuorten ikäluokasta. Samalla on kuitenkin suhtauduttava vakavasti siihen, että nähtävissä on uusi haavoittuvien nuorten ryhmä. Koulunkäynti on nykyisin liian suoritus- ja tavoitekeskeistä, ja tahti on kiihtynyt kaikilla elämänalueilla. Nuoret katsovat yhä enemmän sisäänpäin ja kokevat, että heidän tulee pyrkiä itse muuttumaan, jos heillä on vaikeuksia pärjätä. He etsivät ratkaisuja omasta psyykestään eivätkä ympäröivästä maailmasta, Noemi Katznelson selittää.
Valtaosa voi hyvin
Professorin mukaan joistakin keskustelusta voi saada sen vaikutelman, että suurimmalla osalla nuorista menee huonosti. Se ei onneksi pidä paikkaansa.
– Toki huonosti voivat ovat melko suuri ryhmä, mutta valtaosalla nuorista menee kuitenkin hyvin, Noemi Katznelson kertoo.
Myös CEFU-tutkimuksen vuoden 2019 luvut osoittavat, että suurin ryhmä (29 %) ovat hyvin voivat nuoret. Toiseksi suurin ryhmä (27 %) kokee paineita mutta voi silti hyvin. Muut luvut sen sijaan ovat huolestuttavia. Kolmanneksi suurin ryhmä – peräti 17 % – nimittäin kärsii tai on kärsinyt psyykkisistä haasteista, kun taas 16 % kuuluu ryhmään ”nuoret, jotka kokevat paineita ja huolia” ja loput 11 % ryhmään, jolla on ”monimutkaisia haasteita”.
Nuorten pahoinvointi ei missään nimessä ole pelkästään tanskalainen ilmiö.
– Yleisesti ottaen nuorten vointi Tanskassa ei eroa muiden Pohjoismaiden tilanteesta. Emme kuitenkaan tunne maiden eroja ja yhtäläisyyksiä tarkkaan, joten pohjoismaisessa yhteistyössä on paljon potentiaalia. Voimme tehdä vertailuja ja pohtia, kumpuavatko ongelmat länsimaisen elämäntavan perusolemuksesta vai esimerkiksi koulutusalan tietyistä hallintologiikoista, hän pohtii.
Keskustelun hyödyt epävarmoja
Koska ongelmiin niihin liittyy monia tekijöitä, jotka vaikuttavat eri tavoin toisiinsa. Voi tuntua mahdottomalta tehdä asioille mitään, koska mistä päästä pitäisi aloittaa? Jotkin tekijät ovat kuitenkin ilmeisempiä kuin toiset, Noemi Katznelson toteaa.
– Kulttuuria on vaikeaa muuttaa tuosta vain – vaikkapa sitä, miten puhumme toisistamme, hän selittää.
Nuorten elämään vaikuttavia rakenteita sen sijaan voidaan muuttaa.
– Voimme vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisen median säännöstöön, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaan ja tietysti myös terveyspolitiikkaan, hän toteaa.
Noemi Katznelsonin mielestä on vaikeaa tietää, parantuuko nuorten vointi, kun ongelmiin kiinnitetään enemmän huomiota.
– Se riippuu paljon siitä, miten ongelmia lähestytään ja millaiseen politiikkaan se johtaa. Onko tavoitteena vain tyrehdyttää verenvuoto vai puuttua sen syihin? Nuorten pahoinvointi on monisyinen asia, ja siksi on ratkaisevaa, miten siihen reagoidaan, Katznelson sanoo. Hän myös vahvistaa, että nuorten pahoinvoinnin korostaminen voi itsessään aiheuttaa pahoinvointia. Ongelmista ei silti pidä vaieta, koska niille tulee ehdottomasti tehdä jotain.
– Kyse on tasapainoilusta: toisaalta pitää tunnistaa ja nostaa esiin se, että osalla nuorista on vaikeaa, ja toisaalta välttää itse luomasta pahoinvointia. Nuoret voivat tuntea itsensä lähestulkoon viallisiksi, jos heillä ei ole vaikeaa, joten he tarkkailevat itseään löytääkseen ongelmia, Noemi Katznelson sanoo.
