Tanskassa koulutusta hajautetaan pikkukaupunkeihin

Opiskelumahdollisuuksien ei tulisi riippua ihmisen asuinpaikasta, ja osaavaa työvoimaa on oltava saatavilla joka puolella Tanskaa. Näihin ajatuksiin perustuu poliittinen sopimus, jonka Tanskan parlamentin laaja enemmistö solmi vuoden 2021 keväällä. Sopimuksen nojalla luodaan lisää opiskelupaikkoja pikkukaupunkeihin ja suurimmista kaupungeista lakkautetaan paikkoja. Pienille oppilaitoksille on varattu rahoitusta, jotta ne pärjäävät taloudellisesti.

Poliittinen sopimus on herättänyt koulutusalalla paljon keskustelua. Näkemykset riippuvat paljolti siitä, mistä Tanskan kolkasta asiaa tarkastellaan.

University College Sydin rehtori Alexander von Oettingen suhtautuu uudistukseen myönteisesti. Hänen oppilaitoksessaan voi opiskella muun muassa sosiaalikasvattajan (pædagog), opettajan tai sairaanhoitajan korkeakoulututkinnon.

– Jos hajauttamiseen ja sen kulujen kattamiseen ei olisi löytynyt poliittista tahtoa, olisimme joutuneet sulkemaan pieniä koulutusyksiköitä joissa on vähemmän tarjontaa, hän toteaa.

Poliittisen ja taloudellisen kädenojennuksen ansiosta oppilaitos on myös rohkaistunut lisäämään tarjontaansa. – Alamme tarjota mahdollisuutta sosiaalikasvattajan tutkinnon suorittamiseen Tønderin kaupungissa. Emme olisi uskaltaneet ryhtyä siihen ilman näitä uusia poliittisia toimia, rehtori kertoo.

Koulutukseen uskotaan taas

Yleisellä tasolla UC Sydillä on vastassaan joitakin suuria haasteita, Alexander von Oettingen sanoo. Ensinnäkin nykyiset nuorten ikäluokat ovat melko pieniä.

”Nuorten lukumäärään emme pysty vaikuttamaan. Nykyisin nuoret myös hakevat lähes automaattisesti opiskelupaikkaa suurkaupungeista. Trendinä on, että hakeudutaan pois kotipaikkakunnalta viettämään opiskelijaelämää, von Oettingen sanoo. Hän lisää, että esimerkiksi opettajan, sosiaalikasvattajan ja sairaanhoitajan koulutukset eivät yleisesti ottaen ole korkealla nuorten arvostusasteikossa.

– Kaikki nämä tekijät yhdessä ovat kova isku meidän kaltaisellemme oppilaitokselle, von Oettingen toteaa.

On vielä liian aikaista arvioida, lisäävätkö uudet toimenpiteet Etelä-Jyllantiin hakeutuvien opiskelijoiden määrää. Rehtorin mukaan epäsuoria vaikutuksia on kuitenkin nähtävissä.

– Vielä pari vuotta sitten paikallispolitiikassa ei juuri innostuttu koulutusstrategioista eikä uskottu niihin. Nyt uskotaan. Koulutuspoliittiset toimenpiteet ovat keskeisessä asemassa alueemme kunnissa, Alexander von Oettinger sanoo.

Opiskelupaikkojen siirto ei ratkaise ydinongelmaa

Näkökulman vaihtuessa Etelä-Jyllannista Kööpenhaminaan uudet toimet saavat kielteisemmän arvion.

– Otamme vakavasti velvollisuutemme tuottaa koulutettua työvoimaa alueelle, jossa on pulaa sosiaalikasvattajista, sairaanhoitajista ja opettajista. Opiskelupaikkojen siirtäminen ei kuitenkaan auta. Se ei ratkaise ydinongelmaa eli sitä, että näihin koulutuksiin ei tule tarpeeksi hakijoita, sanoo Tove Hvid, Hän toimii jatkokoulutusjohtajana Københavns Professionshøjskole -korkeakoulussa, josta valmistuu muun muassa opettajia ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Kööpenhaminalaisen korkeakoulun on kuitenkin noudatettava poliittisia päätöksiä, ja muutos on jo hyvässä vauhdissa. Tällä hetkellä perustetaan opettajankoulutusyksikköä Hillerødiin, joka sijaitsee vajaat 40 kilometriä Kööpenhaminasta pohjoiseen.

– Uskomme, että siitä tulee menestys. Uusi yksikkö voi houkutella koulutukseen sellaisia alueen asukkaita, jotka eivät muuten olisi hakeutuneet siihen. Haasteena on, että opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat monin paikoin laskeneet, joten pelkona on, ettei kaikkia ryhmiä saada täyteen, Tove Hvid sanoo.

Opintotarjontaa hajautetaan verkossa

Poliittisten päätösten mukaan oppilaitoksen seuraava askel on järjestää koulutusta Kööpenhaminan länsipuolella olevalla alueella. Näin tehdäänkin, mutta ei aivan perinteiseen tapaan, sillä uutta osastoa tuskin avataan.

– Uuden osaston avaaminen auttaisi kuntaa, jonka alueelle osasto perustettaisiin. Naapurikunnissa asuvien opiskelijoiden matka uuteen koulutuspaikkaan sen sijaan veisi todennäköisesti yhtä kauan kuin paikallisjunamatka Kööpenhaminaan. Muutoksella ei näin ollen olisi kovin suurta vaikutusta, Tove Hvid perustelee.

Siksi oppilaitos on solminut Høje Taastrupin kunnan kanssa yhteistyösopimuksen, jonka avulla entistä useammat opiskelijat voivat suorittaa sekä perus- että jatkotutkintoja verkossa.

Kööpenhaminalaiset eivät muuta pikkukaupunkeihin

Eva Mærsk on suorittanut tohtorin tutkinnon Groningenin yliopistossa ja Etelä-Tanskan yliopistossa. Hän on tutkinut, mitkä tekijät houkuttelevat nuoria opiskelemaan ja asettumaan maakuntiin. Hänestä poliitikkojen idea on periaatteessa sympaattinen ja oikean suuntainen, mutta hän kritisoi sen toteutusta.

– Tutkimustyössäni olen todennut, että jotkut nuoret tekevät aktiivisen valinnan hakea opiskelemaan maakuntiin. Heidän valintansa syyt eivät kuitenkaan ole poliitikkojen mainitsemia. Nuoret hakeutuvat maakuntiin, koska haluavat olla lähellä perhettään tai asua pienemmässä, hallittavan kokoisessa kaupungissa – tai sitten siksi, että tarjolla on tietty koulutusohjelma, jota ei voi suorittaa muualla, Eva Mærsk sanoo. Hän huomauttaa, että jatkossakin osa opiskelijoista matkustaa päivittäin opiskelupaikkakunnalle ja asuu muualla. He eivät siis muuta opiskelukaupunkiin eivätkä jää sinne tutkinnon suoritettuaan.

– Maakuntiin muuttavat opiskelemaan ja elämään ne, joille se on sosiaalisesti mielekästä. He ovat perheellisiä ja usein kotoisin samalta seudulta. Ihminen, joka on varttunut Kööpenhaminassa tai vaikka Odensessa, ei muuta pikkukaupunkiin, Eva Mærsk toteaa.

Nuoret haluavat hyvän opiskeluympäristön

Läheskään kaikki eivät kuitenkaan halua asua lapsuuden kotipaikkakunnalla, tutkija selittää. Hän on tutkinut muun muassa Esbjergin vetovoimaa asuinpaikkana.

– Ihminen muuttaa takaisin Esbjergiin vain, jos on viihtynyt siellä. Siksi kuntien ja kaupunkien kannattaa panostaa asukkaiden viihtyvyyteen kampanjoiden sijaan. Nuoret äänestävät jaloillaan, hän sanoo. Poliittiseen suunnitelmaan kuuluu, että melko monelle pikkupaikkakunnalle perustetaan oppilaitoksen osasto tai kokonainen oppilaitos. Eva Mærsk pelkää, ettei noilla toimenpiteillä ole haluttua vaikutusta.

– Oma tutkimukseni ja muiden tutkimus osoittaa, että parempi tulos saadaan perustamalla alueellinen keskus, johon kootaan useita eri koulutuksia. Näin luodaan nuorille hyvä opiskeluympäristö. Viereisen kunnan mielestä voi näyttää huonolta, että nuoriso muuttaa sieltä pois. Mutta jos he muuttavat vain naapurikuntaan, he saattavat vielä palata takaisin kotipaikkakunnalle valmistuttuaan, Mærsk toteaa.