Den 16. Nordiske konferansen om grunnleggende literasitet for voksne innvandrere 23. – 25. april 2025
Velkommen til den 16. nordiske konferansen om språkopplæring og grunnleggende lese- og skriveferdighet for voksne innvandrere med kort eller ingen skolegang! Konferansen finner denne gangen sted i Norge.
Målgruppen for konferansen er først og fremst lærere og ledere som arbeider i denne opplæringen, men konferansen er også en viktig møteplass for forskere, lærerutdannere og andre som jobber på feltet.
Årets konferanse setter fokus på sammenhengene mellom opplæringstilbudet og deltakernes aktive deltakelse i samfunnet, videre utdanning og arbeid. Hovedtemaet er hvordan «empowerment» og «agency» på ulike måter spiller sammen med opplæringen i andrespråk og grunnleggende literasitet. Det blir innlegg om arbeidsmåter og didaktikk i opplæringen, språkkrav og språkpolitikk, og på denne måten belyser konferansen hvordan vi kan skape mer inkluderende og gode læringsmiljøer for voksne med begrenset formell utdanning.
På konferansen får du plenumsforelesninger etterfulgt av diskusjon og refleksjon, og du får delta i praktiske work shopper i mindre grupper.
Målet med konferansen er å være en møteplass for lærer, ledere og forskere og bidra til økt kompetanse og også synnliggjøring av fagfeltet i en større sammenheng.
Tid: 23. – 25. april 2025
Mer praktisk informasjon om påmelding og konferansen kommer senere.
Program 23. – 25. april 2025
Endringer kan komme
Dag 1 onsdag 23. april
De fleste presentasjoner og arbeid i grupper vil foregå på de nordiske språk og med engelsk tekst på presentasjoner/støttemateriell.
| Tid | Beskrivelse |
|---|---|
| 11.30 – 13.00 | Registrering |
| 13.00 – 14.00 | Lunsj |
| 14.00 – 14.15 | Åpning v/Alfarådet |
| 14.15 – 14.30 | Bli kjent ved bordene |
| 14.30 – 15.30 | Marte Monsen, Høgskolen i Innlandet: Myndiggjøring og aktørskap i grunnopplæring i lesing og skriving: Sarahs og Noras historier |
| 15.30 – 16.00 | Pause |
| 16.00 – 17.00 | Edit Bugge, Høgskulen på Vestlandet: LESLLA-innlærere og språkkrav for opphold og statsborgerskap |
| 17.00 – 17.30 | Gruppeaktivitet i plenumssalen |
| 19.00 | Middag |
Dag 2, torsdag 24. april
| Tid | Beskrivelse |
|---|---|
| 08.30 – 08.45 | God morgen😊 Beskjeder og informasjon |
| 08.45 – 09.45 | Susanne Hvidtfeldt og Cecilie Løsecke Olsen, Styrelsen for International Rekruttering og Integration, Susana S. Fernández og Astrid Rasmussen, Aarhus Universitet: En ny tilgang til DU1-didaktik – beretning om et forsøg med portfoliometoder på Danskuddannelse 1 |
| 09.45 – 10.15 | Pause |
| 10.15 – 11.15 | Informasjon kommer |
| 11.15 – 11.30 | Diskusjon ved bordene |
| 11.30 – 12.30 | Lunsj |
| 12.30 – 15.30 | Work shop/paralleller |
| a | Jenny Lindgren, vuxenutbildningen Hällefors: Drama och rollspel som metod och förhållningssätt i svenska för invandrare, sfi, på studieväg 1 |
| b | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents involved in school and working life” -project |
| c | Aina Bigestans: Styrdokument för att styra undervisningen – inte lärarna. Om diskurser och handlingsutrymme |
| d | Susana Silvia Fernandez og Astrid Rasmussen, Aarhus universitet: Minimalsprogstilgangen i andetsprogsundervisning – Implikationer for kursister med lav eller ingen litteracitet |
| e | Cecilia Hahne, Säffle lärcenter: Muntlig kompetens som väg till agens |
| 13.45 – 14.15 | Pause |
| a | Jenny Lindgren, vuxenutbildningen Hällefors: Drama och rollspel som metod och förhållningssätt i svenska för invandrare, sfi, på studieväg 1 |
| b | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents involved in school and working life” -project |
| c | Aina Bigestans: Styrdokument för att styra undervisningen – inte lärarna. Om diskurser och handlingsutrymme |
| d | Susana Silvia Fernandez og Astrid Rasmussen, Aarhus universitet: Minimalsprogstilgangen i andetsprogsundervisning – Implikationer for kursister med lav eller ingen litteracitet |
| e | Cecilia Hahne, Säffle lärcenter: Muntlig kompetens som väg till agens |
| 15.30 – 16.00 | Pause |
| 16.00 – 17.00 | Erfaringsdeling/tur |
| 19.00 | Middag |
Dag 3 fredag 25. april
| Tid | Beskrivelse |
|---|---|
| 09.00 – 09.10 | God morgen😊 Beskjeder og informasjon |
| 09.10 – 09.30 | Nytt fra Norden v/Alfarådet |
| 09.30 – 10.30 | Anna Winlund, Göteborgs universitet og Robert Walldèn, Linnéuniversitetet: Yrkessvenska för kortutbildade elever på sfi – svenska för Invandrare |
| 10.30 – 11.00 | Pause (evt med utsjekk) |
| 11.00 – 12.00 | Marianne Eek, Høgskolen i Innlandet: Andrespråkslæring i klasserommet og utenfor klasserommet for voksne nyankomne, og samarbeid mellom ulike instanser – erfaringer fra et forskningsprosjekt i to norske kommuner |
| 12.00 – 12.45 | Oppsummering av hele konferansen i grupper |
| 12.45 – 13.00 | Avslutning v/Alfarådet |
| 13.00 – 14.00 | Lunsj |
Kort presentasjon av innledere til plenum
Marte Monsen
Marte Monsen er professor i Nordisk språkvitenskap ved Høgskolen i Innlandet. Hun underviser og veileder i språkvitenskapelige og norskdidaktiske emner, blant annet i lærerutdanningen. Forskningsinteressene hennes er spesielt knyttet til sosiolingvistiske perspektiver på flerspråklighet og andrespråkslæring, samt tekstkyndighet (literacy) og kritiske perspektiver på testing og kartlegging av språk. En stor del av forskningen hennes dreier som om forhold rundt voksnes språklæring og hun har en spesiell interesse for å utforske situasjonen til voksne med lite skolebakgrunn.
Edit Bugge
Edit Bugge er professor i norsk ved Høgskulen på Vestlandet. Hun har doktorgrad i nordisk språkvitenskap med ei sosiolingvistisk avhandling om språktradering i familier. Hun underviser i norsk som andrespråk og har blant annet forsket på språkholdninger og sosiale vilkår for språkbruk og språktilegnelse. Fra 2021 til 2025 er hun leder for forskningsprosjektet IMPECT, som undersøker hvilke konsekvenser språk- og kunnskapskrav for permanent opphold og statsborgerskap har for voksne innvandrere som har lite skolegang fra hjemlandet og begrenset skriftkyndighet.
Cecilie Løsecke Olsen
Cecilie Løsecke Olsen er chefkonsulent i SIRI – Styrelsen for International Rekruttering og Integration. Hun er ansvarlig for de prøver, der afslutter Danskuddannelse 1 og 2 i Danmark, og er desuden projektleder på udviklingen af en ny prøve baseret på portfolio-metode og didaktik på Danskuddannelse 1. Hendes faglige fokus er bl.a. kursister i den grundlæggende litteracitet, kvalitet i danskuddannelsen og sproglæring på virksomheder. Hun har erfaring fra praksis både som lærer i dansk som andetsprog, souschef på et sprogcenter og forfatter af undervisningsmateriale mv.
Susanne Hvidtfeldt
Susanne Hvidtfeldt er specialkonsulent i SIRI – Styrelsen for International Rekruttering og Integration. Hun arbejder lige nu med udviklingen af en ny prøve baseret på portfoliometode og didaktik på Danskuddannelse 1. Hendes fagområder er bl.a. kursister i den grundlæggende litteracitet, udvikling af lærerkompetencer samt faglig og sproglig opkvalificering af udlændinge med dansk som andetsprog. Hun har erfaring fra praksis som lærer og forfatter af undervisningsmateriale og artikler om dansk som andetsprog. Hun har desuden arbejdet med uddannelsesudvikling på Roskilde Universitet.
Anna Winlund
Anna Winlund är biträdande universitetslektor i ämnesdidaktik med inriktning mot svenska vid Institutionen för didaktik och pedagogisk profession vid Göteborgs universitet. Hon forskar framför allt om undervisning i svenska som andraspråk och har ett särskilt fokus på nyanlända unga och vuxna elever med kort skolbakgrund.
Robert Walldèn
Robert Walldén är gästprofessor i svenska som andraspråk vid Fakulteten för konst och humaniora, Linnéuniversitetet, samt docent vid Malmö universitet. Hans forskning berör litteracitetsutveckling, textpraktiker och kunskapsbyggande interaktion i andraspråksundervisning. Han har sin lärarbakgrund inom vuxenutbildning med fokus på svenska som andraspråk.
Marianne Eek
Marianne Eek er førsteamanusensis i nordisk språkvitenskap ved Høgskolen i Innlandet, og har tidligere jobbet som lærer i grunnskolen og i voksenopplæringen. Forskningsinteressene hennes er fagfeltene andrespråkslæring og flerspråklighet, og hun er særlig opptatt av hva som kan innebære begrensninger og muligheter for andrespråkslæring for voksne nyankomne med liten eller ingen skolebakgrunn. I doktoravhandlingen utforsket hun bruk av flerspråklige assistenter eller språkhjelpere i klasserommet, og i senere forskning har hun vært opptatt av numerasitetsundervisning for voksne nyankomne med begrenset skolegang og andrespråkslæring utenfor klasserommet.
Susana S. Fernàndez
Susana S. Fernández er professor i fremmedsprogspædagogik ved Institut for Kommunikation og Kultur, Aarhus Universitet. Hun er forperson for uddannelsesrådet på Det Teoretiske Pædagogikum for Gymnasielærere. Hendes forskningsområder omfatter spansk lingvistik og fremmedsprogspædagogik, med særligt fokus på pædagogiske anvendelser af Kognitiv Lingvistik i grammatikundervisning og interkulturel kompetence. Hun er koordinator for forskningsenheden i Fremmedsprogstilegnelse og -pædagogik ved Aarhus Universitet. Hun er PI (sammen med Carsten Levisen fra Roskilde Universitet) i et Velux-finansieret projekt ved navn ”Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog”.
Astrid Mus Rasmussen
Astrid Mus Rasmussen er ansat som postdoc på Aarhus universitet. Hendes forskning placerer sig inden for det fremmedsprogs- og andetsprogsdidaktiske felt. Desuden har hun praktisk erfaring med undervisning i tysk og dansk. Hun er medlem af projektgruppen ” ”Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog”
Kort presentasjon av innledere til parallell/work shop
Jenny Lindgren
Jenny Lindgren är legitimerad SFI-lärare och verksam vid Vuxenutbildningen i Hällefors kommun i Sverige. Hon har lång erfarenhet av att undervisa vuxna elever med kort eller ingen formell utbildning. Hennes lärmiljö präglas av glädje, kreativitet och att man lär sig tillsammans och med alla sinnen. I klassrummet finns också ett gediget förråd med rekvisita som på olika vis används praktiskt i undervisningen. För Jenny är yrket en förlängning av hennas personlighet där hennas brinnande engagemang för den här elevgruppen genomsyrar allt som görs i klassrummet.
Sari Svensson
Sari Svensson works as a project manager in Parents to school and working life-project in the city of Vantaa. Her experience is in the field of teaching and guidance, from middle school to university teaching planning.
She has master’s degree in art and culture and is a qualified study counselor and professional teacher. She also has professional qualification of a special instructor for children and young people and physical education instructor’s degree.
In the field of integration, she has worked with both young people and adults. In her master’s thesis, she studied integration and the need for cultural activities for asylum seekers who spent their days at home. She also has experience in special youth work, working with families in crisis and work wellbeing projects.
In the current project, she is interested in language teaching methods that differ from official language courses and supporting sustainable integration.
Cecilia Hahne
Cecilia Hahne arbetar som specialpedagogisk resurs inom sfi på Säffle lärcenter, Sverige. Hon har mångårig erfarenhet som lärare i svenska som andraspråk både vad gäller ungdomar och vuxna. Som specialpedagogisk resurs arbetar Cecilia med kartläggning av sfi-elevers litteracitetserfarenheter och med fördjupade pedagogiska kartläggningar av elever som har svårt att nå målen i kurserna. Hon arbetar också med handledning av kollegor samt stöd till elever på grupp- och individnivå. Cecilia har som projektledare för projektet Anpassad samhälls- och yrkesetablering inom sfi (finansierat av Specialpedagogiska skolmyndigheten, SPSM) särskilt intresserat sig för kvinnor med kort eller ingen skolbakgrund och hur man med hjälp av fördjupade kartläggningar och anpassad undervisning kan stärka deras språkliga förmåga.
Aina Bigestans
Aina Bigestans, fil.dr i utbildningsvetenskap, har länge varit medarbetare på Nationellt centrum för svenska som andraspråk på Stockholms universitet. Där har hon särskilt arbetat med vuxenutbildningsområdet. Nu är hon pensionär men fortsätter inom ett projekt för Europeiska Socialfonden (ESF) och följer utbildningsinsatser riktade till personal inom äldreomsorgen. Hennes uppdrag är att följa dem som deltar i kompetensutvecklingen och till projektet och ett deltagarperspektiv på undervisning som kombinerar andraspråksutveckling och yrkeskurser, dels hur anställda utrikesfödda inom äldreomsorgen ser på möjligheter till delaktighet i arbetsplatsens gemenskaper.
Som forskare har hon fokus på andraspråksutveckling för och i arbetslivet. Som didaktiker är hon särskilt intresserad av den skolanknutna litteracitetens betydelse för andraspråksutveckling och yrkesutveckling.
Kort presentasjon av innhold i plenum
Marte Monsen: Myndiggjøring og aktørskap i grunnopplæring i lesing og skriving: Sarahs og Noras historier
I dette foredraget utforsker Monsen begrepene myndiggjøring og aktørskap i sammenheng med grunnopplæring i lesing og skriving for voksne innvandrere. Hun presenterer empiri fra forskningsprosjektet KongNor, et etnografisk prosjekt som følger 14 flyktninger fra Den demokratiske republikken Kongo gjennom det norske introduksjonsprogrammet og ut i det norske samfunnet. Gjennom å utforske historiene til de to flyktningene Sarah og Nora, trekker Monsen opp flere diskusjoner omkring hvilke faktorer som påvirker Sarahs og Noras muligheter for deltakelse i det norske samfunnet.
Edit Bugge: LESLLA-innlærere og språkkrav for opphold og statsborgerskap
I 2017 ble det i Norge innført krav om bestått prøve i samfunnskunnskap og muntlige språkferdigheter for innvandrere som søker om permanent opphold og statsborgerskap i Norge. Krava, og den seinere innskjerpinga av dem, reflekterer en europeisk trend med gradvis innføring og innskjerping av språkkrav i Europa (Rocca et al, 2020). Regjeringas begrunnelse for å skjerpe kravet var å motivere innvandrere til å lære språket og å fremme integrering. Ei bekymring knytta til denne kravpolitikken har imidlertid vært at den vil fungere ekskluderende for noen innvandrergrupper.
Dette foredraget er forankra i forskningsprosjektet IMPECT (HVL, 2021-2025), og presenterer funn fra intervju med innvandrere som har lite skolegang fra hjemlandet. Hvordan opplever disse deltakerne krava og konsekvensene av dem? Hvordan beskriver de prøvesituasjonen og forberedelsene til prøvene? Hvordan beskriver deltakerne at krava påvirker vilkår for språklæring og integrering?
Anna Winlund og Robert Walldèn: Yrkessvenska för kortutbildade elever på SFI – Svenska för Invandrare
Presentationen rapporterar resultat från följeforskning i en orienteringskurs i yrkessvenska för elever på studieväg 1, vilket innebär elever som saknar eller har mycket kort skolbakgrund. Kursen utgick från studiebesök och arbetsrelaterade teman, såsom bageriverksamhet. Syftet med undersökningen är att undersöka vilka förutsättningar undervisning i yrkessvenska för elever med mycket kort skolbakgrund skapar för olika dimensioner av flerspråkig litteracitetsutveckling. Studien bidrar till fältet genom att belysa förutsättningarna som skapas för en elevgrupp som ofta har förbisetts i andraspråksforskning och svarar också mot behovet av att belysa aktuella satsningar för att knyta sfi-utbildningen närmare till arbetslivet.
Marianne Eek: Andrespråkslæring i klasserommet og utenfor klasserommet for voksne nyankomne, og samarbeid mellom ulike instanser – erfaringer fra et forskningsprosjekt i to norske kommuner
De nordiske landene har alle introduksjonsprogram for nyankomne som inkluderer arbeidsrelaterte aktiviteter i tillegg til et språkkurs og et kurs i samfunnskunnskap. Det vil si at språklæringen skal foregå på både formelle og uformelle læringsarenaer, og med et mål om å forberede deltakerne på yrkes- og samfunnsliv. I denne forelesningen presenterer Eek resultater fra et forskningsprosjekt om språklæringstilbud i utenfor klasserommet i to norske kommuner, i den ene kommunen i regi av en kafé og landhandel og i den andre kommunen i regi av frivillige organisasjoner. Begge kontekstene involverer samarbeid med voksenopplæringssentrene og andre aktører i kommunene. Hvilke utfordringer og suksessfaktorer kan identifiseres i de to sammenhengene?
Susanne Hvidtfeldt, Cecilie Løsecke Olsen, Susana S. Fernàndez og Astrid Rasmussen: En ny tilgang til DU1-didaktik – beretning om et forsøg med portfoliometoder på Danskuddannelse 1
I denne præsentation fokuserer vi på et udviklingsarbejde igangsat af Styrelsen for International Rekruttering og Integration (SIRI), hvor tre danske sprogskoler har udviklet og afprøvet forskellige portfoliobaserede undervisningsforløb på Danskuddannelse 1 (DU1), dvs. uddannelsen målrettet voksne udlændinge med ingen eller meget begrænset skoling.
Udviklingsarbejdet er igangsat som led i en kommende omlægning af Danskuddannelse 1, og målet er at understøtte kvaliteten i undervisningen og medvirke til at skabe en god sammenhæng mellem undervisningen og prøveformen ved en kommende ny prøve. Der er fokus på en kursist-centreret og kommunikativ undervisning og det undersøges blant annet, hvordan oplæringen kan bygge på kursisternes egne læringsbehov, inddragelse af autentisk og erfaringsbaseret materiale i undervisningen og brug af selvevaluering.
Vi præsenterer resultaterne af den følgeforskningen, som er foregået på de tre sprogcentre sammen med udviklingsprojektet. I følgeforskningen sætter vi fokus på de udfordringer og overraskelser, der viser sig undervejs i projektet og undersøger, hvordan den tilpassede portfoliometode fungerer for de involverede parter, og hvordan deres erfaringer kan informere det videre arbejde med udvikling af undervisningen på DU1. Vi inddrager perspektiver fra kursistene, lærerne og skoleledelsen.
Kort presentasjon av innhold parallell/workshop
Jenny Lindgren: Drama och rollspel som metod och förhållningssätt på SFI Studieväg 1
Mitt bidrag handlar om hur jag använder drama och rollspel som pedagogiskt verktyg inom den grundläggande litteracitetsutbildningen för vuxna elever. Med hjälp av drama och rollspel levandegörs och konkretiseras lektionsinnehållet. Innehållet görs också mer lättillgängligt för elever med kort eller ingen tidigare formell utbildning. Rätt använt är drama och rollspel både gruppstärkande, identitet- och språkutvecklande.
I min presentation kommer jag att berätta om hur jag arbetar med drama och rollspel i klassrummet. Jag kommer att ta upp vilka metoder och övningar man kan använda, hur man kan koppla dramaövningar till vanliga teman och vad man behöver tänka på. Jag kommer också att, genom formen av en aktiv workshop, konkret visa exempel på övningar som lärare kan använda i sina egna lärmiljöer. Exemplen innehåller både övningar där läraren går i roll, men också exempel där eleverna själva tar olika roller. Jag ger förslag på hur man kan bygga upp ett pass från början till slut och hur man kan koppla drama- och rollspelsövningar till mer teoretisk undervisning med läs- och skrivuppgifter före och efter ett dramainslag
Cecilia Hahne: Muntlig kompetens som väg till agens
När personalen inom sfi började fundera över varför många kortutbildade utrikesfödda kvinnor, som vistats länge i Sverige, inte haft någon tydlig språklig progression, föddes idén till projektet Anpassad samhälls- och yrkesetablering inom sfi. Projektet har finansierats av Specialpedagogiska skolmyndigheten, SPSM.
Inom projektet har man arbetat med fördjupade kartläggningar och anpassad undervisning, som tagit sin utgångspunkt i vardagsnära situationer som kvinnorna varit motiverade att lära sig hantera. Fokus har legat på att utveckla den muntliga kompetensen hos deltagarna. De positiva effekterna innebar dock inte enbart att den språkliga förmågan förbättrades, utan även att kvinnornas agens och handlingsutrymme ökade.
Susana Silvia Fernandez og Astrid Rasmussen: Minimalsprogstilgangen i andetsprogsundervisning – Implikationer for kursister med lav eller ingen litteracitet
Denne præsentation vil give et overblik over og en introduktion til forskningsprojektet “Når dansk bliver til” (på engelsk “Danish in the Making”, https://cc.au.dk/danish-in-the-making), som har til formål at fremme integrationen af interkulturel kommunikativ kompetence (ICC) (Byram 1997) i undervisningen af dansk som andetsprog (L2). Dette projekt udvikler og undersøger anvendelsen af en ‘minimalsprogstilgang’ (Goddard 2018) til at beskrive kommunikativ kultur i enkle vendinger, som kan forstås af L2-brugere uden tab af betydning – selv af talere, der endnu ikke har tilegnet sig et stort ordforråd på målsproget. Denne tilgang er for nylig opstået fra forskning i Natural Semantic Metalanguage (NSM) (f.eks. Goddard & Wierzbicka 2004).
Fernandez og Rasmussen vil præsentere arbejdet for at beskrive dansk kommunikativ kultur, og vil diskutere implikationer for kursister med meget kort eller ingen skolebaggrund, samt mulige anvendelser i andre nordiske kontekster.
Aina Bigestans: Styrdokument för att styra undervisningen – inte lärarna. Om diskurser och handlingsutrymme
Kursplaner (laereplaner) är ett nödvändigt verktyg för att bevara likvärdigheten i skolsystemet och för att stötta utbildningsanordnare och lärare att skapa utbildningar som möjliggör en ändamålsenlig kunskapsutveckling för de studerande.
Lyckligtvis är kursplanerna i Norden inte så detaljerade att de berövar lärarna all handlingsfrihet. Samtidigt bör lärare oftare ställa sig frågan om de är helt överens med allt som står skrivet i kursplanerna. Vem är det egentligen som bestämmer uttolkningen av det som är skrivet och vilken syn på deltagare, språkinlärning och lärande vill man som lärare själv omfatta och förverkliga?
I en inledande presentation kommer att jag bland annat att behandla begreppet ’diskurs’ som uttryck för sätt att tala om och tänka kring fenomen. Här vill jag lyfta några exempel från bland annat svenska och norska kursplaner gällande alfabetiseringsområdet. Med detta som utgångspunkt ska vi sedan i tvärnordiska grupper diskutera textutsnitt från styrdokument från olika nordiska länder gällande alfabetisering och dess målgrupp. Syftet med detta pass är att synliggöra vikten av att lärare målmedvetet analyserar diskurser som formar förutsättningarna för undervisningen – och visa på hur lärare, genom att ta makten över uttolkningar av styrdokument av olika slag, kan påverka sitt handlingsutrymme.
Sari Svensson: The “Parents involved in school and working life” – project
The “Parents involved in school and working life” -project is for immigrant parents who are not in working life. They study Finnish under the guidance of a coach and part of the week in elementary school classes or early childhood education groups.
One focus is learning the vocabulary of working life, and the other focus is getting into working life. At the same time, the cooperation between early childhood education/school and home is strengthened.
We share our experiences of how the project promotes language learning and sustainable integration, as well as our experiences of using artificial intelligence to help determine language skills.
16 pohjoismainen konferenssi aikuisten maahanmuuttajien peruslukutaidosta 23.–25. huhtikuuta 2025
Tervetuloa 16. pohjoismaiseen konferenssiin aikuisten maahanmuuttajien peruslukutaidosta! Konferenssi keskittyy kielten oppimiseen ja perusluku- ja kirjoitustaitoihin sellaisten maahanmuuttaja-aikuisten näkökulmasta, joilla on vähän tai ei lainkaan koulutusta. Tällä kertaa konferenssi pidetään Norjassa.
Konferenssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti opettajat ja johtajat, jotka työskentelevät tämän aihepiirin parissa, mutta konferenssi on myös tärkeä kohtaamispaikka tutkijoille, opettajankouluttajille ja muille alalla työskenteleville.
Tämän vuoden konferenssi keskittyy koulutustarjonnan ja osallistujien aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen, jatkokoulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin. Pääteemana on, kuinka voimaantuminen ja toimijuus vaikuttavat toisen kielen oppimiseen ja peruslukutaitoon eri tavoin. Konferenssissa käsitellään opetusmenetelmiä ja didaktiikkaa, kielivaatimuksia ja kielipolitiikkaa, ja näin tuodaan esiin, kuinka voimme luoda osallistavampia ja parempia oppimisympäristöjä aikuisille, joilla on vähän formaalia koulutusta.
Konferenssissa on kutsuttuja esitelmiä, joita seuraa keskustelua ja pohdintaa. Lisäksi osallistujat voivat osallistua käytännön työpajoihin pienemmissä ryhmissä.
Konferenssin tavoitteena on toimia kohtaamispaikkana opettajille, johtajille ja tutkijoille ja edistää alan osaamista sekä näkyvyyttä laajemmassa kontekstissa.
Aika: 23.–25. huhtikuuta 2025
Lisätietoja ilmoittautumisesta ja konferenssista julkaistaan myöhemmin.
Ohjelma 23.–25. huhtikuuta 2025
Muutokset mahdollisia
Päivä 1 – Keskiviikko 23. huhtikuuta
Useimmat esitykset ja ryhmätyöt käydään pohjoismaisilla kielillä, ja esitysten/tukimateriaalien tekstit ovat englanniksi.
| Aika | Toiminta |
|---|---|
| 11.30 – 13.00 | Rekisteröityminen |
| 13.00 – 14.00 | Lounas |
| 14.00 – 14.15 | Avaus, Alfarådet |
| 14.15 – 14.30 | Tutustuminen pöydissä |
| 14.30 – 15.30 | Marte Monsen, Inlandetin ammattikorkeakoulu: Osallistaminen ja toimijuus lukemisen ja kirjoittamisen perusopetuksessa: Sarahin ja Noran tarinat |
| 15.30 – 16.00 | Tauko |
| 16.00 – 17.00 | Edit Bugge, Länsi-Norjan ammattikorkeakoulu: LESLLA-opiskelijat ja kielivaatimukset oleskelulupaa ja kansalaisuutta varten |
| 17.00 – 17.30 | Ryhmätoiminta suuressa salissa |
| 19.00 | Illallinen |
Päivä 2 – Torstai 24. huhtikuuta
| Aika | Toiminta |
|---|---|
| 08.30 – 08.45 | Huomenta😊 Ilmoitukset ja tiedotukset |
| 08.45 – 09.45 | Susanne Hvidtfeldt ja Cecilie Løsecke Olsen, Kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virasto, Susana S. Fernández ja Astrid Rasmussen, Aarhusin yliopisto: Uusi lähestymistapa DU1-didaktiikkaan – Raportti portfoliomenetelmäkokeilusta Tanskan kielikoulutuksessa 1 |
| 09.45 – 10.15 | Tauko |
| 10.15 – 11.15 | Tietoja tulossa |
| 11.15 – 11.30 | Keskustelu pöydissä |
| 11.30 – 12.30 | Lounas |
| 12.30 – 15.30 | Työpaja/parallelit: |
| a | Jenny Lindgren, aikuiskoulutus Hällefors: Draama ja roolipelit menetelmänä ja lähestymistapana maahanmuuttajien ruotsin opetuksessa (SFI), Opintopolku 1 |
| b | Sari Svensson, Vantaa: “Vanhemmat mukana koulussa ja työelämässä” -projekti |
| c | Aina Bigestans: Ohjausdokumentit ohjaamaan opetusta – ei opettajia. Diskurssit ja toimintamahdollisuudet |
| d | Susana Silvia Fernandez ja Astrid Rasmussen, Aarhusin yliopisto: Minimikäänteinen kielilähestymistapa toisen kielen opetuksessa – Vaikutukset vähäisen tai olemattoman lukutaidon omaaville opiskelijoille |
| e | Cecilia Hahne, Säfflen oppimiskeskus: Suullinen osaaminen toimijuuden väylänä |
| 13.45 – 14.15 | Tauko |
| a | Jenny Lindgren, aikuiskoulutus Hällefors: Draama ja roolipelit menetelmänä ja lähestymistapana maahanmuuttajien ruotsin opetuksessa (SFI), Opintopolku 1 |
| b | Sari Svensson, Vantaa: “Vanhemmat mukana koulussa ja työelämässä” -projekti |
| c | Aina Bigestans: Ohjausdokumentit ohjaamaan opetusta – ei opettajia. Diskurssit ja toimintamahdollisuudet |
| d | Susana Silvia Fernandez ja Astrid Rasmussen, Aarhusin yliopisto: Minimikäänteinen kielilähestymistapa toisen kielen opetuksessa – Vaikutukset vähäisen tai olemattoman lukutaidon omaaville opiskelijoille |
| e | Cecilia Hahne, Säfflen oppimiskeskus: Suullinen osaaminen toimijuuden väylänä |
| 15.30 – 16.00 | Tauko |
| 16.00 – 17.00 | Kokemusten jakaminen/kierros |
| 19.00 | Illallinen |
Päivä 3 – Perjantai 25. huhtikuuta
| Aika | Toiminta |
|---|---|
| 09.00 – 09.10 | Huomenta😊 Ilmoitukset ja tiedotukset |
| 09.10 – 09.30 | Pohjoismaiden uutisia, Alfarådet |
| 09.30 – 10.30 | Anna Winlund, Göteborgin yliopisto ja Robert Walldén, Linnéyliopisto: Ammattiruotsi vähäiselle koulutukselle SFI-opiskelijoille |
| 10.30 – 11.00 | Tauko (mahdollisesti uloskirjautuminen) |
| 11.00 – 12.00 | Marianne Eek, Inlandetin ammattikorkeakoulu: Toisen kielen oppiminen luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella aikuisille vasta saapuneille sekä eri viranomaisten välinen yhteistyö – kokemuksia tutkimushankkeesta kahdessa norjalaisessa kunnassa |
| 12.00 – 12.45 | Koko konferenssin yhteenveto ryhmissä |
| 12.45 – 13.00 | Loppusanat, Alfarådet |
| 13.00 – 14.00 | Lounas |
Lyhyt esittely puhujista pääistunnossa
Marte Monsen
Marte Monsen on Pohjoismaiden kielitieteen professori Innlandetin korkeakoulussa. Hän opettaa ja ohjaa kielitieteellisiä ja norjan opetuksen aiheita, muun muassa opettajankoulutuksessa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät erityisesti sosiolingvistisiin näkökulmiin monikielisyydestä ja toisen kielen oppimisesta sekä tekstitaidosta (literacy) ja kriittisiin näkökulmiin kielen testaamiseen ja arvioimiseen. Suuri osa hänen tutkimuksestaan käsittelee aikuisten kielenoppimiseen liittyviä asioita, ja hänellä on erityinen kiinnostus tutkia tilanteita, joissa aikuisilla on vähäinen koulutustausta.
Edit Bugge
Edit Bugge on norjan kielen professori Länsi-Norjan korkeakoulussa. Hänellä on tohtorintutkinto Pohjoismaiden kielitieteessä, jossa on sosiolingvistinen väitöskirja kielitärkeyksistä perheissä. Hän opettaa norjaa toisena kielenä ja on tutkinut muun muassa kieliasenteita ja sosiaalisia olosuhteita kielenkäytölle ja -oppimiselle. Vuodesta 2021 vuoteen 2025 hän on IMPECT-tutkimusprojektin johtaja, joka tutkii, millaisia seurauksia kieli- ja tietovaatimuksilla pysyvälle oleskelulle ja kansalaisuudelle on aikuisille maahanmuuttajille, joilla on vähän koulutusta kotimaassaan ja rajoitettu tekstitaidot.
Cecilie Løsecke Olsen
Cecilie Løsecke Olsen on vanhempi asiantuntija SIRIssä – Kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virastossa. Hän on vastuussa kokeista, jotka päättävät Tanskan kielikoulutus 1:n ja 2:n Tanskassa, ja hän toimii myös projektipäällikkönä uuden portfolio-menetelmään ja didaktiikkaan perustuvan kokeen kehittämisessä Tanskan kielikoulutus 1:lle. Hänen ammattillinen painopisteensä kattaa muun muassa peruslukutaitoa opiskelevat oppilaat, tanskankielikoulutuksen laadun sekä kielenoppimisen työpaikoilla. Hänellä on käytännön kokemusta tanskan toisena kielenä opettajana, kielikeskuksen apulaisjohtajana ja opetusmateriaalien kirjoittajana.
Susanne Hvidtfeldt
Susanne Hvidtfeldt on erityisasiantuntija SIRIssä – Kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virastossa. Tällä hetkellä hän työskentelee uuden portfolio-menetelmään ja didaktiikkaan perustuvan kokeen kehittämisessä Tanskan kielikoulutus 1:lle. Hänen erikoisosaamisensa kattaa muun muassa peruslukutaitoa opiskelevat oppilaat, opettajien pätevyyden kehittämisen sekä tanskankielistä opetusta saaneiden ulkomaalaisten ammatillisen ja kielellisen osaamisen vahvistamisen. Hänellä on käytännön kokemusta opettajana sekä opetusmateriaalien ja artikkeleiden kirjoittajana, jotka liittyvät tanskan kielen opetukseen toisena kielenä. Hän on myös työskennellyt koulutuksen kehittämisen parissa Roskilden yliopistossa.
Anna Winlund
Anna Winlund on apulaisprofessori aineenopetuksessa, keskittyen ruotsin kieleen Göteborgin yliopiston didaktiikan ja pedagogisen ammatin laitoksella. Hän tutkii erityisesti ruotsin kielen opetusta toisena kielenä ja keskittyy erityisesti uusimuuttajiin nuoriin ja aikuisoppilaisiin, joilla on lyhyt koulutustausta.
Robert Walldèn
Robert Walldén on vieraileva professori ruotsin kielen opetuksessa Linné-yliopiston taide- ja humanististen tieteiden tiedekunnassa sekä dosentti Malmö-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa liittyy lukutaitokehitykseen, tekstikäytänteisiin ja tietopohjaiseen vuorovaikutukseen toisen kielen opetuksessa. Hänellä on opettajatausta aikuisopetuksessa, keskittyen ruotsin kieleen toisena kielenä.
Marianne Eek
Marianne Eek on yliopistonlehtori Pohjoismaiden kielitieteessä Innlandetin korkeakoulussa ja on aiemmin työskennellyt opettajana peruskoulussa ja aikuisopetuksessa. Hänen tutkimusintressinsä käsittävät toisen kielen oppimisen ja monikielisyyden, ja hän on erityisen kiinnostunut siitä, mitkä tekijät voivat rajoittaa ja mahdollistaa toisen kielen oppimista aikuisille, jotka ovat vasta tulleet maahan ja joilla on vähän tai ei lainkaan koulutusta. Väitöskirjassaan hän tutki monikielisten avustajien tai kieliapuopettajien käyttöä luokkahuoneessa, ja myöhemmässä tutkimuksessa hän on keskittynyt numeraalisuuden opetukseen aikuisille, jotka ovat vasta tulleet maahan ja joilla on rajoitettu koulutustausta, sekä toisen kielen oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella.
Susana S. Fernàndez
Susana S. Fernández on kieltenopetuksen professori Aarhusin yliopiston viestintä- ja kulttuurilaitoksessa. Hän on puheenjohtaja teoreettisen pedagogiikan koulutuskeskuksen koulutusta varten lukion opettajille. Hänen tutkimusalueensa kattavat espanjan kielitieteen ja kieltenopetuksen, erityisesti kognitiivisen kielitieteen pedagogiset sovellukset kieliopin opetuksessa ja kulttuurisen kompetenssin alueella. Hän on Aarhusin yliopiston kielten oppimisen ja pedagogiikan tutkimusyksikön koordinaattori. Hän on tutkimusprojektin “Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog” päävastuuhenkilö (yhdessä Carsten Levisenin kanssa Roskilden yliopistosta).
Astrid Mus Rasmussen
Astrid Mus Rasmussen työskentelee tohtorikoulutettavana Aarhusin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa sijoittuu kieltenopetuksen ja toisen kielen didaktiikan alalle. Hänellä on myös käytännön kokemusta saksan ja tanskan opetuksesta. Hän on jäsen projektiryhmässä “Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog”.
Lyhyt esittely puhujista rinnakkais-/työpajassa
Jenny Lindgren
Jenny Lindgren on laillistettu SFI-opettaja ja työskentelee Hälleforsin kunnan aikuisopetuksessa Ruotsissa. Hänellä on pitkä kokemus aikuisopetuksesta, erityisesti opiskelijoille, joilla on lyhyt tai ei lainkaan muodollista koulutusta. Hänen oppimisympäristönsä on täynnä iloa, luovuutta ja yhteisopiskelua kaikilla aisteilla. Luokkahuoneessa on myös kattava valikoima rekvisiittaa, jota käytetään käytännöllisesti opetuksessa. Jenny pitää ammattiaan persoonansa jatkeena, ja hänen palava sitoutumisensa tähän opiskelijaryhmään läpäisee kaiken, mitä luokkahuoneessa tehdään.
Sari Svensson
Sari Svensson työskentelee projektipäällikkönä “Vanhemmat kouluun ja työelämään” -projektissa Vantaan kaupungissa. Hänellä on kokemusta opetuksesta ja ohjauksesta yläasteelta yliopistotasolle. Hänellä on maisterin tutkinto taiteessa ja kulttuurissa sekä pätevyys opinto-ohjaajana ja ammatillisena opettajana. Hänellä on myös ammatillinen pätevyys erityisopettajana lapsille ja nuorille sekä liikunnanopettajan tutkinto. Integraatioalalla hän on työskennellyt sekä nuorten että aikuisten parissa. Maisterintutkielmassaan hän tutki integraatiota ja kulttuuritoiminnan tarvetta turvapaikanhakijoille, jotka viettivät päivänsä kotona. Hänellä on myös kokemusta erityisestä nuorisotyöstä, perheiden kriisitilanteista ja työhyvinvointiprojekteista. Nykyisessä projektissa häntä kiinnostavat kieltenopetuksen menetelmät, jotka poikkeavat virallisista kielikursseista, sekä kestävän integraation tukeminen.
Cecilia Hahne
Cecilia Hahne työskentelee erityispedagogisena resurssina SFI:ssa Säfflen oppikeskuksessa Ruotsissa. Hänellä on pitkä kokemus ruotsin kielen opettamisesta sekä nuorille että aikuisille. Erityispedagogisena resurssina Cecilia työskentelee SFI-opiskelijoiden lukutaitokokemusten kartoittamisen parissa sekä syventävien pedagogisten kartoitusten tekemisessä opiskelijoille, joilla on vaikeuksia saavuttaa kurssien tavoitteet. Hän työskentelee myös kollegoidensa ohjaajana sekä tukee opiskelijoita ryhmä- ja yksilötasolla. Projektipäällikkönä “Mukautettu yhteiskunta- ja ammattiluokkien perustaminen” -projektissa (jota rahoittaa Erityispedagoginen kouluhallitus, SPSM) hän on erityisesti kiinnostunut naisista, joilla on lyhyt tai ei lainkaan koulutusta, ja siitä, miten syventävät kartoitukset ja mukautettu opetus voivat vahvistaa heidän kielellistä kykyään.
Aina Bigestans
Aina Bigestans on pitkään työskennellyt Ruotsin toisena kielenä kansallisessa keskuksessa Tukholman yliopistossa. Hän on erityisesti työskennellyt aikuisopetuksen alueella. Nyt hän on eläköitynyt, mutta jatkaa Euroopan sosiaalirahaston (ESF) projektissa ja seuraa koulutustoimia, jotka on suunnattu vanhustenhoidon henkilöstölle. Hänen tehtävänään on seurata niitä, jotka osallistuvat osaamisen kehittämiseen, ja projektissa on osallistujan näkökulma opetukseen, joka yhdistää toisen kielen kehittämisen ja ammatilliset kurssit, sekä sen, miten ulkomaalaiset työntekijät vanhustenhoidossa näkevät mahdollisuutensa osallistua työpaikan yhteisöihin. Tutkijana hän keskittyy toisen kielen kehittämiseen työelämässä. Didaktikkona hän on erityisen kiinnostunut koulukontekstiin liittyvän lukutaidon merkityksestä toisen kielen kehittämiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.
Lyhyt esittely sisällöstä täysistunnossa
Marte Monsen: Voimaantuminen ja toimijuus peruskoulutuksessa lukemisessa ja kirjoittamisessa: Sarahin ja Noran tarinat
Tässä esityksessä Monsen tutkii voimaantumisen ja toimijuuden käsitteitä aikuisille maahanmuuttajille suunnatussa lukemisen ja kirjoittamisen peruskoulutuksessa. Hän esittelee tutkimushanke KongNorista saatuja empiirisiä tietoja, joka on etnografinen hanke, joka seuraa 14 pakolaista Kongon demokraattisesta tasavallasta Norjan vastaanotto-ohjelman läpi norjalaiseen yhteiskuntaan. Tutkiessaan kahden pakolaisen, Sarahin ja Noran, tarinoita, Monsen nostaa esiin useita keskusteluja tekijöistä, jotka vaikuttavat Sarahin ja Noran osallistumismahdollisuuksiin norjalaisessa yhteiskunnassa.
Edit Bugge: LESLLA-opettajat ja kielivaatimukset oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamiseksi
Vuonna 2017 Norjassa otettiin käyttöön vaatimus hyväksytystä kokeesta yhteiskuntaopin ja suullisten kielitaitojen osalta maahanmuuttajille, jotka hakevat pysyvää oleskelulupaa ja kansalaisuutta. Vaateet ja niiden myöhempi tiukentaminen heijastavat eurooppalaista trendiä, jossa kielivaatimuksia otetaan asteittain käyttöön ja tiukennetaan Euroopassa (Rocca et al., 2020). Hallituksen perustelu tiukentamiselle oli motivoida maahanmuuttajia oppimaan kieltä ja edistää integraatiota. Tämä vaatimuspoliittinen huoli on kuitenkin ollut se, että se voi toimia eksklusiivisesti joidenkin maahanmuuttajaryhmien osalta.
Tämä esitys on juurtunut IMPECT-tutkimushankkeeseen (HVL, 2021-2025) ja esittelee havaintoja haastatteluista maahanmuuttajien kanssa, joilla on vähän koulutusta kotimaastaan. Miten osallistujat kokevat vaatimukset ja niiden seuraukset? Miten he kuvaavat kokeetilannetta ja valmistautumista kokeisiin? Miten osallistujat kuvaavat, miten vaatimukset vaikuttavat kieltenoppimisen ja integraation olosuhteisiin?
Anna Winlund ja Robert Walldén: Ammattiruotsi lyhytkoulutetuille opiskelijoille SFI:ssä – Ruotsia maahanmuuttajille
Esitys raportoi tuloksia seurantatutkimuksesta ammatillisen ruotsin kielen kurssilla opiskelijoille, joilla on erittäin lyhyt koulutustausta. Kurssi perustui opiskeluvierailuihin ja työelämään liittyviin teemoihin, kuten leipomotoimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia edellytyksiä ammatillisen ruotsin kielen opetus lyhytkoulutetuille opiskelijoille luo monikielisen lukutaitokehityksen eri ulottuvuuksille. Tutkimus rikastuttaa kenttää tuomalla esiin edellytyksiä, jotka luodaan opiskelijaryhmälle, joka on usein jäänyt huomiotta toisen kielen tutkimuksessa, ja se vastaa myös tarpeeseen tuoda esiin ajankohtaisia aloitteita, jotka yhdistävät SFI-koulutuksen tiiviimmin työelämään.
Marianne Eek: Toisen kielen oppiminen luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella aikuisille vastavalmistuneille, ja yhteistyö eri tahojen välillä – kokemuksia tutkimushankkeesta kahdessa norjalaisessa kunnassa
Pohjoismaissa on kaikissa vastaanotto-ohjelmia vastavalmistuneille, jotka sisältävät työelämään liittyviä aktiviteetteja kielikurssin ja yhteiskuntaopintojen lisäksi. Tämä tarkoittaa, että kieltenoppimisen tulee tapahtua sekä virallisilla että epävirallisilla oppimisareenoilla, tavoitteena valmistaa osallistujia työ- ja yhteiskuntatodellisuuteen. Tässä luennossa Eek esittelee tuloksia tutkimushankkeesta, joka käsittelee luokkahuoneen ulkopuolisia kieltenoppimisratkaisuja kahdessa norjalaisessa kunnassa, joista toisessa on mukana kahvila ja maatalouskauppa, ja toisessa vapaaehtoiset organisaatiot. Molemmat kontekstit sisältävät yhteistyötä aikuiskoulutuskeskusten ja muiden toimijoiden kanssa kunnassa. Mitkä haasteet ja onnistumistekijät voidaan tunnistaa näissä kahdessa kontekstissa?
Susanne Hvidtfeldt, Cecilie Løsecke Olsen, Susana S. Fernández ja Astrid Rasmussen: Uusi lähestymistapa DU1-didaktiikkaan – kertomus kokeilusta portfolio-menetelmien käytöstä Danskuddannelse 1:ssä
Tässä esityksessä keskitymme kehittämistyöhön, jonka on käynnistänyt Tanskan kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virasto (SIRI), jossa kolme tanskalaisen kielikoulun on kehittänyt ja kokeillut erilaisia portfolio-pohjaisia opetusprosesseja Danskuddannelse 1:ssä (DU1), eli koulutuksessa, joka on suunnattu aikuisille ulkomaalaisille, joilla ei ole lainkaan tai vain hyvin rajallista koulutusta.
Kehittämistyö on käynnistetty osana tulevaa Danskuddannelse 1:n uudistusta, ja sen tavoitteena on tukea opetuksen laatua ja luoda hyviä yhteyksiä opetuksen ja tulevan uuden kokeen välillä.
Painopiste on opiskelijakeskeisessä ja kommunikatiivisessa opetuksessa, ja tutkitaan muun muassa, kuinka koulutus voi perustua opiskelijoiden omiin oppimis tarpeisiin, autenttisen ja kokemuksellisen materiaalin integroimiseen opetuksessa sekä itsearvioinnin käyttöön.
Esittelemme tutkimuksen tulokset, joka on tapahtunut kolmella kielikeskuksessa kehittämishankkeen rinnalla. Seurantatutkimuksessa keskitymme projektin aikana esiin tulleisiin haasteisiin ja yllätyksiin ja tutkimme, miten mukautettu portfolio-menetelmä toimii mukana oleville osapuolille ja kuinka heidän kokemuksensa voivat vaikuttaa jatkokehitystyöhön DU1:n opetuksen kehittämisessä. Olemme mukana näkökulmista opiskelijoiden, opettajien ja koulun johdon.
Lyhyt esittely sisällöstä rinnakkais-/workshop-istunnossa
Jenny Lindgren: Teatteri ja roolipeli menetelmänä ja lähestymistapana SFI:n opiskelijaryhmässä 1
Esitykseni käsittelee sitä, kuinka käytän teatteria ja roolipeliä pedagogisena työkaluna aikuisopiskelijoiden peruskirjaimellisuuden koulutuksessa. Teatterin ja roolipelin avulla opetuksen sisältö konkretisoituu ja elävöityy. Sisältö myös helpottuu opiskelijoille, joilla on lyhyt tai ei lainkaan aikaisempaa muodollista koulutusta. Oikein käytettynä teatteri ja roolipeli tukevat sekä ryhmähenkeä että identiteetti- ja kielikehitystä.
Esityksessäni kerron, miten työskentelen teatterin ja roolipelin parissa luokkahuoneessa. Tuon esiin, mitä menetelmiä ja harjoituksia voidaan käyttää, miten rooliharjoituksia voidaan yhdistää tavallisiin teemoihin sekä mitä asioita on syytä ottaa huomioon. Esittelen myös käytännön työpajan muodossa esimerkkejä harjoituksista, joita opettajat voivat käyttää omassa oppimisympäristössään. Esimerkit sisältävät sekä harjoituksia, joissa opettaja ottaa roolin, että esimerkkejä, joissa opiskelijat itse ottavat erilaisia rooleja. Annoin ehdotuksia siitä, miten voidaan rakentaa oppitunti alusta loppuun ja miten rooli- ja teatteriharjoituksia voidaan liittää teoriapohjaiseen opetukseen lukemis- ja kirjoitustehtävien kanssa ennen ja jälkeen teatteriesityksen.
Cecilia Hahne: Suullinen taito toimintakyvyn lisääjänä
Kun SFI:n henkilökunta alkoi pohtia, miksi monet lyhytkoulutetut ulkomaalaiset naiset, jotka ovat olleet pitkään Ruotsissa, eivät ole saavuttaneet selvää kielellistä kehitystä, syntyi ajatus projektille “Mukautettu yhteiskunta- ja ammattikoulutus SFI:ssä”. Projekti on saanut rahoitusta erityisopetushallinnolta (SPSM).
Projektissa on työskennelty syvällisempien kartoitusten ja mukautetun opetuksen parissa, jotka perustuvat arjessa läsnä oleviin tilanteisiin, joita naiset ovat olleet motivoituneita oppimaan hallitsemaan. Painopisteenä on ollut osallistujien suullisen kompetenssin kehittäminen. Positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan tarkoittaneet vain kielellisen kyvykkyyden parantumista, vaan myös naisten toimijuuden ja toiminnan mahdollisuuksien lisääntymistä.
Susana Silvia Fernandez ja Astrid Rasmussen: Minimikeinosuhdemenetelmä toisen kielen opetuksessa – vaikutukset opiskelijoille, joilla on alhainen tai ei lainkaan lukutaitoa
Tämä esitys tarjoaa yleiskuvan ja johdannon tutkimushankkeeseen “Kun tanskaa tehdään” (englanniksi “Danish in the Making”, https://cc.au.dk/danish-in-the-making), jonka tarkoituksena on edistää kulttuurisen kommunikatiivisen kompetenssin (ICC) (Byram 1997) integroimista tanskan kielen opetukseen (L2). Tämä projekti kehittää ja tutkii ‘minimikeinosuhdemenetelmän’ (Goddard 2018) käyttöä, jolla voidaan kuvata kommunikoivaa kulttuuria yksinkertaisilla lauseilla, joita L2-käyttäjät ymmärtävät ilman merkityksen menetystä – jopa puhujille, jotka eivät ole vielä omaksuneet suurta sanastoa kohdekielellä. Tämä lähestymistapa on äskettäin syntynyt tutkimuksista luonnollisesta semanttisesta metallanguageista (NSM) (esim. Goddard & Wierzbicka 2004).
Fernandez ja Rasmussen esittelevät työtä tanskalaisen kommunikoivan kulttuurin kuvaamiseksi ja keskustelevat vaikutuksista opiskelijoille, joilla on hyvin lyhyt tai ei lainkaan koulutustaustaa, sekä mahdollisista sovelluksista muissa pohjoismaisissa konteksteissa.
Aina Bigestans: Ohjaavat asiakirjat opetuksen ohjaamiseen – ei opettajille. Diskurssien ja toimintamahdollisuuksien tarkastelua
Opetussuunnitelmat ovat välttämätön työkalu koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuuden säilyttämiseksi ja koulutuksen järjestäjien sekä opettajien tukemiseksi opetuksen kehittämisessä, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tiedon kehittymisen opiskelijoille. Onneksi Pohjoismaiden opetussuunnitelmat eivät ole niin yksityiskohtaisia, että ne riistäisivät opettajilta kaiken toimintavapauden. Samalla opettajien tulisi useammin kysyä itseltään, ovatko he täysin samaa mieltä kaikesta, mitä opetussuunnitelmissa on kirjoitettu. Kuka oikeastaan päättää, miten kirjoitettua tulkitaan ja millaisen näkemyksen osallistujista, kieltenoppimisesta ja oppimisesta opettaja haluaa itse omaksua ja toteuttaa?
Aloittavassa esityksessä käsittelen muun muassa ‘diskurssi’-käsitettä, joka on ilmentymä tavoista puhua ja ajatella ilmiöistä. Tässä nostan esiin muutamia esimerkkejä muun muassa ruotsalaisista ja norjalaisista opetussuunnitelmista, jotka koskevat lukutaitoa. Tämän pohjalta keskustelemme pohjoismaisissa ryhmissä tekstikappaleista ohjaavista asiakirjoista eri pohjoismaista, jotka koskevat lukutaitoa ja sen kohderyhmää.
Tämän osion tarkoituksena on korostaa, kuinka tärkeää opettajien on tarkoituksellisesti analysoida diskursseja, jotka muokkaavat opetuksen edellytyksiä – ja osoittaa, kuinka opettajat voivat ottamalla vallan eri ohjaavien asiakirjojen tulkinnassa vaikuttaa omaan toimintamahdollisuuteensa.
Sari Svensson: “Vanhemmat osalistuvat kouluun ja työelämään” -projekti
“Vanhemmat osalistuvat kouluun ja työelämään” -projekti on tarkoitettu maahanmuuttajavanhemmille, jotka eivät ole työelämässä. He opiskelevat suomea ohjaajan johdolla ja osan viikosta peruskoululuokissa tai varhaiskasvatusryhmissä.
Yksi painopiste on työelämän sanaston oppimisessa, ja toinen painopiste on pääsy työelämään. Samalla vahvistuu varhaiskasvatuksen/koulun ja kodin välinen yhteistyö.
Jaamme kokemuksiamme siitä, kuinka projekti edistää kieltenoppimista ja kestävää integraatiota, sekä kokemuksiamme tekoälyn käytöstä kielen taitojen määrittämisessä.
The 16th Nordic Conference on Basic Literacy for Adult Immigrants, April 23–25, 2025
Welcome to the 16th Nordic Conference on Language Learning and Basic Reading and Writing Skills for Adult Immigrants with little or no formal education! The conference will this time be held in Norway.
The primary target audience for the conference includes teachers and leaders working in this field, but it also serves as an important meeting place for researchers, teacher educators, and others involved in the area.
This year’s conference focuses on the connections between educational offerings and participants’ active participation in society, further education, and employment. The main theme explores how “empowerment” and “agency” interact with second language education and basic literacy in various ways. The conference will feature presentations on teaching methods and didactics, language requirements, and language policies, thus shedding light on how we can create more inclusive and supportive learning environments for adults with limited formal education.
The conference will offer keynote lectures followed by discussions and reflections, as well as practical workshops in smaller groups.
The aim of the conference is to provide a meeting place for teachers, leaders, and researchers, contributing to increased competence and visibility of the field in a broader context.
Date: April 23–25, 2025
Further practical information regarding registration and the conference will be provided later.
Program April 23-25, 2025
Changes may occur
Day 1 – Wednesday, April 23
Most presentations and group work will be conducted in the Nordic languages with English text for presentations/support materials.
| Time | Activity |
|---|---|
| 11.30 – 13.00 | Registration |
| 13.00 – 14.00 | Lunch |
| 14.00 – 14.15 | Opening by Alfarådet |
| 14.15 – 14.30 | Getting to know each other at the tables |
| 14.30 – 15.30 | Marte Monsen, Inland Norway University of Applied Sciences: Empowerment and Agency in Basic Literacy Training: Sarah’s and Nora’s Stories |
| 15.30 – 16.00 | Break |
| 16.00 – 17.00 | Edit Bugge, Western Norway University of Applied Sciences: LESLLA Learners and Language Requirements for Residence and Citizenship |
| 17.00 – 17.30 | Group activity in the plenary hall |
| 19.00 | Dinner |
Day 2 – Thursday, April 24
| Time | Activity |
|---|---|
| 08.30 – 08.45 | Good morning😊 Announcements and information |
| 08.45 – 09.45 | Susanne Hvidtfeldt and Cecilie Løsecke Olsen, Danish Agency for International Recruitment and Integration, Susana S. Fernández and Astrid Rasmussen, Aarhus University: A New Approach to DU1 Didactics – A Report on a Portfolio Method Trial in Danish Language Education 1 |
| 09.45 – 10.15 | Break |
| 10.15 – 11.15 | Information forthcoming |
| 11.15 – 11.30 | Table discussion |
| 11.30 – 12.30 | Lunch |
| 12.30 – 15.30 | Workshop/parallel sessions: |
| a | Jenny Lindgren, Adult Education Hällefors: Drama and Role-Playing as Methods and Approaches in Swedish for Immigrants (SFI), Study Path 1 |
| b | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents Involved in School and Working Life” Project |
| c | Aina Bigestans: Governing Documents to Guide Teaching – Not Teachers. Discourses and Room for Action |
| d | Susana Silvia Fernandez and Astrid Rasmussen, Aarhus University: The Minimal Language Approach in Second Language Teaching – Implications for Learners with Low or No Literacy |
| e | Cecilia Hahne, Säffle Learning Center: Oral Competence as a Path to Agency |
| 13.45 – 14.15 | Break |
| a | Jenny Lindgren, Adult Education Hällefors: Drama and Role-Playing as Methods and Approaches in Swedish for Immigrants (SFI), Study Path 1 |
| b | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents Involved in School and Working Life” Project |
| c | Aina Bigestans: Governing Documents to Guide Teaching – Not Teachers. Discourses and Room for Action |
| d | Susana Silvia Fernandez and Astrid Rasmussen, Aarhus University: The Minimal Language Approach in Second Language Teaching – Implications for Learners with Low or No Literacy |
| e | Cecilia Hahne, Säffle Learning Center: Oral Competence as a Path to Agency |
| 15.30 – 16.00 | Break |
| 16.00 – 17.00 | Sharing experiences/tour |
| 19.00 | Dinner |
Day 3 – Friday, April 25
| Time | Activity |
|---|---|
| 09.00 – 09.10 | Good morning😊 Announcements and information |
| 09.10 – 09.30 | News from the Nordic Region by Alfarådet |
| 09.30 – 10.30 | Anna Winlund, University of Gothenburg, and Robert Walldén, Linnaeus University: Vocational Swedish for Low-Educated SFI Students |
| 10.30 – 11.00 | Break (possibly with check-out) |
| 11.00 – 12.00 | Marianne Eek, Inland Norway University of Applied Sciences: Second Language Learning Inside and Outside the Classroom for Newly Arrived Adults, and Cooperation Between Various Agencies – Experiences from a Research Project in Two Norwegian Municipalities |
| 12.00 – 12.45 | Group summary of the entire conference |
| 12.45 – 13.00 | Closing by Alfarådet |
| 13.00 – 14.00 | Lunch |
Short presentation of keynote speakers
Marte Monsen
Marte Monsen is a professor of Nordic linguistics at Inland Norway University of Applied Sciences. She teaches and supervises in linguistics and Norwegian didactics, including in teacher education programs. Her research interests are particularly focused on sociolinguistic perspectives on multilingualism and second language acquisition, as well as literacy and critical perspectives on language testing and assessment. A significant part of her research revolves around issues related to adult language learning, and she has a special interest in exploring the situation of adults with limited educational backgrounds.
Edit Bugge
Edit Bugge is a professor of Norwegian at the Western Norway University of Applied Sciences. She holds a PhD in Nordic linguistics with a sociolinguistic dissertation on language transmission in families. She teaches Norwegian as a second language and has conducted research on language attitudes and the social conditions for language use and acquisition. From 2021 to 2025, she leads the research project IMPECT, which examines the consequences of language and knowledge requirements for permanent residency and citizenship for adult immigrants with limited schooling from their home countries and restricted literacy skills.
Cecilie Løsecke Olsen
Cecilie Løsecke Olsen is a senior consultant at SIRI – the Danish Agency for International Recruitment and Integration. She is responsible for the exams that conclude Danish Education 1 and 2 in Denmark, and is also the project manager for the development of a new exam based on the portfolio method and didactics for Danish Education 1. Her professional focus includes learners at the foundational literacy level, quality in Danish education, and language learning in workplaces. She has practical experience as a teacher of Danish as a second language, deputy head at a language center, and author of teaching materials, among other things.
Susanne Hvidtfeldt
Susanne Hvidtfeldt is a special consultant at SIRI – the Danish Agency for International Recruitment and Integration. She is currently working on the development of a new exam based on the portfolio method and didactics for Danish Education 1. Her areas of expertise include learners at the foundational literacy level, development of teacher competencies, as well as professional and linguistic upskilling of foreigners learning Danish as a second language. She has practical experience as a teacher and author of teaching materials and articles on Danish as a second language. She has also worked with educational development at Roskilde University.
Anna Winlund
Anna Winlund is an associate senior lecturer in subject didactics with a focus on Swedish at the Department of Education and Special Education at the University of Gothenburg. Her research primarily centers on teaching Swedish as a second language, with a particular focus on newly arrived young and adult students with limited schooling backgrounds.
Robert Walldèn
Robert Walldén is a visiting professor of Swedish as a second language at the Faculty of Arts and Humanities, Linnaeus University, and an associate professor at Malmö University. His research focuses on literacy development, text practices, and knowledge-building interactions in second language teaching. He has a teaching background in adult education, specializing in Swedish as a second language.
Marianne Eek
Marianne Eek is an associate professor of Nordic linguistics at Inland Norway University of Applied Sciences and has previously worked as a teacher in both primary schools and adult education. Her research interests include second language acquisition and multilingualism, with a particular focus on the limitations and opportunities for second language learning among newly arrived adults with little or no formal education. In her doctoral dissertation, she explored the use of multilingual assistants or language helpers in the classroom. Her later research has focused on numeracy education for newly arrived adults with limited schooling and second language learning outside the classroom.
Susana S. Fernàndez
Susana S. Fernández is a professor of foreign language pedagogy at the Department of Communication and Culture, Aarhus University. She chairs the education council for Theoretical Pedagogy for Upper Secondary School Teachers. Her research areas include Spanish linguistics and foreign language pedagogy, with a particular focus on the pedagogical applications of Cognitive Linguistics in grammar instruction and intercultural competence. She is the coordinator of the Research Unit for Foreign Language Acquisition and Pedagogy at Aarhus University. Together with Carsten Levisen from Roskilde University, she is the principal investigator of a Velux-funded project titled “When Danish Emerges: Intercultural Pragmatics in Teaching Danish as a Second Language.”
Astrid Mus Rasmussen
Astrid Mus Rasmussen is a postdoctoral researcher at Aarhus University. Her research is situated within the field of foreign and second language didactics. In addition, she has practical teaching experience in both German and Danish. She is a member of the project group for the Velux-funded project “When Danish Emerges: Intercultural Pragmatics in Teaching Danish as a Second Language.”
Here is a short presentation of the speakers for the parallel sessions/workshops:
Jenny Lindgren
Jenny Lindgren is a certified SFI (Swedish for Immigrants) teacher at the Adult Education Center in Hällefors Municipality, Sweden. She has extensive experience teaching adult learners with little or no formal education. Her teaching environment is characterized by joy, creativity, and collaborative learning using all the senses. Her classroom also includes a well-stocked supply of props, which are practically incorporated into the lessons. For Jenny, teaching is an extension of her personality, and her passionate dedication to this group of learners shines through in everything she does in the classroom.
Sari Svensson
Sari Svensson works as a project manager in the “Parents to School and Working Life” project in the city of Vantaa. She has experience in teaching and guidance across educational levels, from middle school to university teaching and planning. With a master’s degree in art and culture, she is a qualified study counselor, professional teacher, and holds additional qualifications as a special instructor for children and young people and as a physical education instructor. In integration, she has worked with both youth and adults. Her master’s thesis focused on the integration needs of asylum seekers, particularly the role of cultural activities for those who spent their days at home. She also has experience in youth work, family crisis support, and well-being projects. In her current role, she explores non-traditional language teaching methods and ways to support sustainable integration.
Cecilia Hahne
Cecilia Hahne works as a special education resource at Säffle Learning Center, Sweden, within the SFI program. She has many years of experience teaching Swedish as a second language to both youth and adults. As a special education resource, she conducts literacy assessments for SFI students and in-depth pedagogical evaluations for those struggling to meet course goals. She also provides guidance to colleagues and supports students at both group and individual levels. As the project leader of the “Adapted Social and Vocational Integration in SFI” project (funded by the Swedish National Agency for Special Needs Education and Schools), she has focused particularly on women with little or no schooling background. Her work emphasizes using detailed assessments and adapted teaching methods to strengthen their language skills.
Aina Bigestans
Aina Bigestans has been a longtime collaborator at the National Center for Swedish as a Second Language at Stockholm University, focusing particularly on adult education. Although now retired, she continues to work on a European Social Fund (ESF) project that tracks training initiatives aimed at personnel in elderly care. Her task is to follow participants engaged in professional development and provide insights into teaching that combines second-language development with vocational courses. The project also looks at how foreign-born employees in elderly care perceive opportunities for participation in workplace communities. As a researcher, Aina focuses on second language development in work environments, and as a didactic expert, she is particularly interested in the role of school-related literacy for second language and professional development.
Plenary Presentations Overview:
Marte Monsen: Empowerment and Agency in Basic Literacy Education: Sarah’s and Nora’s Stories
In this talk, Monsen explores the concepts of empowerment and agency in connection with basic literacy education for adult immigrants. Drawing on data from the “KongNor” research project, an ethnographic study that follows 14 refugees from the Democratic Republic of Congo through the Norwegian introduction program, Monsen examines the stories of two refugees, Sarah and Nora, to highlight factors that influence their opportunities for participation in Norwegian society.
Edit Bugge: LESLLA Learners and Language Requirements for Residency and Citizenship
In 2017, Norway introduced requirements for passing tests in social studies and oral language skills for immigrants seeking permanent residency and citizenship. This presentation, based on findings from the IMPECT research project (HVL, 2021-2025), looks at how immigrants with little formal schooling from their home countries experience these requirements and how they perceive the impact on their language learning and integration.
Anna Winlund and Robert Walldén: Vocational Swedish for Short-Educated SFI Students
This presentation reports on a follow-up study of an orientation course in vocational Swedish for students on Study Path 1, who have little or no formal schooling background. The course was based on field visits and work-related themes, such as bakery work. The study highlights the conditions created for different dimensions of multilingual literacy development and addresses the often-overlooked needs of this student group.
Marianne Eek: Second Language Learning Inside and Outside the Classroom for Newly Arrived Adults
Eek presents findings from a research project on language learning opportunities outside the classroom in two Norwegian municipalities. In one municipality, language learning was connected to a café and general store, while in the other, it involved volunteer organizations. Both contexts included collaboration with adult education centers. The lecture identifies challenges and success factors in these learning environments.
Susana S. Fernández, Cecilie Løsecke Olsen, Susana Silvia Fernandez, and Astrid Rasmussen: A New Approach to DU1 Didactics – A Trial with Portfolio Methods in Danish Education 1
This presentation focuses on a development project initiated by the Danish Agency for International Recruitment and Integration (SIRI). Three Danish language schools have developed and tested portfolio-based teaching methods for Danish Education 1 (DU1). The portfolio approach aims to support a learner-centered and communicative education, integrating authentic, experience-based materials and self-evaluation.
Workshop Presentations Overview:
Jenny Lindgren: Drama and Role Play as Method and Approach in SFI Study Path 1
My contribution focuses on how I use drama and role play as pedagogical tools within the basic literacy education for adult students. Through drama and role play, the lesson content comes to life and becomes more concrete. The content is also made more accessible for students with little or no previous formal education. When used correctly, drama and role play can enhance group cohesion and promote identity and language development.
In my presentation, I will discuss how I work with drama and role play in the classroom. I will cover the methods and exercises that can be used, how to connect drama exercises to common themes, and what considerations need to be made. I will also actively demonstrate examples of exercises that teachers can use in their own learning environments. The examples will include exercises where the teacher takes on a role as well as examples where the students themselves assume different roles. I will suggest how to structure a lesson from start to finish and how to link drama and role play exercises to more theoretical instruction with reading and writing tasks before and after a dramatic element.
Cecilia Hahne: Oral Competence as a Path to Agency
When staff within SFI began to consider why many short-educated foreign-born women, who had lived in Sweden for a long time, had not shown any clear language progression, the idea for the project “Adapted Community and Vocational Establishment within SFI” was born. The project has been funded by the Swedish National Agency for Special Needs Education and Schools (SPSM).
Within the project, we have worked with in-depth assessments and adapted teaching, based on everyday situations that the women were motivated to learn to manage. The focus has been on developing the participants’ oral competence. However, the positive effects did not only improve their language ability but also increased the agency and scope for action of the women.
Susana Silvia Fernandez and Astrid Rasmussen: The Minimal Language Approach in Second Language Teaching – Implications for Students with Low or No Literacy
This presentation will provide an overview and an introduction to the research project “Når dansk bliver til” (in English, “Danish in the Making”, https://cc.au.dk/danish-in-the-making), which aims to promote the integration of intercultural communicative competence (ICC) (Byram 1997) in the teaching of Danish as a second language (L2). This project develops and examines the use of a ‘minimal language approach’ (Goddard 2018) to describe communicative culture in simple phrases that can be understood by L2 users without loss of meaning—even by speakers who have not yet acquired a large vocabulary in the target language. This approach has recently emerged from research in Natural Semantic Metalanguage (NSM) (e.g., Goddard & Wierzbicka 2004).
Fernandez and Rasmussen will present the work to describe Danish communicative culture and discuss implications for students with very limited or no educational background, as well as possible applications in other Nordic contexts.
Aina Bigestans: Steering Documents to Guide Teaching – Not the Teachers. About Discourses and Scope for Action
Curriculum guidelines are a necessary tool for preserving equity in the school system and for supporting educational providers and teachers in creating programs that facilitate meaningful knowledge development for students.
Fortunately, the curriculum guidelines in the Nordic countries are not so detailed that they deprive teachers of all freedom of action. At the same time, teachers should more often ask themselves whether they completely agree with everything stated in the curriculum guidelines. Who actually determines the interpretation of what is written, and what view of participants, language learning, and learning does one, as a teacher, wish to embrace and realize?
In an introductory presentation, I will address the concept of ‘discourse’ as an expression of ways to talk about and think about phenomena. I will highlight some examples from Swedish and Norwegian curriculum guidelines regarding literacy. Using this as a starting point, we will then discuss excerpts from steering documents from different Nordic countries regarding literacy and its target group in cross-Nordic groups.
The purpose of this session is to highlight the importance of teachers intentionally analyzing discourses that shape the conditions for teaching—and to demonstrate how teachers, by taking control of interpretations of various steering documents, can influence their scope for action.
Sari Svensson: The “Parents involved in school and working life” – project
The “Parents involved in school and working life” -project is for immigrant parents who are not in working life. They study Finnish under the guidance of a coach and part of the week in elementary school classes or early childhood education groups.
One focus is learning the vocabulary of working life, and the other focus is getting into working life. At the same time, the cooperation between early childhood education/school and home is strengthened.
We share our experiences of how the project promotes language learning and sustainable integration, as well as our experiences of using artificial intelligence to help determine language skills.