Koulutuksen mitoittamisessa tulee huomioida riittävästi opiskelijoiden taholta tuleva kysyntä ja yhteiskunnan sekä työelämän osaamistarpeet. Tämä edellyttää hyvää tietopohjaa.
Yhteiskunnassa, jossa osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti, korkeakoulutuksen mitoituksen merkitys korostuu. Mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä on monella eri tasolla. Millaiset ovat yhteiskunnan ja työelämän tarpeet? Millaista osaamista yksityishenkilöt tarvitsevat? Miten selvitämme, millaisesta osaamisesta nykyiset ja uudet alat ovat riippuvaisia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Yliopistoille ja korkeakouluille mitoituksessa on kyse muustakin kuin yksilöiden, työelämän ja yhteiskunnan tarpeista. Niiden näkökulmasta on kyse myös tutkimusympäristöistä, niiden alueellisista rooleista, pääsyvaatimuksista ja rahoituksesta
Monitahoinen kysymys
Selvityksen hankejohtaja Merethe Anker-Nilssen korkeakoulutus- ja osaamisvirastosta kertoo, että selvityksen laatijat ovat tarkastelleet useita yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaan vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, minkä tiedon perusteella korkeakoulutuksen koulutusmitoituksia tehdään. Yksi tärkeä näkökulma on se, että oppilaitokset tarvitsevat paikkoja, joissa oppia toisiltaan. Lisäksi ne tarvitsevat parempaa ymmärrystä kansallisesta mitoitustyöstä. Korkeakoulutus- ja osaamisvirasto pyrkii parantamaan tilannetta laatimalla ja välittämällä korkeakoulutussektorille tarpeellista tietopohjaa.
Kymmenen suositusta
Selvityksessä suositellaan kymmentä parannusta:
- paremmin valmisteltua ja koottua tietoa
- lisää koordinointia ja kokemusten jakoa korkeakoulusektorilla
- yliopistosta valmistuneiden kansallisen työllistymiskyselyn muokkaus paikallisiin tarpeisiin sopivammaksi
- enemmän tietoa rekrytointipoolista
- ammateittain ryhmitellyt tiedot tärkeimmistä ammattiin johtavista korkeakoulutusohjelmista
- lisää tietoa joustavista koulutuksista
- hyvät uraohjauspalvelut
- erityisten pääsyvaatimusten vaikutusten arviointi
- datan saatavuuden ja yhdisteltävyyden parantaminen
- muiden maiden kokemusten tarkastelu.
Voit lukea lisää suosituksista ja niitä pohjustavista analyyseista norjankielisestä raportista, johon pääset täältä.