02/05/2023

Norden

Yhtäläiset mahdollisuudet, Aikuisten oppiminen

3 min.

Alfarådet-verkoston konferenssi 2023: panostaminen toisen kielen oppimiseen

Motivaatio on tärkeää kielenoppimisessa, mutta onko se tärkein kielenoppimisen prosesseja selittävä tekijä, kun kyse on aikuisista maahanmuuttajista, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan koulutusta?

Marianne Eek

Høgskolen i Innlandet -korkeakoulun Marianne Eek on tutkinut toisen kielen oppimista, motivaatiota ja panostusta. Kuva: Torhild Slåtto

– Motivaatio on tärkeää kielenoppimisessa, mutta onko se tärkein kielenoppimisprosesseja selittävä tekijä, kun kyse on aikuisista maahanmuuttajista, joilla on vain vähän tai ei lainkaan koulutusta? Sitä pohti tutkija Marianne Eek norjalaisesta Høgskolen i Innlandet -korkeakoulusta taannoin esityksessään Alfarådet-verkoston järjestämässä konferenssissa Halmstadin kunnassa sijaitsevassa Gullbrannassa.

Viime aikoina tutkijat ovat kyseenalaistaneet, onko motivaatio tärkein tekijä aikuisten maahanmuuttajien kohdalla. Sen sijaan, että pohditaan heidän motivaatiotaan, voitaisiin Eekin mukaan kysyä, panostavatko he kielen oppimiseen. Hän on tutkinut, mitkä muut tekijät ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että vaatimattomasta koulutustaustasta tulevat maahanmuuttajat haluavat panostaa toisen kieleen.

Aspekter og nivåer som har betydning for investering i andrespråkslæring
Näkökulmia ja tasoja, jotka vaikuttavat toisen kielen oppimiseen panostamiseen (innoituksena Douglas Fir Group, 2016, teoksessa Eek, 2021).

Panostus (investment) on yksi ydinkäsitteistä, joiden kautta tutkija Bonny Norton pyrkii ymmärtämään toisen kielen oppimista. Nortonin mukaan kielenoppimiseen panostaminen tapahtuu ideologian, pääoman ja identiteetin leikkauspisteessä.

Identiteetti

Identiteetti on sidoksissa perustarpeisiin, kuten turvallisuuden, ymmärryksen ja tunnustuksen tarpeeseen. Identiteetti voi liittyä myös omaan rooliin luokkahuoneessa. Eek viittasi omaan tutkimukseensa, jossa tutkittiin kieliavustajia, panostusta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Yksi tuloksista oli, että kieliavustajat luovat turvaa. Yksi Eekin tohtorinväitöskirjan haastatelluista kuvaili, miltä tuntui, kun kieliavustaja saapui luokkaan: ”Meistä tuntuu kuin enkeli olisi tullut”.

Pääoma

Kielenoppimisen kautta opiskelijat kerryttävät kielellistä pääomaa. On kuitenkin tärkeää, että he pääsevät käyttämään kieltä – että heillä on joku, jonka kanssa puhua. Yksi Eekin tutkimuksen osallistujista kertoi, että hän käytti mielellään norjan kielen pääomaansa puhumalla lasten kanssa. Siten hän sai yhteyden myös vanhempiin. Osallistuja hakeutui siis itse kielenkäyttötilanteisiin päästääkseen käyttämään tuoretta kielipääomaansa.

Erilaisia reittejä

Eek esitteli eri kunnissa käytettäviä erilaisia lähestymistapoja kielenoppimiseen yksikielisestä menetelmästä (täällä puhutaan vain norjaa) pragmaattiseen näkemykseen (tärkeintä on parantaa viestintää ja ymmärrystä) ja limittäiskielisyyden pedagogiikkaan, jossa osallistujien koko kielirepertoaari ja aiemmat kokemukset nähdään luokassa voimavaroina.

Motivaatio

Palataan hetkeksi uuden kielen oppimisen motivaatioon, josta Eek esitti alla olevat huomiot:

  • Motivaatiolla on merkitystä, mutta se voi muuttua nopeasti.
  • Motivaatio kielen oppimiseen ei tarkoita samaa kuin panostaminen kielen oppimiseen.
  • Motivaation selitysvoima on rajallinen, kun pyritään ymmärtämään kouluttamattomien maahanmuuttajien kielenoppimisprosesseja.
  • Motivaatio on tärkeää muttei juurikaan valaise osallistujien oppimisprosesseja.

Pohdinta

Konferenssin järjestäjät olivat varanneet jokaisen esityksen jälkeen aikaa keskusteluun ja pohdintaan. Marianne Eekin esityksen jälkeen pohdittiin seuraavia kysymyksiä:

Mikä voi estää panostamisen kouluttamattomien tai vain vähän koulutusta saaneiden maahanmuuttajien lukutaito-opetukseen ja toisen kielen opetuksen?

Entä mikä voi edistää panostamista kouluttamattomien tai vain vähän koulutusta saaneiden maahanmuuttajien lukutaito-opetukseen ja toisen kielen opetuksen?

Nyeste artikler fra NVL

Elísabet Pétursdóttir og Auður Kamma Einarsdóttir

23/05/2024

Island

7 min.

„Diverse strengths“ er navnet på et prosjekt som ble utarbeidet i Island med stötte fra Nordplus, i samarbeide med Sverige og Finland. Hensikten var å lage og pröve spesielle gruppearbeider eller workshops for innvandrere som nökkel til arbeidsmarkedet. Målgruppen er ungdommer i alderen 18-25 år som ikke har arbeide, studie- eller treningsplass.

16/05/2024

Norden

14 min.

PIAAC measures key information processing skills and data from the survey provide unique opportunities to analyse the cognitive skills needed in the labour market and society. Access to PIAAC data, on its own or linked to register data, is possible for research purposes. To facilitate the selection of register variables a handbook is available for the Nordic countries and Estonia....
Projektets syfte är att hjälpa pedagoger i icke-formell vuxenutbildning att nå fram till och involvera involverar personer med psykiska funktionsnedsättningar.

15/05/2024

Sverige

6 min.

Studiefrämjandet Uppsala Västmanland har tillsammans med nordiska partner arbetat med att inkludera personer med psykiska funktionsnedsättningar i vuxenutbildning. Genom projektet har de skapat en vägledning för nordiska pedagoger. De betonar utmaningen med att nå ut till utsatta grupper och framhåller fördelarna med studiecirklar för personer med psykiska funktionsnedsättningar.

Share This