Voit saada tärkeää tietoa tekstistä ennen kuin luet sen; voit esimerkiksi selvittää tekstin aihepiirin lukematta sitä. Jos taas olet aikeissa itse kirjoittaa jostain aiheesta, voit määritellä tekstisi aiheen ja saada käyttöösi valmiin tekstin.
Muun muassa tällaisia mahdollisuuksia antavat kielimallien uusimmat versiot, joista tunnetuin on ChatGPT.
Noista mahdollisuuksista voi olla paljon hyötyä ihmisille, joilla on lukivaikeus, kertoo Trine Gandil, joka on Kööpenhaminan ammattikorkeakoulun (Københavns Professionshøjskole) lehtori ja lukivaikeuksien asiantuntija.
– Kielimalleilla on hyötyjä ja haittoja, mutta hyödyt ovat paljon suurempia kuin haitat. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että teknologian käyttöön on saatavilla perehdytystä ja että opettajat arvioivat, miten tekoälyä käytetään viisaasti niin että opiskelijan aktiivisuus säilyy tiedonluontiprosessissa sekä lukemisen että kirjoittamisen osalta, hän toteaa.
ChatGPT on arvaamaton
Ennen mahdollisuuksien esittelyä Karsten Jepsen avaa käsitteitä. Hän opettaa Kööpenhaminan aikuiskoulutuskeskuksessa tanskaa ja englantia ihmisille, joilla on lukivaikeus, ja käyttää työssään paljon ChatGPT:tä.
Ensinnäkin tekoälyn käyttäminen lukihäiriöisten tukena ei ole uusi asia. Lukivaikeuteen on pitkään ollut käytössä tekoälyyn perustuvia apukeinoja, kuten Wordin kaltaisiin ohjelmiin sisältyvä oikeinkirjoituksen tarkistus. Uutta taas on, että generatiivinen tekoäly luo algoritmien avulla uutta sisältöä ja oppii aiemmin syötetystä datasta.
– Tämä tarkoittaa muun muassa, että ChatGPT:n vastaukset voivat olla arvaamattomia ja pitkiä, ellei käyttäjä kuvaile tarkasti, millaisia tuloksia haluaa, Karsten Jepsen selittää.
Toisaalta ChatGPT:n käyttö ei ole helppoa, jos haluaa oppia kirjoittaessaan tekemistään virheistä.
– Word antaa mahdollisista virheistä aina samanlaisen korjausehdotuksen ottamatta huomioon kontekstia. ChatGPT sen sijaan saattaa kirjoittaa koko tekstin uusiksi, ellei käyttäjän antama kehote ole riittävän täsmällinen. ChatGPT ei jätä aukkoja ja antaa aina vastauksen siihen, mitä luulee sinun kysyvän, Jepsen kuvailee.
Teknologialla ei ole ennakkoluuloja
Sitten päästään mahdollisuuksiin. Luku- ja kirjoitusteknologia on kehittynyt yhä paremmaksi, ja siitä on paljon apua. Kirjoittaminen sujuu silti teknologian avullakin lukihäiriöisiltä edelleen melko hitaasti, ja jos tekstin kuuntelee ääneen luettuna, ei välttämättä tunnista kaikkia käsitteitä eikä siksi ymmärrä sisältöä, Trine Gandil kertoo.
– Tässä tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia. Sen sijaan, että itse kirjoittaisi koko tekstinsä, ihminen voi sanella tietokoneelle, millaisen viestin haluaa tekstillään välittää, eikä hänen tarvitse heti pohtia viestin muotoilua. ChatGPT hoitaa sen, Gandil sanoo.
Tekstiä lukiessa sen kanssa voi olla vuorovaikutuksessa.
– Tekoäly voi kertoa, mistä tekstissä on kyse, tai siltä voi kysyä lisätietoa. Tekoälylle voi esittää omista lähtökodistaan kysymyksiä ja etsiä tietoa. Sillä tavoin tekstistä tulee helpommin lähestyttävä, Trine Gandil sanoo ja jatkaa:
– ChatGPT:n käyttäminen on erittäin personoitua, eikä sillä ole ennakkoluuloja. Kysyjän ei siis tarvitse pelätä, että häntä pidetään tietämättömänä, jos hän kysyy kysymyksen, joka saattaa hänestä itsestään tuntua tyhmältä.
Luo yhteyksiä arkeen
Kööpenhaminan aikuiskoulutuskeskuksessa Karsten Jepsen käyttää muun muassa teknologiaa tehdäkseen opetuksesta mielekästä opiskelijoille, jotka ovat menettäneet opiskelumotivaationsa koettuaan yhä uudelleen, etteivät selviä opiskeluvaatimuksista.
Tekoäly voi osaltaan rakentaa siltaa tähän ryhmään. Opiskelu saadaan tuntumaan mielekkäältä, kun opiskelijat huomaavat pystyvänsä käyttämään saamiaan oppeja.
– Jos he eivät opiskele loppukoetta varten vaan oppiakseen taitoja, joille on käyttöä arjessa tai työssä, motivaatio on usein aivan eri tasolla, Jepsen sanoo. Hän kertoo esimerkin siitä, miten opetti Kööpenhaminan kaupungin työntekijöitä, joilla on lukivaikeuksia.
– Työntekijöiden tulee kirjata, mitä asiakkaiden luona on tehty. Myöhemmin saman asiakkaan luona käyvä kollega lukee kirjaukset saadakseen tietää, missä mennään. Siksi on tärkeää, että viestit ovat hyvin kirjoitettuja ja ymmärrettäviä, Jepsen selittää.
Sen sijaan että olisi käyttänyt opetuksessa vakiotekstejä Karsten Jepsen pani ChatGPT:n kirjoittamaan mallitekstejä, jotka muistuttivat työntekijöiden tekemiä kirjauksia. Sitten hän poisti virkkeistä pisteet osoittaakseen, miten suuri merkitys välimerkeillä on tekstin ymmärrettävyydelle, ja sen jälkeen opiskelijoiden tehtävänä oli lisätä pisteet kielioppisääntöjen mukaisesti.
– Harjoitus teki selväksi, miten tärkeitä pisteet ovat ja miten paljon väärinymmärryksiä horjuva välimerkkien käyttö voi aiheuttaa – ja opiskelijat motivoituivat oppimaan, koska opittava asia liittyi suoraan heidän asiakaskäynteihinsä. En olisi voinut kirjoittaa tekstejä itse, koska se olisi kestänyt viikkoja. Nyt siinä meni vain muutama minuutti, Jepsen kertoo.
Tukee lukemista
ChatGPT:tä voidaan käyttää myös apuna vaikeiden tekstien lukemisessa.
– Sitä voi pyytää selittämään vaikean tekstin sisällön tavalla, jonka vaikkapa 18-vuotias tanskalainen ymmärtää, taikka poimimaan tekstistä erikoisalan termejä tai avainsanoja. Kun opiskelijat tutustuvat sanoihin etukäteen, heillä on paremmat edellytykset ymmärtää teksti, Karsten Jepsen selittää.
Jepsen hyödyntää ChatGPT:tä myös roolipeleissä. Esimerkiksi englannin kurssilla opiskelijoiden piti selvittää mysteerin ratkaisu ChatGPT:n avulla. Jepsen oli määritellyt kehotteilla ChatGPT:lle oman roolin, ja ChatGPT kertoi opiskelijoille ratkaisun vasta kun he olivat käyttäneet adjektiivia virkkeessä tietyllä tavalla viisi kertaa. ChatGPT ohjeisti heitä ja kertoi lopulta kaikille saman ratkaisun.
– Minulle tärkeintä on, että opiskelijat innostuvat kirjoittamaan mahdollisimman paljon englanniksi. Kun he kiinnostuvat tehtävästä tunnetasolla, he kirjoittavat täyttä häkää eivätkä mieti, mitä muut ajattelevat. Kirjoittamiseen tulee iloa, ja he korjaavat automaattisesti tekstiään, jos Chat-GPT-rooli ei ymmärrä, mitä he tarkoittavat – ja parantavat samalla englannin kielen kirjoitustaitoaan.
Aina lisää opittavaa
Karsten Jepsenille suurin haaste on se, ettei hän koskaan opi kaikkea tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista. Ala kehittyy koko ajan, mistä syntyy sekä haasteita että paljon häntä kiinnostavia mahdollisuuksia.
Jepsen huomauttaa, että ChatGPT:n kaltaista ohjelmaa käytettäessä kannattaa ensin rauhassa perehtyä siihen, mihin ohjelmaa voidaan ja ei voida käyttää.
– Sillä ei esimerkiksi kannata hakea umpimähkään faktatietoja. Siihen Google sopii minusta paremmin. ChatGPT kannattaa nähdä sparrauskumppanina, jonka kanssa keskustellaan. Jos ChatGPT:n vastaukset tuntuvat epäselviltä, liian pitkiltä tai tylsiltä, sille pitää antaa palautetta. Sitten se tuottaa uuden vastauksen. Tällaiset asiat on hyvä tietää, Jepsen muistuttaa.
Myös Trine Gandil korostaa, että teknologiaa tulee käyttää viisaasti. Täytyy esimerkiksi osata antaa oikeanlaisia kehotteita. Niillä ohjelmalle kerrotaan, mitä sen pitää tehdä, jotta saadaan täsmällisiä, lyhyitä ja relevantteja vastauksia.
– Se on vaikeaa, jos on luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Lisäksi tarvitaan hyvät digitaidot, mikä sekin voi tuottaa vaikeuksia, Gandil toteaa.
Kuten useimmissa asioissa, tässäkin mitalilla voi yksilön kannalta olla myös kääntöpuoli. Jos tekstien lukemiseen käyttää sen kummemmin miettimättä aina ChatGPT:tä tai muuta tekoälyä, ei ehkä koskaan opi hyviä lukustrategioita.
– Kyse on esimerkiksi siitä, osaako lukea tiettyä tarkoitusta varten ja selvittää sinnikkäästi tärkeitä yksityiskohtia. Myös lähdekriittisyys saattaa kärsiä. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka pitkäaikaisia tekoälyä hyödyntävien lukumenetelmien oppimistulokset ovat. Muistammeko ”lukemamme” huonommin? Vai muistammeko päinvastoin paremmin, koska olemme kenties käyneet aktiivista vuoropuhelua? Sitä emme vielä tiedä, Trine Gandil toteaa.
