This article was originally published in Norwegian and has been translated to English and Finnish by EPALE, funded by the Erasmus+ programme.
Menn i helse – miehet terveydenhuollossa
Terveydenhuoltoalalla tarvitaan paljon lisää työntekijöitä. Terveydenhoitotyöhön kouluttautuvalla on hyvät mahdollisuudet löytää töitä asuinpaikkakunnaltaan. Norjalainen ”Menn i helse” on ohjelma, joka on suunnattu 25–55-vuotiaille ja sitä vanhemmille miehille, jotka ovat ilmoittautuneet NAV:iin työnhakijoina. Heille tarjotaan tiivis koulutusohjelma, joka johtaa terveydenhuollon työntekijän pätevyyteen. Jos sinulta puuttuu lukion päättötodistus, voit hakea todellisen osaamisen arviointia (validointia) teoreettisissa aineissa. Jos täytät vaatimukset, voit siirtyä suoraan terveystieteiden koulutusohjelmaan. Jos sinulla on osaamispuutteita jossakin oppiaineessa, kuten matematiikassa, voit opiskella sitä ilman, että sinun tarvitsee suorittaa koko kaksivuotinen koulu loppuun.
”Menn i helse” on kuntien, NAV:n, lääninhallitusten, paikallishallinnon edunvalvontajärjestön KS:n ja Norjan terveysviraston välinen yhteistyöhanke. Yli 1 000 miestä on osallistunut ammatilliseen koulutusohjelmaan ”Menn i helse” -ohjelman kautta. ”Menn i helse” -verkkosivuston mukaan yhdeksän kymmenestä on löytänyt soveltuvan työpaikan terveydenhuoltoalalta. ”Menn i helse” on yksi menestyksekkäimmistä ohjelmista miesten rekrytoimiseksi terveydenhuoltoalalle vuoden 2023 valtion talousarvion mukaan.
Haastattelimme kahta Pohjois-Norjassa asuvaa henkilöä, jotka ovat suorittaneet todellisen osaamisen arvioinnin ja osallistuneet sen jälkeen “Menn i helse” -järjestön tarjoamaan koulutusohjelmaan. Molemmat ovat suorittaneet terveydenhuollon ammattitutkinnon, ja he saivat työpaikan heti koulutuksen päättymisen jälkeen.
35 vuotta raskasta fyysistä työtä
Tommy Hauglid on työskennellyt fyysisesti vaativissa töissä 16-vuotiaasta lähtien, ensin kalastajana viisitoista vuotta ja sitten kirvesmiehenä seuraavat kaksikymmentä vuotta. Kaikkien näiden vuosien kovan fyysisen työn jälkeen hänen kehonsa käski lopettaa. Nivelrikko ja niveltulehdus aiheuttivat kehon kulumista. Hän oli saamassa työkyvyttömyyskorvausta, mutta hänen ja yhteiskunnan onneksi hän törmäsi ”Menn i helse” -ohjelmaan. Nykyään hänellä on terveydenhuollon ammattitutkinto ja vakituinen työpaikka kehitysvammaisten hoitokodissa. Hän selviytyy tästä työstä kipeistä polvista ja muista fyysisistä vaivoista huolimatta.
Kausikalastusta Lofooteilla vai terveydenhuoltoalalle?
– Kumpikin vaihtoehto sopi minulle. Totta kai se on houkuttelevaa ansaita paljon rahaa kalastamalla muutaman kuukauden ajan, mutta minun oli ajateltava tulevaisuuttani. ’Minun on mentävä kotiin ja puhuttava kumppanini kanssa, ennen kuin teen päätökseni’, sanoin sosiaalityöntekijälle. Valinta osui terveydenhuoltoalalle, jossa on hyvät mahdollisuudet pysyvään työpaikkaan kotipaikkakunnallani.
Todellisen osaamisen arviointi
Määritelmä:
Todellisen osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan yksilön osaamisen arviointia suhteessa asetettuihin kriteereihin. Arviointi voi johtaa lyhennettyyn koulutukseen, pääsyyn opinto-ohjelmaan, vapautukseen opinto-ohjelman osista, uuteen työpaikkaan tai korkeampaan palkkaan. (Direktoratet for høyere utdanning og kompetanse)
Tommy Hauglid kuuli “Menn i helse” -tapahtumasta ja mahdollisuudesta todellisen osaamisen arvioinnista, mutta Linaresille asiasta kertoi sosiaalityöntekijä. Yhdysvalloissa kouluttautuneen Linaresin ongelmana oli koulutodistusten saaminen. Useiden yritysten jälkeen hän luovutti. Sitten hänelle tarjottiin todellisen osaamisen arviointia. Hänen piti osoittaa osaamisensa norjalaisen lukion perusaineissa. Kokeet olivat sekä kirjallisia että suullisia ja kestivät useita päiviä. Hänen englannin kielen taitonsa oli hyvä, sillä hänellä oli takanaan monta vuotta Yhdysvalloissa. Norjan kieli oli hänelle hieman vaikeampaa, mutta hän oli käynyt useita aikuiskoulutuksen kursseja ja läpäisi kokeen. Luonnontieteissä oli suullinen koe, jossa oli kysymyksiä muun muassa fotosynteesistä. Matematiikan opiskelu oli vaikeaa, mutta hänelle tarjottiin matematiikan kurssia samaan aikaan, kun hän aloitti terveysalan koulutuksen.
– Oli mukavaa päästä tekemään kokeet Harstadissa. Matematiikan kurssin jälkeen tein verkkokokeen erään Tromssassa asuvan opettajan kanssa, ja onneksi se hyväksyttiin, Linares kertoo.
Koulu jäi kesken
Hauglidille todellisen osaamisen arviointi oli myös varteenotettava tapa edetä. Hän ei ollut käynyt lukiota, eivätkä hänen peruskoulutodistuksessaan ollut mitään kehuttavaa.
– Joku mainitsi minulle sattumalta “Menn i helse” -ohjelman ja mahdollisuuden todellisen osaamisen arviointiin. Olin silloin työkokeilussa oltuani vuoden sairauslomalla, Hauglid kertoo. Hän otti yhteyttä aluekoordinaattoriin, ja häntä neuvottiin hakemaan todellisen osaamisen arviointiin. Tämä laittoi pallon liikkeelle ja hänet kutsuttiin haastatteluun, jossa selvitettiin, voisiko hän osallistua todellisen osaamisen arviointiin.
– Kouluarvosanani olivat pohjalukemissa, ei niistä voi muuta sanoa. Pääsin silti tuolloin Tromssaan mekaanikkolinjalle. Koska asuin Senjalla, jossa kasvoin, minun piti asua vuokralla Tromssassa ollessani. Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Siksi jätin koulun kesken ja lähdin sen sijaan kalastamaan, Tommy Hauglid kertoo.
Kaksipäiväinen koe
– Kerro meille miten todellisen osaamisen arviointi meni?
– Koe järjestettiin kaksipäiväisenä ja teimme tehtäviä norjasta, englannista, yhteiskuntaopista, matematiikasta ja luonnontieteistä. Koska minulla on vaikeuksia kirjoittamisen kanssa, kokeet järjestettiin myös suullisina. Matematiikassa pärjäsin hyvin ja vastasin suurimpaan osaan oikein. Onneksi läpäisin kaikki aineet ja pääsin suoraan terveydenhuollon työntekijöiden koulutusohjelmaan.
Monta pitkää iltaa
– Miten koulutus oli järjestetty?
– Koulua käytiin jaksoissa, ensin kolme viikkoa ja sen jälkeen kolme viikkoa työharjoittelua. Kahden kouluvuoden jälkeen minulla oli 14 kuukautta vaihtelevaa työkokemusta, muun muassa samasta kehitysvammaisten hoitokodissa, jossa olin suorittanut työkokeiluni. Koulujen loma-aikoina oli monia pitkiä iltoja. Kirjoittaminen on minulle vaativaa. Aivoissani on eräänlainen virheellinen kytkentä. Kirjoittaessani ajatukseni pysähtyvät kesken lauseen. Puhuminen on paljon helpompaa, ja siksi hankin sanelukoneen. Puhuin nauhalle vastaukseni ja kommenttini, ja tämä auttoi minua opinnoissani. Sain ammattitutkintotodistukseni 31. lokakuuta 2023, ja seuraavana päivänä pystyin aloittamaan vakituisen työn.
– Juhlitteko valmistumistasi?
– Vähän myöhemmin on tarkoitus järjestää juhlat, toteaa Tommy Hauglid, joka on iloinen voidessaan käydä töissä ja tehdä osuutensa toisten ja yhteiskunnan puolesta.
Validointiverkosto
Todellisen osaamisen arviointia/validointia koskevien ohjelmien kehittämisen eteen on tehty työtä useiden vuosien ajan. NVL:llä on oma verkostonsa, Valideringsnettverket (suom. validointiverkosto), joka osallistuu “validoinnin kehittämiseen Pohjoismaissa ja edistää osaamisen näkyvyyttä”. Verkosto tukee kansallisten tai alueellisten validointijärjestelmien jatkokehittämistä kehittämällä laatua ja vertailemalla validointijärjestelmiä Pohjoismaissa. Verkosto pyrkii myös ottamaan käyttöön pohjoismaisen laatukompassin validointia varten.
Kaikki voittavat
Jos Hauglid työskentelee 67-vuotiaaksi asti, se tarkoittaa neljätoista vuotta työtä terveydenhuoltoalalla, joka kaipaa lisää käsipareja. Vaihtoehtona olisi todennäköisesti ollut työkyvyttömyyskorvaus, mikä olisi ollut Hauglidin kannalta valitettava vaihtoehto ja yhteiskunnan kannalta työpanoksen menetys. Todellisen osaamisen arviointi on osoittautunut varsinaiseksi voitoksi Tommy Hauglidille, hänen työpaikalleen ja yhteiskunnalle.
Ammattikieltä norjaksi
Todellisen osaamisen arvioinnin ja hyvän seurannan ansiosta Noe Dominguez Linares työskentelee nyt hoitokodissa Harstadissa. Linaresin tapauksessa yhteiskunta voi hyötyä hänen työstään terveydenhuoltoalalla 33 vuoden ajan, jos hän työskentelee 67-vuotiaaksi asti.
– Miten koulutus oli järjestetty?
– Koulutus järjestettiin vuorottelujärjestelmällä: meillä oli kaksi viikkoa koulua ja sitten kaksi viikkoa harjoittelua. Se oli todella vaativaa minulle: jouduin opettelemaan uuden ammattikielen ja kaikki opinnot tehtiin norjaksi, mutta opettajat ja esimiehet tukivat meitä hyvin harjoittelujaksojen aikana. Tein harjoitteluni vanhainkotien eri osastoilla täällä Harstadissa.
Linares on meksikolainen, mutta hän kasvoi Yhdysvalloissa ennen kuin palasi kotimaahansa, jonne hän aikoi asettua. Tavattuaan norjalaisen tyttöystävänsä Norjasta tuli hänen uusi kotimaansa.
Suosituksena todellisen osaamisen arviointi
– Yksi seuraus koronarajoitusten seuraus oli se, ettei meillä ollut yhtään koetta kouluvuoden jälkeen. Olimme kuitenkin valmiita aloittamaan 14 kuukauden harjoittelun, ja siten pystyin suorittamaan ammattitutkinnon. Sain itse asiassa erittäin hyvää palautetta ammattikokeen aikana, ja sain ammattilupani kolme kuukautta sitten. Sitten menin suoraan töihin suljetulle osastolle samaan hoitokotiin, jossa olin suorittanut työharjoitteluni.
– Nautin työstäni, se on mielenkiintoista, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Olen erittäin iloinen siitä, että sain tämän mahdollisuuden ammatilliseen koulutukseen, ja suosittelen muitakin, joilla ei ole todistusta tai koulutusta, hakeutumaan todellisen osaamisen arviointiin, toteaa Noe Dominguez Linares, joka jää pian isyyslomalle yksivuotiaan tyttärensä kanssa.
Merkittävä panos rekrytointiin
Todellisen osaamisen arviointi on väline, joka auttaa useampia ihmisiä pääsemään koulutukseen ja työelämään. Yhteiskunnan kannalta se edistää merkittävästi rekrytointia ja tuo työelämään ihmisiä, jotka voivat auttaa pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä, eritoten terveydenhuoltoalalla. ”Menn i helse” -ohjelman aluekoordinaattori Renate Salangli ilmaisee asian näin: Kokemukseni aluekoordinaattorina on opettanut, että meillä on useita ihmisiä, jotka eivät pystyisi kouluttamaan itseään, jos heidän pitäisi suorittaa viisi oppiainetta kahden kouluvuoden aikana.
