07/09/2022

Finland

Koulutuspolitiikka, Aikuiskoulutus

7 min.

Hankeavustus pelasti pandemian aikana

Suomalaiselle aikuiskouluttaja Omnialle Opetushallituksen myöntämä projektiavustus oli ratkaiseva tekijä siinä, että Omnian matalan perustaitotason oppilaat pystyivät jatkamaan opintojaan pandemian aikana.

Projektbidraget blev räddningen under pandemin

Hankeavustus pelasti pandemian aikana

Pandemian puhkeaminen keväällä 2020 merkitsi valtavaa muutosta suurimmalle osalle kouluista, myös suomalaiselle Omnialle. Heidän oli siirryttävä lähiopetuksesta digitaaliseen opetukseen yhden viikonlopun aikana. Digitaaliset tapaamiset Teamsin ja koulualusta Moodlen kautta olivat olleet käytössä opettajien kesken sisäisesti sekä edistyneemmillä luokilla, mutta muutos oli todellinen haaste Réka Aarnokselle, joka opettaa perustason osallistujia.

– Kokeilimme WhatsAppia, jota monet käyttävät, mutta se ei ollut turvallista, koska siinä puhelinnumerot ovat näkyvillä. Sellaiset naispuoliset opiskelijat, joilla on suojattu henkilöllisyys, eivät voineet käyttää WhatsAppia ryhmäkeskusteluihin, sillä vaarana oli, että tiedot olisivat sitä kautta kulkeutuneet jollekin sellaiselle maanmiehelle, joka tuntee heidän ex-miehensä.

Opettajat pystyivät siis käyttämään WhatsAppia vain kahdenkeskiseen viestintään, jolloin opettajat esimerkiksi saattoivat lähettää ohjeet ääniviestillä ja osallistuja pystyi sitten ottamaan kuvan tehtävästään ja lähettämään sen opettajalle, Réka Aarnos kertoo videopuhelussa.

Réka Aarnos

Réka Aarnos

Harvalla opiskelijalla oli myöskään omaa tietokonetta kotona. Pelkästään matkapuhelimella työskentely ei riittänyt. Syksyllä 2020 koulu sai kuitenkin Opetushallituksen pandemian vuoksi jakamaa hankerahaa. Rahoilla voitiin ostaa 40 digitaalista laitetta, pääasiassa Chromebookeja, osallistujien käyttöön.

– Sinä syksynä pystyimme järjestämään lähiopetusta puolentoista kuukauden ajan rajoitusten helpottuessa. Tuolloin ehdimme opettaa osallistujille muun muassa miten käyttäjätunnuksia luodaan, miten salasanoista huolehditaan ja miten näppäimistöllä kirjoitetaan suuraakkosia. Useilla osallistujista ei ollut internetyhteyttä kotona eikä heillä ollut sukulaisia tai ystäviä, jotka olisivat voineet opettaa Teamsin ja muiden ohjelmien käyttöä. Olimme onnekkaita, että meillä oli tämä aika käytössämme, Réka Aarnos sanoo.

Marraskuussa 2020 rajoituksia tiukennettiin jälleen. Alkusyksyllä järjestetyn opetusjakson ansiosta osallistujat pystyivät työskentelemään etänä uusien Chromebookiensa kanssa.

Päätoiminen digiopettaja

Réka Aarnos oli aiemmin suomi toisena kielenä -opettaja, mutta nyt hän on siirtynyt työskentelemään pelkästään digitaitojen opetuksen parissa.

Koulussa on runsaat 300 perustason opiskelijaa. Heistä noin 100 tarvitsee lukutaito-opetusta ennen kuin he voivat siirtyä muihin oppiaineisiin. Koulu arvioi, että lukutaidon opetus kestää enimmillään vuoden. Ne opiskelijat, jotka eivät vuoden jälkeen hallitse perustaitoja lukemisessa ja kirjoittamisessa, ohjataan useimmiten muihin opiskelumuotoihin.

Ensimmäisen vuoden jälkeen osallistujilla tulee olla tietyt taidot, jotka saattavat ehkä tuntua itsestäänselvyyksiltä muille, mutta jotka voivat kuitenkin olla äärimmäisen vaikeita. Kyse voi olla esimerkiksi sen ymmärtämisestä, miten salasana kirjoitetaan, miten liitytään wlan-verkkoon tai matkapuhelimen verkkoon, tai miten kuulokkeet yhdistetään Bluetoothin kautta. Isojen ja pienten kirjainten kirjoittaminen näppäimistöllä on erityisen vaikeaa niille, joiden kotikielessä on eri aakkoset tai jotka eivät osaa kirjoittaa ja lukea ollenkaan.

  Perustaitojen oppiminen voi viedä jopa puoli vuotta.
– Réka Aarnos

Omniassa käytettävät digitaaliset työkalut ja sovellukset

  • Kaizala – Microsoft Office -pakettiin kuuluva viestintäväline, joka muistuttaa WhatsAppia, mutta on yksityisyyden kannalta turvallisempi. Sovelluksen kautta voi kirjoittaa, lähettää kuvia, videoita, linkkejä ja äänitiedostoja sekä puhua.
  • Puhutaan (Vi pratar/Vi snakker) – ääntämisharjoittelua kuvien avulla
  • Wordwall – sanoja havainnollistavat kuvat auttavat osallistujia harjoittelemaan sanojen oikeinkirjoitusta.
  • Perussetti-sivustolle on koottu digitaalisia oppimateriaaleja.
  • Koulualusta Wilmassa osallistujat voivat tarkastella lukujärjestyksiään, nähdä oppimiskehityksensä ja paljon muuta. Tietokoneversiossa kurssit on pedagogisesti värikoordinoitu, ja osallistujat näkevät esimerkiksi mitkä kurssit ovat pakollisia, miten he ovat selvinneet eri kursseista ja mitä heiltä vielä puuttuu. Wilmaa käytetään suuressa osassa maan kouluista. – Wilman avulla on helpompi selittää, miksi osallistujien on opiskeltava ja ponnisteltava, ja työkalun avulla on helpompi selittää, miksi heidän on esimerkiksi mentävä toiseen kouluun, Réka Aarnos sanoo.

Seuraava askel on pystyä perustiedonhakuun, esimerkiksi matkan suunnitteluun.

Usein digitaalinen opetus integroidaan muihin aineisiin, kuten laskemiseen, kirjoittamiseen ja suullisiin harjoituksiin. Osallistujien motivointi itsenäiseen työskentelyyn on usein hankalaa.

Haasteena on myös uusien oppien muistaminen ja kalliiden laitteiden hyödyntäminen nyt, kun rajoitukset ovat poistuneet. Opettajat ovat riemuissaan siitä, ettei heidän tarvitse opettaa digitaalisesti. Mutta Réka Aarnos yrittää saada osallistujat jatkamaan työskentelyä verkossa. Varsinkin nyt, kun koulu on investoinut niin paljon rahaa digitaalisiin laitteisiin. Hän on yksi koulun ”digiopettajista” ja saa hieman ylimääräistä palkkaa sekä työtunteja kouluttaakseen myös kollegoilleen digitaalisten työkalujen käyttöä.

Oppimateriaalien jakaminen lisääntyy

Pandemian aikana monet opettajat joutuivat luomaan omia digitaalisia oppimateriaalejaan ja kehittämään digitaalisesti käytettäviä menetelmiä. Yhä useammat ihmiset julkaisivat videonsa ja materiaalinsa verkossa, jotta kollegat ympäri maan voisivat inspiroitua ja seurata esimerkkiä.

– Opettajat tekivät työkaluja vain omille opiskelijoilleen, mutta me saimme tietää niistä Facebook-verkostomme kautta. Pyysimme opettajia julkistamaan materiaalin ja loimme Perussetti-sivuston, johon kootaan kaikki digitaalinen materiaali erilaisia peruskursseja varten.

– Äidinkielenään suomea puhuville oppilaille tehdyt oppimateriaalit eivät sovi meille, sillä opiskelijamme eivät osaa puhua suomea tarvittavalla tasolla ymmärtääkseen niitä. Materiaalimme on oltava tehty maahanmuuttajille, jotka eivät osaa kieltä, ja materiaaleissa on käytettävä joko hyvin yksinkertaista kieltä tai niiden on oltava puhtaasti visuaalisia. Tällä ryhmällä on myös hyvin heikot perustaidot muissa aineissa, Réka Aarnos sanoo.

Heterogeeninen ryhmä

Réka Aarnos kertoo, että Omniassa on tiettyjä digitaalisia tavoitteita, jotka perustason opiskelijoiden on saavutettava, ennen kuin he pääsevät seuraavalle tasolle. Eräs tällainen tavoite on pystyä digitaalisesti ilmoittamaan opettajalle poissaolosta. Ryhmä on kuitenkin myös heterogeeninen, ja osallistujia on monen tasoisia.

– Kun autamme heikompia osallistujia, enemmän osaavat saavat työskennellä koulun iPadeilla, hän kertoo.

– Joskus on sekä surullista että ilahduttavaa huomata, että jos tällä opiskelijalla olisi ollut kuusivuotiaana oikeat olosuhteet, hänestä olisi voinut tulla kirurgi. Joissakin tapauksissa voi olla vaikea havaita, mikä ongelma on. Joskus kyse voi olla lukihäiriöstä, mutta valitettavasti käytettävissä olevat työkalut eivät sovellu niille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Joskus soitamme arabian erityisopettajalle, mutta se ei auta niitä, jotka eivät koskaan ole osanneet lukea. Osalla kyse on mielenterveydestä. Olemme vain opettajia, emme voi ratkaista kaikkia ongelmia. Voimme ohjata ammatillisiin erityisoppilaitoksiin, joissa käy myös opiskelijoita, joilla on erityistarpeita. Mutta kaikki eivät halua sitä. Kyse voi olla kulttuurillisesta kysymyksestä niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat kotoisin maista, joissa vammaiset ihmiset sijoitetaan jonnekin pois silmistä, Réka Aarnos pohtii.

Tiivistelmä

Suomalainen kouluttaja Omnia sai pandemian aikana Opetushallitukselta hankerahoituksen, joka helpotti opetukseen osallistumista niille, joilla on matalat digitaidot. Omnia on luonut myös sivuston, jossa lukutaidon opettajat jakavat kehittämiään digitaalisia opetustyökaluja.

Nyeste artikler fra NVL

Ragna Dagbjört Davíðsdóttir, fungerene rektor sier det er et privilegum å arbeide i Hallormsstað.

22/02/2024

Island

9 min.

En tidligere kvinneskole blir ledende på området i Island?
Forhandlinger mellom Islands eldste universitet, Háskóli Íslands, og en liten skole i östlandet, Hallormsstaðaskóli, er på gang. Planen er å utvikle samarbeide om studier i kreativ bæredyktighet. Noe helt nytt innenfor det islandske skolesystemet på dette nivået.

Tommy Hauglid

14/02/2024

Norge

13 min.

– Får du muligheten til å bli realkompetansevurdert, så ta imot! Det var en fantastisk måte å bli vurdert på, og komme seg videre etter lang sykemelding og fare for uførhet. Så utrolig bra å kunne gå rett på helsefagutdanning uten først å ta to års videregående skole, sier Tommy Hauglid (53) i Sørreisa. Nå er han i full jobb,...
Projektledaren Merita Petäjä arbetar med ett stort välmåendeprojekt i Aalto-universitet i Finland. Foto: Suvi Helko

07/02/2024

Finland

8 min.

– Vi vill att våra studenter ska vara på toppen av sin kraftnivå istället för utbrända när de utexamineras från oss, säger projektledaren Merita Petäjä. Aalto-universitetet i Helsingfors erbjuder en populär online-kurs i konsten att leva som ingår i hållbarhetsprojektet Oasis of Radical Wellbeing.

Share This