Kuvittele, että aloitat työt uudessa työpaikassa. Kielitaitosi on horjuva, ja moni asia jää epäselväksi. Jos paikalla onkin ihminen, joka voi selittää, olla avuksi ja vastata kysymyksiisi, pääset monta askelta eteenpäin. Jos hän lisäksi pyrkii saamaan johdon ja työkaverit omaksumaan kielitaitoa kehittäviä työtapoja, työpaikalle saatetaan saada ihan uutta puhtia.
Vertailukohdaksi voidaan ottaa työsuojelu. Työsuojeluvaltuutetut valvovat ja kehittävät työpaikan toimintatapoja työturvallisuuden ja -terveyden näkökulmasta. Samalla tavoin kielimentorin tehtävänä on edistää kielitaitoa tukevia käytänteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi kyltteihin ja käyttöohjeisiin mutta yhtä lailla työyhteisön suulliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on, että työpaikalla toimitaan kielitaitoa kehittävästi, eli kaikki työyhteisön jäsenet pyrkivät kommunikoimaan ymmärrettävästi niin suullisessa kuin kirjallisessa viestinnässään.
Ruotsalainen idea
Kielitaitoa kehittävien työtapojen edistäjänä eli kielimentorina toimii työpaikan työntekijä, joka on suorittanut kielimentorikurssin. Kielimentoritoiminnan idea on pohjoismaisen yhteistyön hengessä haettu Ruotsista, jossa tosin puhutaan kielivaltuutetuista (språkombud).
– Olin silloisen pomoni Åse-Marie Skjerven Amlienin kanssa aamiaistapaamisessa Norjan elinikäisen oppimisen virastossa, joka nykyisin kuuluu korkeakoulu- ja osaamisviraston alaisuuteen. Siellä esiteltiin Ruotsin kielivaltuutettujen toimintaa, kertoo Oslon Frognerin kaupunginosassa työskentelevä Kerstin Jeske.
– Otimme ideasta kopin.
Ideasta edettiin pian käytännön hankkeeseen ja kielimentoritoiminta kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Oslon kaupungin toisen asteen aikuisoppilaitoksen kanssa. Kerstin Jeske työskentelee Norjan työ- ja hyvinvointihallinnon (NAV) Frognerin-toimistossa. Hänen työparinaan on Yuri Sali, joka on ammattinorjan opettaja. Molemmilla on kokemusta uuden kielen opettelusta aikuisiällä: Kerstin on kotoisin Saksasta, Yuri puolestaan Italiasta. Nykyisin molemmat puhuvat norjaa erittäin hyvin. Kerstin on opiskellut muun muassa kansainvälisiä suhteita ja uskontotieteitä, kun taas Yurilla on tutkinto pohjoismaisista kielistä ja kirjallisuudesta. Nuorena hän opiskeli kirjallisuutta Firenzessä ja tutustui muun muassa Henrik Ibsenin ja Jon Fossen teoksiin. Sitten tie veikin Norjaan.
”Frognerin malli”
– Pakolaisille järjestetään ammatillisesti suuntautunutta norjan kielen opetusta kaikissa Oslon kaupunginosissa, mutta toteutustavat vaihtelevat. Meillä norjan kielen opettajat käyvät työpaikoilla antamassa työharjoittelijoille yksilöopetusta. Se toimii sinänsä hyvin, mutta puolentoista tunnin yksilöopetus kerran viikossa ei riitä. Sen lisäksi tarvittiin jotain muuta. Meillä Frognerin kaupunginosassa päätettiin satsata kielimentoreihin, Kerstin Jeske kertoo.
– Frognerin malli, Yuri Sali lisää.
Kielimentorikurssi
Jeske ja Sali ovat pitäneet jo useita kielimentorikursseja. Tähän mennessä kurssin on käynyt noin sata osallistujaa, jotka toimivat työpaikoillaan aktiivisina kielimentoreina. Syksyllä alkavat uudet kurssit. Yritys tai organisaatio, jossa on harjoittelussa pakolaisia tai maahanmuuttajia, voi lähettää kurssille yhden tai kaksi työntekijää. Kurssi koostuu kolmesta kolmen viikon välein järjestetystä kurssipäivästä sekä kotitehtävistä.
– Yhtenä kurssitehtävänä on laatia omalle työpaikalle kielimentoritoiminnan suunnitelma. Hyvät yhteydet työyhteisön johtoon ovat tärkeät, sillä kielimentorin tehtävillä on oltava johdon hyväksyntä, Yuri korostaa.
Mistä kenkä puristaa?
Kielimentori näkee, mistä kenkä puristaa: syntyykö ongelmia kirjallisissa ohjeistuksissa, kokouksissa vai kenties työkavereiden välisessä vuorovaikutuksessa? Haasteisiin tartutaan yhdessä johdon ja kollegoiden kanssa. Käyttö- ja toimintaohjeissa voidaan käyttää yksinkertaistettua kieltä. Hankalat sanat ja erikoisalan sanasto voidaan selittää. Kokouksen jälkeen kelimentori voi esimerkiksi pitää jälkipuintituokion, jossa hän selittää epäselviksi jääneet asiat ja vastaa kysymyksiin. Työtehtävien opettelun aikana kielimentori voi osaltaan varmistaa, että harjoittelija omaksuu tehtävän.
Mukana laaja kirjo työpaikkoja
Kielimentoritoimintaan osallistuneet työpaikat ovat olleet valtaosin kauppoja, päiväkoteja, terveydenhuollon yksiköitä, ruokaloita, remontti- ja kierrätysalan yrityksiä, NAV-toimistoja ja työelämäjärjestöjä. Viime aikoina mukaan on tullut myös IT- ja verkkosivuyrityksiä, tilitoimistoja ja asianajotoimistoja. Maahanmuuttajilla on monipuolista osaamista, ja siksi myös harjoittelupaikkojen kirjo on laaja.
Kielimentoreja myös muihin kuntiin
Kielimentoritoiminta on onnistunut niin hyvin, että se laajenee Oslon Vestre Akerin kaupunginosaan, Lillestrømiin ja Ullensakeriin. Lisäksi menetelmän tutkimiseen ja kehittämiseen on myönnetty rahoitusta. Tutkimuksesta vastaa NTNU-yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
Tulokset toistaiseksi hyviä
Kielimentoritoiminnassa on toistaiseksi saatu hyviä tuloksia. ”Me NAVissa koemme turvallisemmaksi lähettää harjoittelijoita työpaikoille, joilla on kielimentori. Silloin tiedämme, että harjoittelijoista huolehditaan hyvin”, todetaan arvioinnissa, jonka NAV on tehnyt kielimentoritoiminnasta. Kielimentorikurssin käyneet ja heidän työpaikkansa ovat myös hyvin tyytyväisiä, koska osallistuminen on parantanut työympäristöä ja vähentänyt sairauspoissaoloja.
