NOVA-Nordic-hankkeen tarkoituksena oli tutkia, miten formaalien koulutusjärjestelmien ulkopuolinen oppiminen kytketään tutkintojen viitekehyksiin niin Pohjoismaissa kuin muissa EU-maissa. Anna Kahlson ja Svante Sandell kertoivat hankkeesta keväällä 2022 julkaistussa NVL-artikkelissa.
NOVA Nordic -hankkeen raportit ja tulokset
Tästä löydät lisää tietoa NOVA-Nordicin toiminnasta: NOVA-Nordic:Non-formal qualifications and validation arrangements in the Nordic countries – Myndigheten föryrkeshögskolan (myh.se)
Kyseessä on yhteistyöhanke, johon osallistuvat Ruotsi, Islanti ja Suomi. Anna Kahlsonin ja Svante Sandellin lisäksi työhön on osallistunut myös Marcus Karlsson. Kaikki kolme työskentelevät Ruotsin ammattikorkeakouluviraston palveluksessa. Islannin edustajana toimivat Fjóla Lárusdottír ja Haukur Harðarson Islannin työelämän koulutuskeskuksesta, ja Suomesta mukana on Anni Karttunen, joka on koulutuskonsultti ja vetää Globedu-yritystä.
Osana hankkeen työtä on laadittu vertaileva tutkimus, jossa tarkastellaan kansallisia tutkintojen viitekehyksiä Pohjoismaista, Itävallasta ja Alankomaista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet päättäjät, jotka laativat tutkintojen ja kansallisten viitekehysten rakenteita ja säännöstöjä, sekä muut tutkintoja ja validointimalleja laativat tahot.
NVL tapaa hankkeen kolme ruotsalaista edustajaa Tukholman keskustassa laatukonferenssin jälkeen. Konferenssiin on kokoontunut edustajia eri toimialoilta, joilla laaditaan yhdessä tutkintoja sekä työelämässä tapahtuvan validoinnin malleja.
Tärkeää kansainvälistä yhteistyötä
– Haluaisin korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. On tärkeää hyödyntää erilaisia kansainvälisen työskentelyn mahdollistavia rahoitusmuotoja, kuten Nordplus ja Erasmus+. Lisäksi myös tämän hankkeen sisältö liittyy Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden tukemiseen, Anna Kahlson sanoo.
NOVA-hankkeessa työskentelevät asiantuntijat ovat myös itse oppineet hankkeesta paljon. He ovat saaneet syventyä kunnolla, omien sanojensa mukaan ”uppoutua”, kaikkeen mikä liittyy tutkintoihin, viitekehyksiin ja validointiin.
– Perehtymällä muiden viitekehyksiin saa paremman ymmärryksen myös kotimaansa elinikäisen oppimisen järjestelmästä ja pystyy analysoimaan sitä, Svante Sandell toteaa.
– Olemme luoneet tukia, joiden halutaan toimivan kaikissa maissa ja olevan sopeutettavissa maiden erilaisiin olosuhteisiin. Sehän tarkoittaa, että pitää myös ymmärtää erot. Kuten Svantekin sanoi, minusta tämä on kuulunut hankkeen opettavaisimpaan antiin. Ymmärtääkseen omaa järjestelmäänsä täytyy kyetä tunnistamaan järjestelmien erot. Hanke on mahdollistanut syvällisen perehtymisen asiaan, Marcus Karlsson kertoo.
Alan ja maan vaihtaminen helpoksi
Yksi tavoite on, että eri maiden tutkintojen viitekehyksistä tulee niin selviä, että ne helpottavat maasta toiseen sekä alalta toiselle siirtymistä.
– Tulee helpommaksi ymmärtää, mitä tietyllä alalla vaaditaan, ja mitä samoja tai samantyyppisiä vaatimuksia on toisella alalla tai toisella sektorilla. Samoin tulee helpommaksi ymmärtää, mitä tietyssä maassa vaaditaan suhteessa toisen maan vaatimuksiin. Tämän yhteisen rakenteen ansiosta osaamisen siirtäminen on paljon helpompaa. Osaamisesta tulee liikkuvaa, Anna Kahlson sanoo.
Tutkintojen eurooppalaiseen viitekehykseen (EQF) kytkettyjä viitekehyksiä voitaisiin verrata siihen, että EU olisi päättänyt, että Applen on sopeuduttava ja käytettävä latureissaan samaa standardiratkaisua kuin muutkin kännykkävalmistajat.
– Juuri siihen näillä järjestelmillä pyritään. Että maat yhtenäistävät ratkaisujaan, jotta ne ovat helpommin hahmotettavissa ja verrattavissa. Ajokortti on toinen hyvä esimerkki samasta asiasta. Maat ovat jo kauan sitten sopineet, millä edellytyksillä voimme ajaa autoa toistemme maissa, ja niinpä ihmisen ei tarvitse hankkia joka maasta ajokorttia, Anna Kahlson selittää.
Oikeudenmukaisempia arvioita?
Viitekehyksistä toivotaan muutakin hyötyä kuin että ne helpottavat rekrytoijien ja muiden henkilökuntaa etsivien työtä. Myönteinen skenaario olisi myös se, että ihmisten osaamista alettaisiin arvioida oikeudenmukaisemmin: nykyisin ei ole epätavallista, että rekrytoijat luottavat ”vainuunsa” ja palkkaavat kaltaisiaan.
– Ruotsissa puhutaan siitä, että meillä on valtava brain waste. Muuttoliiketutkimuksessa käytetään käsitteitä brain drain (aivovuoto), brain waste (aivohukka) ja brain gain (aivotuonti). Maat, jotka menettävät nuoren väestönsä heidän muuttaessaan töihin ulkomaille, kärsivät aivovuodosta Täällä Ruotsissa puhutaan juuri nyt paljon siitä, miten maahan saadaan houkuteltua lahjakkaita ihmisiä etenkin tutkimukseen ja korkeakoulutukseen. Silloin on kyse aivotuonnista: poimitaan muiden maiden pullista rusinat ja tuodaan ne tänne. Mutta se mikä meitä Ruotsissa on ihan varmasti vaivannut on aivohukka. Klassinen esimerkki siitä ovat kirurgit, jotka työskentelevät Tukholmassa taksikuskeina. Se ei ole pelkkä myytti, Anna Kahlson kertoo.
Akkutehtaisiin tarvitaan osaamista
Joillakin aloilla on akuutti pula osaamisesta. Akkutehdas Northvolt on asettunut Pohjois-Ruotsin Skellefteåhon ja kärsii huutavasta osaamispulasta.
– Akkutehtaan perustaminen edellyttää, että Northvoltiin saadaan työntekijöitä, joilla on riittävä tekninen osaaminen. Lisäksi perustamisella on paljon muita seurauksia paikallisyhteisölle. Tarvitaan lisää opettajia. Tarvitaan lisää väkeä vanhuspalveluihin. Tehdas on kuin mikrokosmos, joka osoittaa, miten tärkeää on osata hyödyntää nopeasti osaamista, täydentää sitä tarvittavilta osin ja saada ihmiset töihin madollisimman pian, Anna Kahlson kuvailee. Hän jatkaa:
– Sain jonkinlaisen ahaa-elämyksen keväällä, kun Ruotsi järjesti EU-puheenjohtajuuskonferenssin vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä ja osaamistarpeesta. Muista EU-maista tulevat kollegat kertoivat, että heidän arvionsa mukaan pelkästään akkualalle syntyy EU:ssa 800 000 uutta työpaikkaa 3–6 vuoden horisontilla. Missä nämä 800 000 ihmistä ovat? Pystyykö koulutusjärjestelmä tuottamaan 800 000 työntekijää, joilla on tarvittava osaaminen? Ei, se ei onnistu. Sen sijaan tarvitsemme osaamista, joka pystyy liikkumaan. Liikkuvaa osaamista. Olisihan äärimmäisen ikävää, jos vaikkapa Northvolt toteaisi, että Ruotsi ei vain toimi; että valmistusta ja tuotantoa ei voida sijoittaa Ruotsiin, koska täällä ei ole tarpeeksi potentiaalista työvoimaa akkualalle. Se olisi valtava menetys Ruotsille maana.
Sama koskee muita maita, joissa perustetaan suuria yrityksiä. Nuo 800 000 työpaikkaa syntyvät eri puolille EU:ta. Ehkäpä parin vuoden kuluttua Viroon perustetaan akkutehdas.
– Silloin ne, jotka ovat olleet mukana käynnistämässä Northvoltin toimintaa Skellefteåssa voivat siirtyä Viroon ja osallistua siellä uuden tehtaan käynnistämiseen. Kuuden vuoden päästä he saattavat sitten siirtyä Espanjaan tekemään saman. Silloin EQF ja kansalliset tutkintojen viitekehykset nousevat ratkaisevan tärkeään asemaan.
”Tämä on vasta alkua”
Svante Sandell toteaa, että yhä useammat ymmärtävät, miksi tutkinnot on tärkeää saada sijoitetuksi oikealle tasolle. Tämä koskee erityisesti toimialajärjestöjä.
– Työelämän tarpeiden näkökulmasta tämä nähdään arvokkaana syistä, jotka Anna selitti. On tärkeää pystyä siirtymään alojen välillä ja kyetä nopeisiin siirtymiin ja ammatinvaihtoihin. Luulen, että näemme tästä vasta alkua, ja siksi näitä järjestelmiä tarvitaan. Rakenteet ovat tarpeen, Svante Sandell sanoo.
