Skellefteåssa järjestetään 11.–12. huhtikuuta konferenssi ”Taking great strides towards sustainable competence”, jonka aiheena on kestävyyttä edistävän osaamisen turvaaminen. Konferenssin puhujiin kuuluvat muun muassa Olof Gränström ja Simon Dahlgren. Olofin aiheena on se, miten yhteiskunnallisia muutoksia voidaan tehdä datan pohjalta, kun taas Simon kertoo esityksessään Skellefteån kunnan aikuiskoulutussektorin muutoksesta.
Tietoa konferenssista
Milloin ja missä: 11.–12. huhtikuuta 2024 Skellefteåssa.
Ilmoittaudu konferenssiin tästä.
Poimintoja kiinnostavista esityksistä:
- Andreas Gravdahl Norjan korkeakoulu- ja osaamisvirastosta kertoo osaamisen validoinnista Norjassa.
- Bodil Husted VIA University Collegesta käsittelee pieniä osaamiskokonaisuuksia (mikrotutkintoja) pohjoismaisesta näkökulmasta.
- Joakim Wernberg Entreprenörskapsforumista kertoo tekoälystä ja osaamisen turvaamisesta.
Datan perusteella voidaan ymmärtää yhteiskunnan muutoksia
Historioitsija ja valtiotieteilijä Olof Gränström analysoi työkseen dataa, tietoa ja trendejä ja tekee niiden pohjalta päätelmiä nykyajasta ja tulevaisuudesta. Aiemmin hän on työskennellyt myös Hans Roslingin perustamassa Gapminder-säätiössä.
Konferenssissa hän puhuu makrotrendeistä keskittyen usein sellaisiin, jotka jäävät vähemmälle huomiolle, kuten demografisiin muutoksiin. Hänen puheensas otsikko kääntyy suomeksi muotoon ”Miten voimme ymmärtää yhteiskunnan muutoksia – myönteisestä näkökulmasta”.
– Maailma ei ole myönteinen eikä kielteinen, ja useimmiten myönteisiä ja kielteisiä muutoksia tapahtuu rinnakkain, mutta myönteinen jää yleensä kielteisen varjoon, Olof Gränström toteaa.
Kyetäksemme mukautumaan muutoksiin tai makrotrendeihin meidän on tutkittava olemassa olevaa dataa ja tietoa.
– Tärkeintä on tarkastella dataa ja hankkia paikkansapitävä kuva nykytilanteesta. Yhteiskunnassamme on tarjolla ylen määrin dataa ja sen jalostettua muotoa eli tietoa. Sen perusteella voimme tehdä tulevaisuudensuunnitelmia, Olof Gränström sanoo.
Meidän tulee tarkastella demografiaa
– Jotta voimme ennustaa tulevaa, meidän on tarkasteltava ympäröivää maailmaa faktaperusteisesti. Missä on työvoimaa? Entä millainen työvoimatarve muissa maissa on? Joudummeko esimerkiksi kilpailemaan uudesta työvoimasta Saksan kanssa, jolla voi olla samoja tarpeita? Olof Gränström pohtii.
Jotta muutosmatka sujuisi madollisimman hyvin, meidän on opittava toisilta, etenkin tutkimalla kehityskulkuja. Skellefteå voi toimia esimerkkinä.
– Mitä Skellefteåssa tapahtui Northvoltin perustamisen jälkeen? Syntyi rakennusbuumi, sillä kasvavalle väestölle oli rakennettava asuntoja. Missä muissa tukiammatteissa toimivia tarvittiin lisää – esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöitä, taksikuskeja ja opettajia? Mihin niistä on vaikeinta rekrytoida henkilöstöä? Entä miten saada ihmiset muuttamaan uuden työpaikan perässä? Tässä voidaan tarkastella vaikkapa muuttotrendejä muissa maissa, kuten USA:ssa, jossa työn perässä muuttaminen on tavallisempaa, Olof Gränström sanoo.
Opintokäynnillä Teslan tehtaassa Nevadassa
Kesäkuussa 2019 Skellefteåhon perustettiin Ruotsin modernin ajan suurin uusi teollisuuslaitos – Northvolt.
Skellefteån aikuiskoulutussektorin oli selvitettävä, miten se pystyisi täyttämään uuden teollisuuden tarpeet. Niinpä aikuiskoulutustoimen edustajat päättivät lähteä opintokäynnille Nevadan Renoon tutustumaan hiljan perustettuun Teslan tehtaaseen.
– Tehtaassa työskentelee 7 000 henkilöä kolmivuorotyössä vuorokauden ympäri, ja he rakentavat akkuja rakennuksen keskellä. Totesimme heti, etteivät kaikki olleet insinöörejä. Tiesimme sen jo ennestään, mutta oli hyvä saada asialle vahvistus, sanoo Skellefteån aikuiskoulutustoimen toiminnanjohtaja Simon Dahlgren.
Opintomatkalaiset olivat kiinnostuneita Renon ja Skellefteån sekä Ruotsin Västerbottenin alueen ja Nevadan välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä.
– Nevada on kooltaan puolet Ruotsista, ja siellä on noin kolme miljoonaa asukasta. Ennen Teslan perustamista Reno ei ollut mikään teollisuuskaupunki, siellä ei ollut teollisuusalan koulutusta ja työttömyysluvut olivat korkeita. Vuonna 2014 työttömyysaste oli Renossa noin 14 prosenttia, kun Skellefteåssa se oli noin 5,5 prosenttia, Simon Dahlgren kertoo. Nevadassa kävi niin, että työttömyys pieneni kolmeen prosenttiin ja palkkataso kasvoi 80 prosentilla.
Opintomatkalaiset keskustelivat Renon kaupungin aikuiskoulutusväen kanssa.
– He olivat kehittäneet useita lyhyitä koulutuksia, jotka sopivat Teslan tarpeisiin. Heidän viestinsä oli: laatikaa lyhyitä koulutuksia, vaikkette olisi varmoja yritysten tarpeista, ja pyrkikää olemaan joustavia. Lisäksi Nevadan maahanmuuttajien englannin opetuksesta vastaavat kertoivat, että työperäinen maahanmuutto oli välttämätön edellytys työvoiman riittävyydelle.
Tietoa Skellefteåsta
Asukasluku vuonna 2024: 76 922 (2017: 72 723).
Skellefteåssa on oma yliopistokampus, jossa on korkeakoulutusta ja tutkimusta.
Vuonna 2022 Time-lehti valitsi kaupungin yhdeksi maailman loistavimmista paikoista.
Skellefteån kehitys
Simon Dahlgren kertoo, että toisen asteen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on noussut Skellefteåssa: vuonna 2017 opiskelijoita oli 256, ja vuodesta 2022 määrä on tasaantunut noin 1300:aan. Samalla kurssit ovat jatkuvasti lyhentyneet työelämän tarpeiden vuoksi. Vuonna 2022 kaikki Skellefteån koulutuskelpoiset asukkaat oli jo koulutettu, ja kunnan työttömyys oli ennätyksellisen matalalla.
– Yllätyimme siitä, että maahanmuuttajien ruotsinopetuksen osallistujamäärä alkoi vuonna 2019 yhtäkkiä kasvaa. Se johtuu siitä, että Northvoltin työntekijät ja heidän omaisensa haluavat oppia ruotsia, vaikka Northvoltin työkieli onkin englanti. Northvoltin tarpeisiin laadittuja koulutuksia ovat muun muassa:
- Automation operator, 20 viikkoa
- Material handler, 24 viikkoa
- Quality technician, 14 viikkoa.
Yksi muutos on, että nykyisin koulutukset järjestetään englanniksi, koska monet niihin osallistuvista eivät puhu äidinkielenään ruotsia.
Älä luule, että yritykset tuntevat omat tarpeensa
Simon Dahlgrenin mukaan yksi perusongelma uusien aikuiskoulutusten käynnistämisessä on, etteivät pätevää henkilöstöä haluavat yritykset tiedä, mitä tarvitsevat.
– Yrittäjät eivät tiedä, mikä on insinööri, millaista osaamista ja koulutusta insinöörillä on, Dahglren toteaa. Insinöörin koulutushan sijoittuu tähän, hän sanoo osoittaen koulutustasokaaviosta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoa 5–6.
– Niinpä selitän heille prosessin: ensin pitää tehdä hakemus Ruotsin ammattikorkeakouluvirastoon, sitten virasto tutkii asiaa 7–8 kuukautta ja tekee myöntävän tai kieltävän päätöksen, ja koulutus päästään aloittamaan seuraavana syksynä. Silloin kiinnostus laimenee, koska prosessi on liian pitkä. Meillä on kuitenkin tapana aloittaa kysymällä, millaisiin tehtäviin henkilöstöä tarvitaan, ja silloin saatetaan päätyä ihan eri koulutustasoon. Yrityksessä on esimerkiksi puhuttu sähköinsinöörikoulutuksesta, mutta lopulta järjestetäänkin tuotantoteknikon koulutus.
Simon Dahlgrenin mielestä on yleinen ongelma, että koulutussektorin ulkopuolella ei tiedetä, minkä tasoinen koulutus mihinkin ammattiin tarvitaan. Hän kertoo, että Northvolt ilmoitti ensin tarvitsevansa 3 000 diplomi-insinööriä. Tällä hetkellä yritys kuitenkin sanoo, että noin 20 prosentilla henkilöstöstä tulee olla korkeakoulutus, ja muut – joista suurin osa on tuotantohenkilöstöä – pärjää toisen asteen koulutuksella.
