Koulutusta yksinkertaisempaan työarkeen

Fønix AS toimii muun muassa Norjan Työ- ja hyvinvointihallinto NAVin toimeksiannosta. Fønixilla on useita eri suuntautumisaloja, sekä puhtaasti ammatillisia koulutuksia että sairausloman jälkeistä työvalmennusta. Tässä konsulttien Ingrid Wilhelmsenin ja Marit Beckerin haastattelussa käsitellään ensisijaisesti osallistujia, joilla on työpaikka, mutta joilta puuttuu joitakin perustaitoja.

Useimmiten työnantajien aloitteesta tapahtuva koulutus liittyy läheisesti työelämään ja sisältää sekä luokkaopetusta että käytännön harjoituksia työpaikalla. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on yksinkertaistaa työpäivää. Pitkällä aikavälillä koulutukset voivat johtaa myös fagbrev-todistukseen, joka vastaa suurin piirtein oppisopimustodistusta tai -näyttöä, ja joka on joskus edellytyksenä vakituiselle kokopäivätyölle ja korkeammalle palkalle.

Nykyään useimmilla työpaikoilla tarvitaan sekä digitaalisia, kirjallisia että laskutaitoja, myös silloin, kun työ itsessään on käytännönläheistä. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa kirjallisten turvallisuustietojen omaksumista, palkkailmoituksen tekemistä tiettyyn järjestelmään tai esimerkiksi puhdistusaineiden tai reseptien laskemista. Kyse voi olla myös teknisten järjestelmien käytöstä eri työvaiheiden dokumentoinnissa. Fønix huolehtii aina siitä, että koulutukset toteutetaan niillä ohjelmistoilla, jotka ovat käytössä työpaikalla.

– Olemme kohdanneet esimerkiksi laitossiivoojia, joiden pitää käyttää iPadia töissä dokumentoidakseen siivotut alueet, Marit Becker kertoo.

Dokumentointivaatimukset voivat johtaa ihmisten putoamiseen työmarkkinoilta.

Kielivaikeudet ovat hankalia

Ulkomailla syntyneille kielivaikeudet voivat olla esteenä. Siksi Fønix tarjoaa työelämän norjan opetusta, jossa keskitytään siihen, mitä ihmisten on työssään osattava. Fønix on luonut Excelissä digitaalisia ”sanakirjoja”, joista on mahdollista etsiä työpaikoilla käytettyjä tavallisia asioita ja nähdä niiden käännös kuvana. On myös sanakirjoja, joissa on käännöksiä parin eri kielen välillä.

– Kohtaamme hoitoalalla työskenteleviä henkilöitä, jotka osaavat norjaa tietyllä perustasolla. He saattavat ehkä tietää, mikä käsi on, mutta eivät tiedä sanoja olkavarrelle, kyynärvarrelle, kyynärpäälle, olkapäälle ja niin edelleen, Ingrid Wilhelmsen kertoo.

Joissakin ammateissa työntekijöiltä edellytetään tiettyä kielitaitotasoa eurooppalaisella arviointiasteikolla. Tätä perustellaan sillä, että työelämästä tulee epävarmaa, jos työntekijöillä ei ole yhteistä kieltä. Väärinkäsityksiä syntyy helposti ja kielivirheiden vuoksi voidaan esimerkiksi tehdä vääriä tilauksia.

Fønix järjesti hiljattain erityisen hankkeen automaalareille.

– Meihin otti yhteyttä työnantaja, jolla oli useita taitavia maalareita, joille kieli- ja laskuongelmien vuoksi tapahtui paljon väärinkäsityksiä. Kävi niin, että maalarit tekivät joko enemmän tai vähemmän kuin piti, koska he eivät osanneet lukea vahinkoraporttia. Tämä johti turhautumiseen ja tyytymättömiin asiakkaisiin, Ingrid Wilhelmsen kertoo.

Kielivaikeudet saattoivat johtaa myös taloudellisiin ongelmiin, kun asioita ei saatu ajoissa valmiiksi. Joku oli väärinymmärryksen vuoksi maalannut kaksi kylkipaneelia yhden sijaan, minkä vuoksi budjetti ei pitänyt.

Aina ei osata ajatella, että peruslaskutaitoa tarvitaan monessa eri ammatissa.

Kokkien kohdalla kyse voi olla reseptin mukauttamisesta eri määriin. Laitossiivoojan on osattava laskea, paljonko puhdistusainetta käytetään erilaisille pinnoille sekä taloudellisista että ympäristösyistä.

– Käytämme koulutuksessa melko paljon aikaa tällaisten laskelmien tekemiseen, Ingrid Wilhelmsen kertoo.

Helpompi työpäivä motivoi

Yleensä työnantajat ottavat yhteyttä Fønixiin ja haluavat, että heidän työntekijänsä osallistuvat koulutukseen. Vaikka työntekijät voivat aikaisempien huonojen kokemusten vuoksi olla koulutusta vastaan, Ingrid Wilhelmsen ja Marit Becker eivät ole koskaan kokeneet, että ketään olisi pakotettu kurssille.

– Kun olet aikuinen ja osallistut kurssille, joka ei välttämättä lisää tuloja tai taitoja, on sille oltava jokin tarkoitus. Jos tarkoituksena on tehdä työarjestasi helpompaa, kurssin käymiseen on enemmän motivaatiota, Ingrid Wilhelmsen sanoo.

Toinen motivaatiotekijä voi olla se, että kurssi on alku fagbrev-todistukselle (vastaa suurin piirtein oppisopimustodistusta/-näyttöä), joka on usein edellytyksenä vakituiselle työsuhteelle ja voi johtaa joskus myös huomattavasti korkeampaan vuosipalkkaan. Hoitoalalla fagbrevistä on selkeästi hyötyä, sillä ilman sitä ei voi saada yli 30 % taattua työaikaa, vaan joutuu siirtymään väliaikaisesta ja epävarmasta työsuhteesta toiseen.

– Oppisopimustodistukseen tarvittava näyttö on aina tehtävä norjaksi, sitä ei voi tehdä englanniksi tai muulla tavoin. Näyttöön kuuluu teoriakoe ja käytännön koe. Jos olet 23-vuotias tai sitä nuorempi, voit osallistua oppisopimuskoulutukseen. Mutta meidän osallistujamme ovat usein aikuisia, joilla on pitkä työkokemus, mutta ei muodollista koulutusta, Marit Becker sanoo.

– Meillä on esimerkiksi teollisuuden puolelta tai erilaisista matalapalkka-ammateista tulevia osallistujia, jotka ovat työskennelleet 30 vuotta samassa yrityksessä, mutta eivät ole suorittaneet lukiota. Heillä on repussaan valtava määrä todellisia taitoja, mutta he eivät ole vielä virallistaneet niitä, Ingrid Wilhelmson sanoo.

Joillakin osallistujilla on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, eikä kyse ole vain ulkomailla syntyneistä. Myös tietokoneiden käyttö voi olla vaikeaa. Näyttökokeet tehdään tietokoneella, joten myös digitaalinen harjoittelu voi olla tarpeen.

Lukihäiriöisillä on myös mahdollisuus opiskella pienemmässä suullisen ja kirjallisen opetuksen ryhmässä. Fønixilla on kaksi opettajaa, joilla on erityistä asiantuntemusta erityistä tukea tarvitsevista oppilaista.

– Meillä oli yksi nuori osallistuja, jolla oli lukihäiriö. Hän oli erittäin hyvä lähihoitaja. Hänellä ei ollut koskaan ollut motivaatiota käydä koulua loppuun, mutta työnantaja kannusti häntä asiassa. Hän sai diagnoosin perusteella erikoisjärjestelyt koulutuksen suorittamiseen ja pystyi suorittamaan kokeen kirjallisesti.

Kun hän sai tulokset, hän ei halunnut ensin avata niitä, koska pelkäsi kokeen menneen huonosti. Kävi kuitenkin ilmi, että hän oli ryhmänsä toiseksi paras.

Hänellä oli valtavan huonoja kokemuksia koulusta, mutta täällä hän sai keskittyä ammattiinsa. Kyse oli asioista, jotka hän osasi, Ingrid Wilhelmsen kertoo.

Tiivistelmä

Norjalaisen Fønixin toimeksiantajina ovat useimmiten sellaiset työnantajat, joiden työntekijöiden on parannettava perustaitojaan esimerkiksi laskemisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä digitaalisessa osaamisessa. Koska työ on ammatillisesti suuntautunutta, kursseilla onnistutaan usein tavoittamaan myös ne, joilla on huonoja kokemuksia koulusta.