Maahanmuuttajia kuullaan Islannissa

Muun muassa näihin asioihin Islannin viranomaisten pitää panostaa helpottaakseen maahanmuuttajien kotoutumista. Islanti on lyhyessä ajassa muuttunut homogeenisestä yhteiskunnasta monikulttuuriseksi: pienestä 380 000 asukkaan väestöstä yli 60 000 on maahanmuuttajia. On suuri ponnistus ottaa uudet tulijat vastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tänä vuonna Islanti toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Yksi isoista hankkeista, joita esitellään kevään kokouksessa Reykjavikissa, liittyy maahanmuuttoon ja kotouttamiseen.

Jos olisitte vierailleet Islannissa 30–40 vuotta sitten, olisitte nähneet hyvin homogeenisen islantilaisen yhteiskunnan, jossa puhuttiin vain islantia eikä oikein suvaittu tai ymmärretty muita kieliä ja kulttuureja. Ulkomaalaisia tuli maahan lähinnä ulkomailla opiskelleiden islantilaisten puolisoina. Useimmiten tulijat olivat naisia, jotka yrittivät sopeutua islantilaiseen yhteiskuntaan. Nykyisin tilanne on erilainen, sillä Islannin väestöstä 15–20 % on etniseltä taustaltaan jotain muuta kuin islantilaisia. Esimerkiksi pohjoisislantilaisessa Akureyrin pikkukaupungissa puhutaan nykyisin yli viittäkymmentä eri kieltä. Myös joissakin Reykjavikin kouluissa puhutaan todella monia kieliä.

Islannista on lyhyessä ajassa tullut monikulttuurinen yhteiskunta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat kotoisin Puolasta ja Baltiasta. Viime aikoina maahan on pyrkinyt lähinnä ukrainalaisia ja lisääntyvässä määrin myös venezuelalaisia. Ihmiset tulevat Islantiin eri syistä. Suurin osa tulee työn perässä, osa etsii opiskelumahdollisuuksia ja jotkut turvallista asuinpaikkaa saarella, joka on kaukana sodista ja kauheuksista.

Toisaalta Islanti on yhteiskuntana vahvasti riippuvainen uusista jäsenistään. Islannissa asuu noin 380 000 ihmistä, ja yhteiskunta tarvitsee ylimääräistä työvoimaa sopeutuakseen työelämän muutoksiin. Ilman maahanmuuttajia ei pärjättäisi esimerkiksi matkailualalla, kalateollisuudessa ja rakennusalalla.

Yhteiskuntaan kohdistuu paineita

Tilanne asettaa pienelle maalle ja sen koulutusjärjestelmälle paineita ja edellyttää kielenopetuksen uudistamista. Kielitaitoa pidetään avaintekijänä islantilaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa.

Islannin uusi monikulttuurinen yhteiskunta tuo uusia vaatimuksia ja haasteita, joiden parissa pohjoismaiset naapurit ovat työskennelleet jo vuosia. Islannissa otetaan nyt mallia naapurimaista, ja ne toimivat monella tavalla esikuvina. Kieli on Islantiin asettuville maahanmuuttajille yksi suurimmista haasteista. Islantilaiset ovat kielestään ylpeitä, ja sitä pidetään monimutkaisena muun muassa kielioppinsa vuoksi.

Yksi Islannin puheenjohtajakauden isoista panostuksista liittyy kotouttamiseen ja sen parantamiseen erityisesti kielenopetuksen osalta. Työelämän koulutuskeskus suunnittelee yhdessä Islannin NVL-organisaation kanssa suurta osallistamishanketta, johon osallistuu kaksi ministeriötä: koulutus- ja lapsiasioiden ministeriö sekä sosiaali- ja työmarkkinaministeriö. Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt hankkeen toteuttamiseen rahoitusta. Sosiaali- ja työmarkkinaministeriöstä kehittämistyöhön osallistuu Hulda Anna Arnljótsdóttir, ja koulutus- ja lapsiministeriöstä Björk Óttarsdóttir, joka kuuluu myös ministerineuvoston yhteydessä toimivaan koulutus- ja tutkimusvirkamieskomiteaan (ÄK-U).

Rauha on kaiken perusta

– Päätimme joustaa pohjoismaisessa yhteistyössä ottamalla vastaan puheenjohtajuuden tänä vuonna eikä vuonna 2024, kuten alun perin suunniteltiin, Hulda Anna kertoo. Viimeksi puheenjohtajuus oli Islannilla vuonna 2019. Islanti vie eteenpäin ministerineuvoston tulevaisuusvisiota, joka ulottuu vuoteen 2030. Vision painopisteet ovat vihreys, kilpailukyky ja sosiaalinen kestävyys, joiden lisäksi Islanti lisäsi listaan rauhan.

– Islantilaiset ottivat mukaan rauhan käsitteen, sillä rauha on yhteiskuntamme toimintakyvyn perusta, Hulda Anna selittää. Rauhan ohella agendalle tuli myös maahanmuutto ja erityisesti se, miten maahanmuuttajat selviytyvät uudessa kotimaassaan.

Painopiste osallistamisessa

Hankekuvauksessa painotetaan työtä. jota tehdään aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja tukemiseksi koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Tarkoitus on luoda pohjaa tarveanalyysille perustamalla fokusryhmiä, joihin kuuluu maahanmuuttajia ja muita toimijoita. Tavoitteena on tuoda esiin, millaisia haasteita maahanmuuttajilla on työmarkkinoille pääsyssä tai siellä pysymisessä, opiskelupaikan löytämisessä tai muutoin yhteiskunnassa. Tuloksia hyödynnetään puheenjohtajakauden kokouksessa, joka pidetään 11. toukokuuta Reykjavikissa.

Islantilaiset ja pohjoismaiset tahot kokoontuvat yhteisiin seminaareihin, joissa etsitään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Pohjoismaiset kumppanit voivat myös antaa panoksensa prosessiin kertomalla kokemuksia omista kotimaistaan. Tarveanalyysin ja työpajojen yhdistetyistä tuloksista muokataan käyttövalmis tuote tai malli, jolla voidaan vaikuttaa poliitikkoihin. Tarkoituksena on parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia koulutuksessa ja työelämässä. Viime kädessä tavoitteena on parantaa kotoutumista ja lisätä osallisuutta.

Hulda Annan mukaan on maahanmuuttajien kotoutumiseen paneutuminen on kriittisen tärkeää, sillä Islanti on tässä asiassa jäljessä muita Pohjoismaita. Tämä johtuu siitä, että maahanmuutto on Islannissa niin tuore ilmiö. Hulda Annan mielestä Islannilla on naapurimailtaan paljon opittavaa esimerkiksi kielen ja yhteiskuntatietouden opettamisessa ja uusien tulokkaiden vastaanottamisessa.

Tutkittavina 18–35 vuotiaat

Tohtori Hermína Gunnþórsdóttir ja Lana Hoffmann Akureyrin yliopistosta ovat ottaneet vastuulleen tiedonkeruutyön. Tietoa kerätään koko maasta yhteistyössä elinikäisen oppimisen keskusten kanssa. Tiedonkeruupisteitä on viidellä paikkakunnalla eri puolilla Islantia: Reykjavikissa, Akureyrissa, Egilsstaðirissa, Reykjanesissa ja Länsivuonoilla. Tiedonkeruuta varten muodostetaan vähintään kahdeksan hengen ryhmiä, joissa on 18–35-vuotiaita maahanmuuttajia. Haastattelut tehdään joko islannin tai englannin kielellä. Ryhmiin valittavat ovat asuneet Islannissa vähintään kolme vuotta, ja heidän tulee olla joko vakituisessa työssä, opiskelijoita tai työnhakijoita. Ryhmiin valitaan kaikkien sukupuolten edustajia, ja osallistujilla tulee olla islantilainen sosiaaliturvatunnus.

Tutkimuksen kysymyspatteristoa laaditaan parhaillaan. Haastattelujen avulla tutkitaan, mikä innostaa ihmisiä opiskelemaan islannin kieltä ja mikä puolestaan estää heitä omaksumasta kieltä. Lisäksi halutaan selvittää, miten yhteiskunta voisi reagoida heidän tarpeisiinsa paremmin. Keskusteluihin osallistuu myös työelämän edustajia ja muita intressitahoja. Toukokuun 11. päivänä pidettävään kokoukseen kutsutaan kaikkiaan 80 ihmistä, ja kutsuvieraiden joukossa on osa tutkimukseen osallistuvista nuorista maahanmuuttajista.

– Viime vuonna puheenjohtajuus oli norjalaisilla. He painottivat maahanmuuttoa ja erityisesti kielenopetusta, Hulda Anna sanoo. Norjassa kerättiin Pohjoismaista tietoa maahanmuuttajien kielenopetuksesta, ja Islanti voi hyödyntää kerättyä tietoa kehittääkseen omaa toimintaansa. Hulda Anna kertoo, että myös hänen ministeriönsä on kiinnostunut monista maahanmuuttajiin liittyvistä aiheista ja haluaa tuoda esiin heidän ääniään ja näkemyksiään. Ministeriössä on meneillään kaksi muutakin aiheeseen liittyvää tutkimusta, joista toinen tehdään yhteistyössä Akureyrin yliopiston kanssa ja toinen Reykjavikissa yhteistyössä Islannin yliopiston kanssa.

Painopisteen muutos

Kun ihminen päättää muuttaa Islantiin, hän joutuu itse maksamaan kielikurssinsa toisin kuin esimerkiksi Tanskaan tai Ruotsiin muuttaja. Islannissa voi valita yksityisen kurssikeskuksen tai valtion toisen asteen oppilaitoksen väliltä. Myös yliopisto on yksi mahdollisuus. Valinnanvaraa on, mutta paikkoja ei välttämättä riitä kaikille, Hulda Anna huomauttaa. Hän lisää, että kielitaito on avain työmarkkinoille ja yhteiskuntaan kotoutumiseen. Hänestä opetuksessa kaivataan painopisteen muutosta: virheettömän kielen sijaan tulisi pyrkiä siihen, että ihminen pystyy toimimaan yhteiskunnassa.

Islanninkielinen kylä

Björk kertoo, että asenteita ja menetelmiä yritetään muuttaa. Nykyisin tarjolla on kursseja, jotka on suunnattu peruskoulun alimmilla luokka-asteilla tai päivähoidossa työskenteleville. Hankkeen nimi on Íslenskuþorpið eli ’islanninkielinen kylä’. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, jotka ovat jo päässeet töihin mutta haluavat parantaa kielitaitoaan parantaakseen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Opetuksessa painotetaan päiväkodin tai koulun arkisia työtehtäviä. – Tämä hanke ei ole suunnattu ihmisille, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle riittämättömän kielitaidon vuoksi, Björk toteaa.

Uusien islantilaisten ja perinteisessä islantilaisessa yhteiskunnassa kasvaneiden välisestä viestinnästä kerrotaan monenlaisia tarinoita. Osa valittaa, ettei ravintoloissa voi tilata islannin kielellä, koska henkilökunta ei osaa sitä. Sama ongelma koskee vanhainkoteja, joissa asukkaat saattavat luulla päätyneensä Puolaan tai Filippiineille. Blue Lagoonissa tuskin kukaan henkilökunnasta puhuu asiakkaiden kanssa islannin kieltä. Islanti on muuttunut nopeasti. Onkin syytä kysyä, miten avoimesti yhteiskunnassa suhtaudutaan uusiin tulijoihin.

Vahvoja ennakkoluuloja

– Joillain alueilla on vahvoja ennakkoluuloja erityisesti ihmisistä, jotka erottuvat ulkonäöllään esimerkiksi ihonvärinsä takia, Björk toteaa. – Meillä ei kuitenkaan ole tästä todisteita, sillä asiaa ei ole tutkittu, joten joudumme luottamaan omiin havaintoihimme, hän jatkaa.

Hulda Anna lisää, että 11. toukokuuta pidettävään kokoukseen valmistuva tutkimus käsittelee toivottavasti myös ennakkoluuloja. Hän huomauttaa, että tietoa tarvitaan kipeästi, sillä maahanmuuttajien määrä on jyrkässä nousussa. Islannin työelämä tarvitsee toimiakseen uutta väkeä, ja siksi maahanmuuttajien vastaanotto ja alkuvaiheen tuki ovat tärkeitä.

Musta piste

Monilla Islantiin tulijoilla on hyvä koulutustaso, mutta heidän tutkintojaan ei tunnusteta. He päätyvät usein työtehtäviin, jotka eivät lainkaan vastaa heidän koulutustaan ja osaamistaan. – Me aikuiskoulutusalalla työskentelevät olemme tietoisia ongelmasta. Yritämme ottaa kopin näistä ihmisistä ja löytää heille mielekästä toimintaa yhteiskunnassa, Hulda Anna sanoo.

Björk mainitsee myös, että esimerkiksi korkeakoulututkintojen tunnustamista tulee helpottaa. Pakolaisina saapuvilla ei välttämättä ole edes papereita mukana. Islannin yliopisto laatii parhaillaan arviointiprosessia, joka helpottaisi aiemmin hankitun koulutuksen ja työkokemuksen tunnustamista. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että ihmiset saavat maahan tullessaan riittävästi tietoa siitä, miten järjestelmä toimii.

Monikulttuurinen yhteiskunta

Hulda Annan mukaan islantilaisten on korkea aika hyväksyä se tosiasia, että yhteiskunta on muuttunut monikulttuuriseksi. Ongelma on, etteivät islantilaiset tiedä, miten reagoisi. – Asiantuntijalausunnot eivät luo tarvittavaa tietoisuutta, Hulda Anna sanoo. – Täällä ollaan vielä eräänlaisessa siilossa. Muutosta kuitenkin tapahtuu hitaasti mutta varmasti, hän jatkaa.

Sekä Hulda Annan että Björkin mukaan Reykjavikissa toukokuussa pidettävä konferenssi on tärkeä virstanpylväs. Konferenssi selventää Islannin viranomaisten ja pohjoismaisten yhteistyötahojen kuvaa Islannin tilanteesta sekä maahanmuuttajien että työmarkkinoiden johtotahojen näkökulmasta. Suunnitteilla on teematyöskentely, jonka aiheina ovat työmarkkinat, yksinäisyys ja mielenterveys. Tavoitteena on luoda tasa-arvoisia kumppanuuksia, joissa kumppanit auttavat toisiaan: esimerkiksi islantilainen mies kertoo miespuoliselle maahanmuuttajalle Islannin tasa-arvotilanteesta. Näin kaikista tulee kielenopetusmentoreita ja kaikki puhuvat islantia, niin leipomossa kuin apteekissa.

Islantilaiset puhuvat englantia

Björk huomauttaa, että islantilaiset alkavat usein puhua englantia heti, jos puhekumppanilla on vieras korostus. Hänen mielestään tämä on ihan nurinkurista, etenkin kun maahanmuuttajat eivät usein edes osaa englantia, kuten monet Islantiin muuttaneet puolalaiset. 
– Asia on ymmärretty ihan väärin. Joskus Islantiin muuttaja joutuu jopa opiskelemaan englantia ennen islannin opintoja.

Huomio työhön, ei kielioppiin

Hulda Annan mielestä on tärkeää, että työpaikalla on mahdollisuus oppia islantia. Etenkin naisten on vaikeaa osallistua kielikurssille kokopäivätyön ohella. Se ei yksinkertaisesti onnistu. Siksi tämä kohderyhmä tarvitsee kieliopetusta työajalla, ja opetuksen tulee painottua työtehtäviin kieliopin sijaan. Kielioppiin keskittymällä ei saada ihmisiä kiinnostumaan kielestä. Meidän tulee yhteiskuntana auttaa tätä väestöryhmää oppimaan islannin kieltä

– Islannin puolalaisyhteisö voi helposti sulkeutua puolalaiseen kuplaansa, ja se on huono asia. Meidän täytyy tehdä yhteistyötä islanninkielisen kieliyhteisön avaamiseksi, Hulda Anna sanoo.

Onko islannin kieltä vaikeaa oppia?

Viime aikoina islantilaisia on kritisoitu siitä, että he liioittelevat kielensä vaikeutta. Asenne luo eräänlaisen muurin syntyperäisten islantilaisten ja maahanmuuttajien välille.

ÄK-U:n jäsen Björk on erityisen kiinnostunut maahanmuuttoon liittyvistä kielikysymyksistä. Hän itse on varttunut Ruotsissa. Hänestä islantilaiset ovat usein liian kapeakatseisia kielensä suhteen ja vaihtavat turhan nopeasti englantiin, jos puhekumppani puhuu islantia ulkomaalaisella korostuksella.

– Teemme islannin kielestä erikoisempaa kuin se onkaan emmekä anna tarpeeksi mahdollisuuksia tai tukea kielen oppimiseen niille, jotka yrittävät pärjätä islannilla, Björk sanoo. Hän kertoo tapaamastaan puolalaisnaisesta, joka on opetellut islannin kielen eikä pidä sitä kauhean vaikeana. – Olemme luoneet äidinkielestämme myytin, ja haluamme, että sitä on vaikeaa oppia, Björk pohtii. – Muut pohjoismaiset kielet perustuvat meidän kieleemme, ja se on kielistä hienoin. Meillä on kaikkein paras kieli ja olemme hienompia kuin muut, Björk sanoo nauraen.

Pääasia on tulla ymmärretyksi

Hulda Anna on samaa mieltä Björkin kanssa ja kertoo tavanneensa monia, joiden mielestä islannin kieltä ei ole kovin vaikeaa oppia. Yksi hankkeen tavoite siis on päästä eroon islannin kielen vaikeuden korostamisesta. – Kieliopin sijaan meidän pitäisi painottaa sitä, että ihmiset tekevät itsensä ymmärretyiksi. Kielten opiskeluun on saatavilla paljon hyviä sovelluksia. Lisäksi on tärkeää muistaa, että virheitä saa tehdä ja islantia saa puhua vieraskielisellä korostuksella, Hulda Anna sanoo.

Björk lisää, ettei ole ikinä ymmärtänyt, miksi islannin kielen opettelu on pakko aloittaa kieliopista. – En minä osaa islannin kielioppia, hän toteaa. Ruotsissa vietetyn lapsuutensa aikana hän ei koskaan oppinut islannin kielioppia, mutta puhuu ja kirjoittaa silti mielestään kieltä aika hyvin. Hän sanoo, etteivät maahanmuuttajat halua opetella sanarimpsuja, joilla harjoitellaan islannin neljää sijamuotoa: ”her er vasi, um vasa, frá vasa, til vasa”. Sen sijaan he haluavat oppia kieltä, jolla pärjää arjessa.

Islannin presidentin vaimo Elisa Reed on kotoisin Kanadasta. Hän on painottanut julkisuudessa ahkerasti sitä, ettei puhu islantia täydellisesti ja ettei sana- ja kielioppivirheiden tekeminen ole niin vakavaa. Reed on tehnyt tärkeää työtä levittäessään samaa viestiä kuin Björk ja Hulda Anna. Hän pitää puheensa islanniksi ja kertoo kielioppivirheistään ja vääristä sanavalinnoistaan hymyssä suin korostaakseen näkemyksiään tässä asiassa.

Media on tärkeä

Tiedotusvälineillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. Björk ja Hulda Anna ovat yhtä mieltä siitä, että Islannin tiedotusvälineet ovat tärkeä tekijä maahanmuuttoasioissa, ja niiden avulla voidaan vähentää ennakkoluuloja ja lisätä ymmärrystä kulttuurieroista ja moninaisuudesta. Aihe tarvitsee kuitenkin enemmän huomiota. Islannin yleisradioyhtiö RUV:n ohjelmissa on vasta hiljattain alkanut näkyä ihmisiä, jotka eivät näytä syntyperäisiltä islantilaisilta. – Ilahdun aina, kun radiossa tai televisiossa joku puhuu islantia ulkomaisella korostuksella. Tässä asiassa islantilaiset tiedotusvälineet ovat pahasti jäljessä verrattuna Norjan NRK:hon, jossa kulttuurista moninaisuutta on pidetty äärimmäisen tärkeänä jo vuosikausia, Björk toteaa.

Ennakkoluulot leviävät

Toukokuussa Reykjavikissa esiteltävä hanke pureutuu etenkin maahanmuuttajien näkemyksiin siitä, mikä satujen saarella toimii hyvin ja mikä huonommin. Mutta miten hyvin islantilaiset itse pärjäävät uudessa monikulttuurisessa yhteiskunnassa?

Björkin mukaan on kovin uusi asia, että Islannissa on isoja ihmisryhmiä, jotka eivät osaa islannin kieltä. Hän itse varttui Ruotsissa osana suurta maahanmuuttajaväestöä. Ruotsalaisella yhteiskunnalla on pitkä kokemus maahanmuutosta, ja nyt islantilaiset kohtaavat samoja kysymyksiä ja haasteita. Björkin mielestä vanhemmilla sukupolvilla on usein maahanmuuttajia kohtaan melkoisia ennakkoluuloja, jotka leviävät myös huomattavasti nuorempiin ikäryhmiin . – Muistan, että lapsena Ruotsissa kuulin ihmisten puhuvan ”helvetin puolalaisista”, jotka tulivat viemään paikallisväestöltä työt ja naiset. Nyt Islannissa kuuluu samanlaisia äänenpainoja. Koen usein huolta niistä ihmisistä, jotka tulevat maahamme ja haluavat osaksi yhteiskuntaamme, Björk kertoo.

Tuloksia loppuvuodesta

Islanti hoitaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta tänä vuonna, mutta millaisia tuloksia Hulda Anna ja Björk haluaisivat vuoden aikana saavuttaa? Tärkeintä heidän mukaansa on, että kaikki maahanmuuttajat saavat itselleen sopivaa koulutusta ja mahdollisuuden toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. Nämä asiat taas riippuvat koulutusjärjestelmän rakenteesta ja työmarkkinoista. Hulda Annan ja Björkin mielestä uusien ratkaisujen etsimisen sijaan kannattaa välillä hyödyntää muissa Pohjoismaissa kertynyttä tietoa. Muut Pohjoismaat toimivat aina Islannin esikuvina, toteaa kaksikko, joka on mukana Reykjavikissa toukokuussa esiteltävässä suurhankkeessa.

Tiivistelmä

Islanti on melko lyhyessä ajassa muuttunut homogeenisestä yhteiskunnasta monikulttuuriseksi yhteisöksi. Maahanmuuttajia on Islannissa yli 60 000 eli lähes 17 % väestöstä. Islanti on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Ministerineuvoston valitsemien Visio 2030 -painopistealueiden ohella Islannin viranomaiset ovat päättäneet painottaa vahvasti kotoutumista. Tekeillä on maanlaajuinen tutkimus, jonka kohteena ovat 18–35-vuotiaat nuoret maahanmuuttajat. Tutkimuksen tulokset esitellään Reykjavikissa ensi toukokuussa. Tavoitteena on hankkia lisää tietoa kielenopetustarpeista sekä siitä, miten opetus tulisi järjestää, jotta siitä olisi eniten hyötyä satujen saaren maahanmuuttajille. Kieliopin painoarvoa tulee vähentää ja kieli tulee nähdä välineenä, jonka avulla ihminen pystyy toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa ja hankkimaan koulutusta ja työtä. Ensiarvoisen tärkeää on saada mahdollisimman moni huomaamaan, että islannin kieltä voi kun voikin oppia, ja käyttämään kielitaitoaan avaimena yhteiskuntaan.