Ruotsissa kaikki 18-vuotiaat saavat täytettäväksi sähköisen kutsuntakyselyn, vaikka ketään ei määrätä varusmiespalvelukseen vastoin tahtoaan. Ruotsin sotilaallinen valmius on kymmeniä vuosia ollut alhaisella tasolla, mutta ympäröivä maailma on muuttunut levottomammaksi ja sotilaskoulutuksen saaneiden ihmisten tarve on noussut.
Kutsunnat ovat rankka valintaprosessi, jonka tulosten perusteella määräytyy varusmiesajan palvelustehtävä.
– Vain osa hakijoista tulee valituksi. Meillä on erityinen viranomainen, Plikt- och prövningsverket, jolla on laissa säädetty oikeus valita joukosta soveltuvimmat. Menettelystä voi olla montaa mieltä, mutta niin meillä toimitaan. Näin toteaa Magnus Karnefors, joka toimii Ruotsin puolustusvoimissa HR-strategina, jonka työkenttään kuuluvat ammattiosaamistodistukset, kokonaismaanpuolustustietous ja varusmiesaikana hankitun osaamisen hyväksilukeminen siviilissä.
Varusmiespalvelus on toisen asteen jälkeinen koulutus, joka kestää 9–15 kuukautta. Valituksi tuloon ei riitä se, että soveltuu taistelutehtäviin. Vähintään yhtä tärkeitä ovat muut yleistaidot, kuten korkea etiikka ja moraali sekä arvioitu kyky toimia oikein kriittisissä tilanteissa.
Pohjimmiltaan on kyse siitä, uskotaanko ihmisen kykenevän käsittelemään ladattua asetta turvallisesti vaikeissa olosuhteissa. Yksi syy valintaprosessin järjestämiseen on se, että asevelvollisten ei haluta syyllistyvän kansainvälisen oikeuden vastaisiin rikoksiin, vaikka he olisivat henkisesti uupuneita. Tärkein syy on tietysti se, että yksilöllä oikeus osallistua valintakokeisiin voidakseen suorittaa koulutuksen, joka on edellytys sijoittumiselle oikeaan paikkaan sotaorganisaatiossa, Magnus Karnefors toteaa.
Monet asevelvolliset saavat osaamista, joka vastaa tiettyä työnkuvaa, kuten sotilasperushoitaja, kokki, joukonjohtaja tai kuorma-autonkuljettaja. Magnus Karneforsin tehtävänä on laatia näistä palvelustehtävistä ammattipätevyystodistuksia (yrkesbevis), jotka on sopeutettu Ruotsin kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (SeQF). Se vuorostaan perustuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF), ja tavoitteena on luoda yhteinen kieli kuvaamaan osaamista – siis itse taitoja ja tekemistä.
Puolustusvoimat mittaa ja määrittelee paljon myös yleistaitoja eli ”toivottavia ominaisuuksia”. Niitä ei tule verrata puhtaaseen asiaosaamiseen. Yleistaitoja voivat olla esimerkiksi kyky tulla toimeen ihmisten kanssa, asiakaspalveluhenkisyys, aloitteellisuus tai hyvät johtamistaidot.
Taidot halutaan käyttöön myös siviilissä
Yksi syy miksi Ruotsin puolustusvoimat panostaa osaamistodistuksiin on se, että työkykyiset nuoret ihmiset ovat koulutuksen ajan poissa työelämästä, mikä tulee kalliiksi veronmaksajille.
– Olemme luoneet heidän kouluttamisekseen järjestelmän, joka vie paljon rahaa. Totta kai haluamme, että ihmiset jotka ovat suorittaneet asevelvollisuutensa lääkintämiehen tai perushoitajan tehtävissä säilyttävät osaamisensa myös siviilissä. Kaikki hyötyvät, jos yhteiskunnan pyörät pidetään pyörimässä – myös Ruotsin kokonaispuolustus, Magnus Karnefors sanoo.
Koulutettavien asevelvollisten tulisi mieluiten kyetä astumaan palvelukseen, jos valmiustarve ilmenee. Sotatilanteessa on esimerkiksi tärkeää, että saatavilla on tarpeeksi kuorma-autonkuljettajia, joilla on Ruotsin kansalaisuus. Vuonna 2022 Ruotsin puolustusvoimat sai luvan myöntää sekä yhdistelmäajoneuvokortin (CE) että kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyyden, joka edellytetään ammattimaisessa liikenteessä ajavalta, ja järjestää näihin johtavaa koulutusta. Samaan aikaan pätevyyden saamisen ikäraja laskettiin 21 vuodesta 18 vuoteen. Pätevyyden saaminen edellyttää kuitenkin 280 tunnin ajokokemusta.
Monet asevelvollisten koulutukset vertautuvat sisällöltään toisen asteen ammatillisiin koulutusohjelmiin, mutta asevelvollisten koulutukset etenevät nopeammin ja niissä edellytetään enemmän soveltamista käytäntöön.
– Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin ongelma: reviiriajattelua on edelleen liikaa. Yhdestä suunnasta sanotaan, että pitää rekrytoida lisää väkeä, toisesta suunnasta taas huomautetaan, että sotilasperushoitajilla ei ole oikeaa pätevyyttä, koska he eivät ole huolehtineet vanhuksista. Toisen asteen hoito- ja hoivakoulutukseen kuuluu paljon työssä oppimista ja harjoitteluja vanhusten parissa. Meillä perushoitajat taas koulutetaan ennen kaikkea toimimaan traumatilanteissa. Alalla on edelleen paljon mielipiteitä asiasta, ja se hankaloittaa yleistaitojen suhteuttamista tutkintojen viitekehykseen, Magnus Karnefors pohtii.
Ruotsin puolustusvoimien ehdottamat viisi osaamismallia
- Suhdeosaaminen
- Organisointiosaaminen
- Sopeutumisosaaminen
- Priorisointiosaaminen
- Kehitysosaaminen
Karnefors lisää, että vaakatasossa on tarve niputtaa yhteen pieniä osaamiskokonaisuuksia (mikrotutkintoja), osatutkintoja ja kokonaisia tutkintoja. Mikrotutkinto voi olla esimerkiksi lyhytkurssin todistus. Pystytasossa taas niputetaan yhteen työnvälitysviranomaisten osaamismalli sekä tutkintojen viitekehyksen kielellä kehitetty viiden yleistaidon malli (katso faktaruutua).
Me Too lisäsi osallisuutta
Ennen kutsuntoihin kutsuttiin vain poikia. Vuonna 2017 tuli Me Too -liike, joka avasi monien silmät inklusiivisemmille näkemyksille. Nykyisin kutsunnat koskevat kaikkia sukupuolesta riippumatta.
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää esimerkiksi niiden Ruotsin kansalaisten osalta, joilla on juuret Euroopan ulkopuolella.
– Eilen tapasin autohuollossa kaksi nuorta miestä. He suorittivat ajoneuvotekniikan tutkintoa toisella asteella ja aikoivat automekaanikoiksi. He eivät olleet saaneet sähköistä kutsuntakyselyä – luultavasti siksi, etteivät asu siinä osoitteessa, jossa ovat kirjoilla. He kertoivat koruttomasti lähes täydellisellä ruotsin kielellä opiskelleensa hyvin ahkerasti ja osaavansa kuutta kieltä. Tuo kohtaaminen sai minut miettimään, miten paljon tehtävää meillä vielä on osallisuuden lisäämiseksi, Magnus Karnefors sanoo.