Sadoilla tuhansilla ihmisillä tällainen osaamisaukko on digitaidoissa, vaikka Pohjoismaat ovatkin pitkällä digitalisaatiossa.
On jo kiire
– Digitalisaatio ei välttämättä ole itsessään myönteinen asia, mutta oikeanlaisella digitalisaatiolla voimme nopeuttaa vihreää siirtymää, totesi esityksessään johtaja Kikki Kleiven ilmastotutkimusta tekevästä Bjerknessenteret-tutkimuskeskuksesta. Hän myönsi, että digitalisaatio on valtava haaste, joka vaatii paljon osaamista.
– Ilmastonmuutos kiihtyy, ja nyt on jo kiire. Meidän on ehkäistävä haittoja oppimisen, toiminnan ja muutosten avulla, ja tarvitsemme kaikkien alojen yhteistä, monialaista koordinointia, hän sanoi.
Punainen lanka
Koko konferenssin punaisen langan muodostivat nimenomaan digitaalinen osaaminen ja kestävyys. Vastavalmistuneet osaajat ovat tärkeitä, mutta heitä ei ole tarpeeksi. Siksi aikuisten oppiminen on niin tärkeää. Hybridimuotoisen konferenssin osallistujista osa oli fyysisesti paikalla Tromssassa, ja digitaalisesti osallistuvia oli ympäri Pohjoismaita. Ohjelmaa ja ilmoittautumista varten käytettiin sovellusta.
– Lue myös artikkeli (norjaksi) “Digital likestilling?”
Jatkuva osaamispuute
– Jatkuva osaamispuute vaivaa monia aloja, kuten rakennusalaa, hoito- ja hoiva-alaa sekä IT-alaa. Näiden alojen työmarkkinat ovat kireät, työttömyys on vähäistä ja avoimia työpaikkoja on paljon. Ongelmana on, ettei työttömillä juurikaan ole sellaista osaamista, josta on kysyntää, totesi esityksessään Norjan osaamistarvetoimikunnan sihteeristön puheenjohtaja Kaja Reegård.
– Vihreä siirtymä lisää osaamisen tarvetta, mutta millainen osaaminen on tärkeintä? Sosiaalinen ja emotionaalinen osaaminen, huipputeknologinen osaaminen vai kenties perustaidot? kysyi Reegård ja jätti vastauksen avoimeksi.
Vihreän siirtymän osaamistarpeet
Osaamistarvetoimikunnan tehtävänä on tehdä perusteellinen asiantuntija-arvio Norjan tulevaisuuden osaamistarpeista. Toimikunta laatii joka vuosi uuden raportin. Ensi vuoden kesäkuussa teemana on “Vihreän siirtymän osaamistarpeet“. Kesäkuuhun mennessä toimikunnan on löydettävä vastauksia, joiden perusteella voidaan suunnitella poliittisia toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.
DigiNorden-konferenssissa sanottua:
“Tämän hetken megatrendit ovat kestävyys ja digitalisaatio. Niiden yhdistelmään viitataan sanalla digitability“.
Kikki Kleiven, ilmastontutkimuskeskus Bjerknessenteret
“Hyvä digitalisaatio parantaa kalastuksen kestävyyttä: sen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, mitä lajeja trooliin on saatu.“
Ingrid Hovda Lien, Norjan kalastuskorkeakoulu, Tromssan yliopisto
“Oman osaamisen ylläpito ei koske vain vanhempaa väkeä. Tarvitsemme monialaisuutta, ja koulutusta tulee tarjota ihmisten lähellä.“
Valtiosihteeri Oddmund Løkensgard Hoel, Norjan osaamisministeriö
“Technology will make better use of human skills.“
Andreas Schleicher, OECDs direktorat for utdanning og kompetanse
“Those who fall behind will be the victims of false news.“
Andreas Schleicher, OECD:n koulutus- ja osaamisosasto
“Sekä teknologian taakat että hyödyt tulee jakaa oikeudenmukaisesti.“
Trude Tinnlund, LO
“Oppimaan oppiminen on aivan keskeistä.“
Lars Lingman, Research Institute and Innovation partner of Sweden
“Meidän täytyy pitää mielessä, että digitalisaatio edellyttää raaka-aineita, energiaa ja demokratiaa.“
Mali Holen Skogen, IKT-Norge, GoForIt
“Meidän on rakennettava raiteet sitä mukaa kun ajamme eteenpäin.“
Simen Sommerfeldt, Bouvet
“Arvonnousu kasvaa suurimmaksi, kun yhdistämme käytännön teoriaan.“
Liv Dingsør, Digital Norway
“Me johdamme digitalisaatiotalkoita.“
Annita Fjuk, Digital Norway
“Don’t fix the user.“
Malin Rygg Norjan digitalisointivirastosta kommentoi käyttäjäystävällisyyttä.
Täydennyskoulutusta niille, jotka tarvitsevat sitä kipeimmin
Toisena suurena osaamishaasteena Reegård otti esiin täydennyskoulutuksen tarpeen. Vastavalmistuneet muodostavat vain kolme prosenttia työvoiman vuotuisesta kasvusta, joten työelämässä jo olevien täydennyskoulutus on ratkaisevan tärkeää. Suurelta joukolta pitkään työelämässä olleita ihmisiä puuttuu muun muassa digitaitoja. Kireän työmarkkinatilanteen vuoksi heitä ei haluta päästää pois työmarkkinoilta uudelleenkouluttautumaan. Siksi on luotava täydennyskoulutusta, jonka voi suorittaa työn ohella.
Hajauttaminen
– Maaseutukunnat häviävät taistelun parhaista hakijoista. Siksi on tärkeää tukea hajautettua koulutusta, Reegård totesi. Hän huomautti, että maaseudun koulutustarjonnan on oltava erityisen korkealaatuista, jotta siihen saadaan opettajia ja opiskelijoita. Reegårdilta kysyttiin, eikö hajautettu koulutus ole tärkeää ensisijaisesti niille, jotka jo asuvat maaseudulla sekä kommentoitiin, että koulutuskeskuksilla on tärkeä rooli tällaisen koulutuksen järjestäjinä ja suunnittelijoina. Vastauksessaan Reegård viittasi hallitusohjelmaan ja hallituksen haluun panostaa erityisesti paikallisiin ja alueellisiin koulutuskeskuksiin.
– Lue myös artikkeli (ruotsiksi) “Handledande lärare hjälper kollegor att bli mer digitala“.
Yhteistyötä tarvitaan
Koulutussektori ei kykene yksinään ratkaisemaan kaikkia koulutus- ja osaamistarpeita, joita vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää.
– Koulutussektorin, elinkeino- ja työelämän ja sosiaaliviranomaisten täytyy tehdä yhteistyötä näiden suurten haasteiden ratkaisemiseksi, Kaja Reegård painottaa DialogWebille.
Perustaidoissa on aukkoja
Missä osaamisaukot ovat? Millainen osaaminen ja mitkä oppiaineet ovat kriittisen tärkeitä vihreän siirtymän onnistumiselle? Tätä kysyi paneelikeskustelun vetäjä Kathrine Tveiterås paneelilta, johon osallistui edustajia kaikista Pohjoismaista.
Matematiikka, luonnontieteet ja informaatioteknologia ovat kaikki tärkeitä. Useat paneelikeskustelijat kuitenkin ilmaisivat huolensa ihmisistä, jotka eivät hallitse perustaitoja, kuten kirjoittamista ja lukemista. Silloin ei ole helppoa myöskään hankkia digitaitoja, jotka ovat nykyisin ratkaisevan tärkeitä.
Claus Eskesen Tanskan 3F –Fagligt Fælles Forbund -ammattiliitosta oli huolissaan niistä sadoista tuhansista ihmisistä, joilta puuttuu perustaidot lukemisessa ja kirjoittamisessa. Hän kertoi, että digitaitokurssi voi olla pääsylippu luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen. On tärkeää, että kurssit järjestetään paikallisesti turvallisessa ympäristössä. Panelistit toivat esiin myös pohjoismaisen yhteistyön merkityksen: on sekä fiksua että tärkeää oppia toisiltaan. Islantilainen Eva Karen Tordadottir korosti nimenomaan pohjoismaisen yhteistyön hyötyjä. Hän toimii johtajana islantilaisessa digiosaamisklusterissa (Stafræni hæfniklasinn), jonka toiminta saatiin käyntiin pikavauhtia, koska organisaatio sai apua Digital Norwaylta ja säästyi näin tekemästä kaikkia perustamisvaiheen töppäyksiä itse, Tordadottir kertoi.
– Lue myös raportti (ruotsiksi) “5 sätt att digitaliseras“.
Edelläkävijät
Panelistit puolsivat innokkaasti pohjoismaista yhteistyötä. TechSverigen kestävyysneuvoston puheenjohtaja Magdalena Aspengren kommentoi pohjoismaisuuden voimaa näin:
– Pohjoismaisina edelläkävijöinä meidän on näytettävä, että vihreä siirtymä on mahdollinen!
[media:6993]Nuorilla harjoittelijoilla on eniten digiosaamista sekä uskallusta kokeilla uusia työkaluja ja ratkaisuja. Toisin kuin jotkut aikuiset, nuoret eivät pelkää, että väärän napin painaminen aiheuttaa räjähdyksen totesi Lasse Brattaas Kristensen, joka opettaa Fagskole i Oslo -oppilaitoksessa.
Digitaalinen ammattiosaaja
Konferenssissa esiteltiin käytännön esimerkkejä, jotka liittyivät digitaalisiin perustaitoihin, ammatilliseen digiosaamiseen ja erikoistuneeseen digiosaamiseen.
Rakennusalan tavoitteena on vähentää päästöjä 50 prosentilla. Tähän tarvitaan ammatillista digiosaamista. Myös alalla vuosia olleet työntekijät, jotka ovat tottuneet tuttuihin työkaluihinsa, joutuvat opettelemaan uusia digitaalisia työkaluja, joita otetaan käyttöön nopeassa tahdissa.
– Nuorilla harjoittelijoilla on eniten digiosaamista, tai sitten heillä on uskallusta kokeilla uusia työkaluja ja ratkaisuja. Toisin kuin jotkut aikuiset, nuoret eivät pelkää, että väärän napin painaminen aiheuttaa räjähdyksen, totesi Lasse Brattaas Kristensen, joka opettaa oslolaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Oppilaitos on kehittänyt rakennusalan konkreettisiin tarpeisiin perustuvan täydennyskoulutuksen, joka on suunnattu ammattitutkinnon jo suorittaneille. Kuusi moduulia sisältävän koulutuksen laajuus on 15 opintopistettä, ja sitä järjestetään eri puolilla Norjaa. Koulutus toteutetaan joustavasti, ja jokaiseen moduuliin kuuluu kolme lähiopetuspäivää. Opettajat matkustavat kurssipaikoille opettamaan.
Opitaan oppimaan
Trude Tinnlund ammattiliittojen keskusjärjestö LO:sta huomautti esityksessään, että muutospaineet lisääntyvät digitaalisten ratkaisujen lisääntyessä. Silloin kaikilla tasoilla tarvitaan digiosaamista sekä syvempää ymmärrystä. Lisäksi tarvitaan monialaista osaamista, ja kenties kaikkein tärkeintä on oppia oppimaan. Tarvitsemme ehdottomasti työelämän, jossa työntekijöiden osaamisesta välitetään, Tinnlund korosti. Hän tähdensi myös, että sekä työnantajan että työntekijöiden on tärkeää ymmärtää digiosaamisen kehittämisen arvo.
Jatkowebinaari
Päivämäärä: 13.10.2022
kellonaika 13.30–15.30
Paikka: Zoom
Konferenssi oli ja meni, mutta Pohjolan digitalisoimiseksi inklusiivisella ja kestävällä tavalla jatkuu edelleen. Konferenssin osanottajat ja muut ovat tervetulleita 13.10. pidettävään jatkowebinaariin. Mikä on seuraava askel? Mitä uusia ajatuksia on herännyt? Verkostoyhteistyö jatkuu webinaarissa.
Kunnianhimoinen visio
Pohjoismaiden ministerineuvostolla on kunnianhimoinen visio, Pohjola 2030, jossa vihreällä siirtymällä ja digitalisaatiolla on keskeinen asema. Nyt tekeillä on uusi pohjoismaisen yhteistyön toimintasuunnitelma. Pohjoismaiden ministerineuvoston virkaa toimittava pääsihteeri Jonas Wendel toivoi konferenssin osallistujilta kommentteja toimintasuunnitelman työstämisen avuksi.
Välttämättömiä edellytyksiä
– Digitalisaatio ja elinikäinen oppiminen ovat välttämättömiä edellytyksiä Visio 2030:n tavoitteiden saavuttamiselle, Norjan osaamisministeriön valtiosihteeri Oddmund Løkensgard Hoel totesi konferenssin osallistujille suunnatussa tervehdyksessään.
