– Pienimmässä kunnassamme Sottungassa on alle sata pysyvää asukasta. Joinain vuosina kunnassa ei välttämättä ole ainoatakaan peruskoulua käyvää asukasta. Nyt kunnat saavat tarjouksen, joka helpottaa lain toteuttamista, kertoo Ahvenanmaan maakunnan hallituksen erityisasiantuntija Bodil Regårdh.
Kuusitoista pientä kuntaa
Ahvenanmaalla on noin 30 000 asukasta, mutta itse maakunta on jaettu 16 kuntaan. Ne ovat 11 500 asukkaan kaupunki Maarianhamina, yhdeksän maaseutukuntaa sekä kuusi saaristokuntaa.
Ahvenanmaalla työskennellään parhaillaan tiiviisti uuden päivähoitoa ja peruskouluopetusta koskevan maakuntalain parissa. Laki astuu voimaan vuonna 2021.
– Silloin yksittäisille kunnille siirtyy vastuu siitä, että peruskouluopetusta järjestetään kaikille oppivelvollisuusiän ohittaneille kuntalaisille, Bodil Regårdh sanoo.
Käytännössä kyse on ihmisistä, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta mutta joilta puuttuu eri syistä peruskoulun päättötodistus.
Mahdollisuus kotiin jääneille
Tästä syystä Regårdh on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut mukana työryhmässä, johon kuului kaksi rehtoria, sivistysjohtaja, ahvenanmaalaisen koulun oppilaanohjaaja sekä toinenkin maakunnan hallituksen viranhaltija.
Ahvenanmaan maakunnan hallitus on antanut ryhmälle tehtäväksi suunnitella ja jäsennellä aivan uuden mallin siitä, miten näille ihmisille voidaan järjestää lakisääteinen peruskoulutus kuntien välisen yhteistyön avulla.
– Ahvenanmaalla suurin osa lapsista ja nuorista kuuluu 13–16-vuotiaiden ikäryhmään. He ovat tulleet Ahvenanmaalle niin myöhäisessä vaiheessa, etteivät ole ehtineet saada peruskoulun päättötodistusta ennen oppivelvollisuusiän ohittumista. On myös muita ahvenanmaalaisia, jotka ovat eri syistä jääneet kotiin ja joilta nyt puuttuu päättötodistus, Regårdh toteaa.
Kansanopisto keskipisteenä
Tavoitteena on, että uusi koulutusmuoto käynnistyy syksyllä 2021. Muille kuin oppivelvollisille suunnattu perusopetus on jaettu kolmeen vaiheeseen. Lukutaitovaihe ja alkuvaihe vastaavat peruskoulun luokka-asteita 1–6, päättövaiheen opinnot puolestaan luokka-asteita 7–9.
Työryhmä on suunnitellut ensisijaisesti perusopetuksen päättövaihetta, koska sille arvellaan olevan eniten tarvetta.
– Ehdotamme, että Ahvenanmaan kansanopisto (Ålands folkhögskola) huolehtii kolmannesta vaiheesta ja Maarianhaminan kansalaisopisto (Medborgarinstitutet i Mariehamn) kahdesta ensimmäisestä. Oppilaitoksella on pitkä kokemus maahanmuuttajien ruotsin opetuksesta, ja molemmilla oppilaitoksilla on jo nyt oikeus myöntää päättötodistus, Bodil Regårdh kertoo.
Uusi opetussuunnitelma tarvitaan
Oppivelvollisuusiän jo ohittaneille suunnattu peruskouluopetus alkaa siis Ahvenanmaalla aivan uutena opetusmuotona tammikuussa 2021.
– Niinpä olemme olleet yhteydessä mantereella toimiviin yhteistyökumppaneihin ja seuranneet aika pitkälti siellä käytössä olevaa mallia, Bodil Regårdh kertoo.
Prosessi on kuitenkin edelleen kehitysvaiheessa myös muiden suomenruotsalaisten koulutuksen järjestäjien kohdalla.
– Ahvenanmaalla olemme toistaiseksi päättäneet käyttää aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman pohjana Opetushallituksen nykyisiä opetussuunnitelman perusteita, Regårdh kertoo.
Etäopiskelu
Ahvenanmaan syrjäiset saaret ovat viime vuosina saaneet ottaa vastaan paljon työperäisiä maahanmuuttajia. Esimerkiksi tästä käy saaristokunta Föglö, jossa kalanjalostusteollisuutta.
– Suurin osa pikkusaarista ei ole sukkulointietäisyydellä Maarianhaminasta. Lausuntokierroksella saaristokunnista esitettiin toiveita siitä, että koulutuksen voisi suorittaa myös etänä. Laki sallii sen, ja järjestelmää pitäisi ruveta nyt rakentamaan, Bodil Regårdh sanoo.
Rahoitusmalli
Työryhmän ehdotus rahoituksen jakamisesta maakunnan hallituksen ja kuntien välillä perustuu mantereella käytössä olevaan järjestelmään.
Ahvenanmaalla maakunnan hallitus avustaa vastaisuudessa kuntia erityisellä maakuntaosuudella. Se vastaa sitä valtionosuutta, joka mantereella maksetaan kurssia ja oppilasta kohden. Uusi järjestely on kunnille vapaaehtoinen.
– Käsitykseni kuitenkin on, että todennäköisesti kaikki kunnat tarttuvat uuteen mahdollisuuteen, Bodil Regårdh sanoo.
Tarve vielä epäselvä
Tässä vaiheessa ei ole vielä selvää käsitystä siitä, kuinka moni oppilas tarvitsee tätä opiskelumuotoa jo ensi syksynä.
– Laskujemme mukaan tarvitaan vähintään kymmenen kokopäiväopiskelijan ryhmä, jotta toteuttaminen olisi kunnille taloudellisesti perusteltua. Uskomme, että tälle on nyt olemassa patoutunut tarve, Bodil Regårdh sanoo.
Perusopetuksen lähtökohtana on, että oppilas rakentaa osaamistaan aikaisemmin oppimilleen tiedoille ja taidoille, elämänkokemukselleen ja mahdollisille rinnakkaisille opinnoille.
Oppilaan opintopolun pohjana on joustava, yksilöllinen opiskelusuunnitelma, joka perustuu aiemmin hankitun osaamisen validointiin.
Uusi mahdollisuus ”Folkikselle”
Maria Säll-Öfverström on Ahvenanmaan kansanopiston rehtori. Hän ilmoitti kiinnostuksensa osallistua prosessiin jo ennen työryhmän asettamista.
– Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikeaa tietää konkreettisesti, mitä merkitystä sillä tulee olemaan koulullemme. Heti kun maakunnan hallitus on tehnyt asiassa päätöksen, alamme suunnitella käytännön asioita: opiskelijavalintaa, opiskelijoiden aiemmin hankkiman osaamisen validointia ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimista, Säll-Öfverström kertoo.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa haasteeksi voi muodostua oppilaspohja.
– Ensimmäisen kahden vuoden ajan oppilaspohja varmasti riittää, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen?
Sopuisa ryhmä
Työryhmän prosessi on sujunut suunnitelmien mukaan, ja Bodil Regårdhin mukaan sopu on säilynyt hyvänä koko ajan.
– On ollut kiinnostavaa ja hauskaa saada olla mukana suunnittelemassa jotain ihan uutta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tätä tarvitaan. Näin toimimalla voidaan ehkä ehkäistä vastaisuudessa syrjäytymistä, joka tulee yhteiskunnalle vielä kalliimmaksi, Regårdh sanoo.