Ulla-Jill Karlsson toimii neuvottelevana virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hän oli jo viime vuonna tiiviisti mukana laatimassa Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmaa vuodelle 2021, jolloin puheenjohtajuus on Suomella.
Karlssonilla on paljon odotuksia vuoden suhteen, mutta yksi niistä on kaikkia muita tärkeämpi.
– Toivon todellakin, että maailman tilanne muuttuu sellaiseksi, että pystymme toteuttamaan suunnitellut fyysiset kohtaamiset. Ne ovat pohjoismaista yhteistyötä tyypillisimmillään. Varsinaisen ohjelman ulkopuolella käydyissä käytäväkeskusteluissa luodaan yhteenkuuluvuutta ja vaihdetaan tärkeää tietoa.
Kestävä kehitys
Suomen ministeriöissä on jo suunnitteluvaiheessa työskennelty systemaattisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston vision tavoitteiden pohjalta. Vision keskipisteenä on vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Näihin tavoitealueisiin sisältyy esimerkiksi opettajien osaamisen vahvistaminen.
Tavoitteena on myös vahvistaa digitaalista osaamista sekä jakaa uusia kokemuksia ja malleja, joita koulutusalalla on otettu käyttöön covid-19:n vuoksi.
– Kestävä kehitys on saanut vaikuttaa monin tavoin koko puheenjohtajakauden ohjelmaan, Ulla-Jill Karlsson sanoo.
Iso konferenssi Helsingissä
Kesäkuussa 2021 ohjelmassa on tärkeä tapahtuma. Se toteutetaan joko paikan päällä tai etänä.
Silloin Helsingissä on tarkoitus järjestää eri sektorien yhteinen iso konferenssi, jossa on paljon eri puhujia ja noin 200–250 osallistujaa koko Pohjolasta.
– Pääteemana on kestävyys. Osallistujina voi olla viranhaltijoita, tutkijoita tai opettajankouluttajia sekä yhdistysten ja kolmannen sektorin edustajia, Ulla-Jill Karlsson kertoo.
Poliittinen vaatimus yhteistyöstä
Konferenssin sisällön on suunnitellut sisäinen ryhmä, mutta mukaan on otettu myös pohjoismaisen tason toimijoita. Edustettujen alojen joukossa ovat muun muassa kulttuuri, koulutus, urheilu, tutkimus ja nuoret.
Globaalit kysymykset, ilmaston muutokset ja yhteiskunnan kehittäminen edellyttävät monialaista yhteistyötä.
– Tämä vaatimus kuuluu erottamattomasti kaikkeen koulutuspolitiikkaan. Jatkuva oppiminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttävät sektorien rajat ylittävää yhteistyötä. Tämä koskee erityisesti ohjausta, Ulla-Jill Karlsson sanoo.
Hän myöntää, että määritellyn tavoitteen muuntamisessa käytännöksi on kuitenkin haasteensa.
Yhteistyö NVL:n kanssa tärkeää
Konferenssissa huomio kohdistuu myös opettajankouluttajiin. Tavoitteena on nostaa osaamistasoa kestävyyteen liittyvissä asioissa. Tekeillä on pohjoismaisten verkostojen välinen yhteistyö, johon osallistuu myös suomalainen opettajafoorumi.
–Järjestämme työpajan yhdessä NVL:n ja heidän verkostojensa kanssa, Ulla-Jill Karlsson kertoo.
Hän tuo mielellään esiin NVL:n kanssa tehtävää yhteistyötä.
– Verkosto on ollut meille erittäin tärkeä keskustelukumppani ohjelmaa suunnitellessamme. Olemme pystyneet hyödyntämään NVL:n verkostoja ja työtä oman prosessimme viemiseksi eteenpäin, Karlsson sanoo.
Konferenssin lisäksi hän mainitsee erityisesti myös nuorille järjestettävän kilpailun, jonka aiheena on ilmaston muutokset.
– Pyrimme siihen, että nuoret näkyvät ohjelmassa, ja heitä kuuluu myös konferenssin delegaatioihin.
Panostus Pohjolan kieliin
Suomen puheenjohtajuusvuoden aikana myös pohjoismainen kielipoliittinen julistus täyttää 15 vuotta. Julistuksessa viitataan selvästi kielten vastavuoroisen ymmärryksen vahvistamiseen Pohjoismaissa.
– Tähän sisältyy kuitenkin myös englannin rooli ja muut uudet kielet. Näistä tavoitteista järjestetään erillinen tapahtuma Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa, Ulla-Jill Karlsson kertoo.
Hän mainitsee myös tälle vuodelle suunniteltavan hankkeen, jossa tehdään näkyväksi saamen kielen opetukseen liittyviä uusia kouluyhteistyön muotoja.
Epidemia ja pohjoismainen yhteistyö
Keskustelemme myös covid-19-tautiin liittyvistä aiheista. Onko pohjoismaisessa yhteistyössä jo nyt nähtävissä epidemiasta johtuvia uusia linjoja?
Ulla-Jill Karlsson on ainakin huomannut, että ihmiset pyrkivät aiempaa enemmän hankkimaan ajankohtaista tietoa siitä, miten muissa maissa toimitaan eri tilanteissa.
– Tämä oli havaittavissa jo alkukeväästä.
Myös digitaalisen kehittämisen alalla on nähtävissä kehityspotentiaalin kasvua.
Karlsson mainitsee pohjoismaisen huippuhankkeen, jonka tavoitteena on sujuvoittaa arkea tekoälyn avulla. Opetushallituksen vastuulla on osahanke, jossa edistetään digitalisaation avulla liikkuvuutta koulutuksessa. Käytännössä kyse on muun muassa toisissa maissa suoritettujen koulutusten tunnistamisesta ja tunnustamisesta.
Ulla-Jill Karlsson joutuu miettimään hetken, kun häneltä kysytään, millaisissa aikuisten oppimiseen liittyvissä panostuksissa puheenjohtamaa on erityisen hyvä. Viimein hän päätyy mainitsemaan oman alansa. Karlsson valmistelee tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä ehdotusta elinikäisen ohjauksen strategiaksi. Ohjaus on ala, jolla on Suomessa yhtymäkohtia moniin eri sektoreihin.
Lisää tietoa Suomen puheenjohtajuudesta vuonna 2021 löydät täältä.
