Tekniikka saadaan toimimaan kaikille

Kehysten sisäpuolelle kirjoitetut asiat ovat Zoom-tapaamisessa ok: annetaan kaikkien olla mukana, kuunnellaan toisia, puhutaan yksi kerrallaan. Kehysten ulkopuolella olevat asiat eivät ole ok: toisen keskeyttäminen, puhelimeen puhuminen tunnin aikana tai typerästi käyttäytyminen toista kohtaan.

Toinen visuaalinen apuväline on valokuvahyrrä, jossa on kaikkien kurssilaisten kuvat. Se, kenen kohdalle hyrrä pysähtyy, saa puheenvuoron.

Kun Moran kansanopiston mukautetun tietotekniikan kurssista piti keväällä 2020 tehdä täysin digitaalinen, henkilökunta tajusi, että heidän oli työskenneltävä vähintään yhtä paljon pedagogisen kuin teknisen puolen parissa. Kerstin Gatu vastaa kehitysvammaisille aikuisille suunnatusta kaksivuotisesta puolipäiväkurssista. Kyseessä ei ole pelkkä IT-kurssi, vaan digitaalisuus on integroitu kursseihin, jotka käsittelevät terveyttä ja ruokaa, terveyttä ja liikuntaa, yhteiskuntaa sekä kulttuuria. Pyrkimys inklusiivisuuteen ja selkeyteen kulkee punaisena lankana kaikessa työssä. Koulu on merkinnyt tietokoneita ja usb-tikkuja osallistujien valokuvilla ja maalannut erivärisillä kynsilakoilla pistokkeita ja painikkeita. Näin oikea johto päätyy oikeaan paikkaan. Muita teknisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi yksinkertaiset komentosarjat, joiden avulla voi ladata kuvan ja lähettää sen sähköpostitse painamalla vain vihreätä painiketta (kynsilakalla merkittyä). Osallistujien itseluottamusta vahvistaa se, että he voivat itse valita kuvia ja osallistua muilla tavoin erilaisiin digitaalisiin projekteihin.

Digitaalinen tekniikka on usein tarpeettoman monimutkaista.

Älylliseen kehitysvammaisuuteen voi liittyä muun muassa kognitiivisia vaikeuksia; kyky vastaanottaa, tallentaa, käsitellä ja hakea tietoa on rajallinen. Monilla on myös vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen sekä ymmärtämisen ja ajantajun kanssa. Joillakin on vaikeuksia ilmaista itseään puhumalla.

Tietokoneista voi olla paljon apua näille henkilöille. Nykyään on olemassa ohjelmia sekä oikeinkirjoitusta että puhumista ja tekstin kuuntelua varten, ja tietokoneet voivat muistuttaa ajan kulumisesta.

Ongelmana on, että monet verkkosivustot ja ohjelmat ovat epäselviä ja vaikeasti navigoitavissa. Lähes kaikkialla yhteiskunnassa tarvitaan digitaalisia perustaitoja. Esimerkiksi pandemian puhjettua monet paikallisliikenneyhtiöt olettivat, että kaikilla on älypuhelin ja että he voivat maksaa bussilippunsa sovelluksella sen sijaan, että “piippaisivat” lipun kuljettajan edessä olevassa automaatissa.

– Kortin piippaaminen automaatissa on kognitiivisesti helpompaa kuin sovelluksen lataaminen ja lipun maksaminen sitä kautta, tutkija Stefan Johansson totesi hiljattain pidetyssä webinaarissa, jossa esiteltiin digitaalista Digijag-alustaa.

Stefan Johansson työskentelee Begripsam-järjestössä, joka pyrkii tekemään yhteiskunnasta saavutettavamman erityisesti ihmisille, joilla on kognitiivisia vaikeuksia. Digijag kehitettiin yhteistyössä kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten valtakunnallisen järjestön (FUB) kanssa. Hanketta on rahoittanut myös Ruotsin yleinen perintörahasto (Allmänna Arvsfonden). Mukautetun tietotekniikan kurssin osallistujat ovat alustan testaajia.

– Stefan opetti heille uuden käsitteen: he ovat esteettömän IT:n asiantuntijoita. Huomaamme, kuinka osallistujien itsetunto paranee, kun he saavat osallistua, kun he pystyvät tekemään ostoksia, kulkemaan bussilla ja hoitamaan asioita itse, kurssin johtaja Kerstin Gatu kertoo, kun tapaamme Zoomin välityksellä. Stefan Johansson kertoo:

– Tarve oli ilmiselvä. Tarvitaan alusta, jota kaikki osaavat käyttää, vaikka paikalla ei olisikaan tukihenkilöitä. Sen kautta pitäisi pystyä käyttämään kaikkea mahdollista internetissä. Me emme rakenna ihmisille omaa pientä, suljettua internetiä. Digijagin kautta voi vierailla esimerkiksi YouTubessa tai Aftonbladetin sivuilla.

Digijagin käyttölisenssin maksavat koulut, yritykset, yhdistykset tai vastaavat. Digijagin käytön on aina oltava yksityishenkilölle maksutonta. Tilin saanutta henkilöä ei koskaan poisteta alustalta, vaikka hän lähtisikin lisenssin ostaneesta organisaatiosta.

– Kutsumme sitä elämänalustaksi. Perusajatuksena on, että kun olet kerran saanut tilin ja aloittanut Digijagin käytön, voit jatkaa sitä. Idea on, että voit käyttää alustaa koko loppuelämäsi ajan, Stefan Johansson sanoo.

Digijagin sisällöstä päättää käyttäjä itse. Nyt on esimerkiksi olemassa ryhmä, joka helpottaa siirtymistä nuoruudesta aikuisuuteen, ja ryhmä, jossa käsitellään sosiaalisia suhteita.

Digijagissa on integroitu YouTube, jossa kaikki tavallisen YouTube-sivun täyttävät epäolennaiset asiat on poistettu. Tämä on ollut mahdollista toteuttaa, koska YouTube tarjoaa vapaan pääsyn rajapintaansa, mitä esimerkiksi SVT Play ei tällä hetkellä tee. – Minusta on hieman outoa, että SVT ei halua avata alustaansa, jotta kaikki kansalaiset voisivat nauttia heidän ohjelmistaan, Stefan Johansson sanoo.

Heikot digitaaliset taidot erityiskouluissa

Stefan Johansson toivoo myös, että erityiskouluissa opetettaisiin paremmin digitaalisia perustaitoja.

– Jos olet käynyt erityiskoulua, olet vaarassa joutua digitaalisesti ulkopuoliseksi. Opetustaidot eivät aina ole pysyneet kehityksen mukana. Näillä ihmisillä on kyky oppia, ja oikealla tuella he voivat olla todellakin digitaalisia.

Meidän täytyy tarttua tähän aikuiskoulutuksessa, mutta olisi parempi, jos heillä olisi digitaitoja jo koulusta lähtiessä.

Mukautettu tietotekniikka on ainoa Ruotsissa tarjolla oleva kurssi, joka on suunnattu tälle kohderyhmälle. Monissa tukiasunnoissa ja päivittäisissä toiminnoissa ei ole edes wlan-verkkoa, ja henkilökunnalla ei useinkaan ole digitaitoja. Siksi mukautetun tietotekniikan kurssilla koulutetaan myös tukihenkilöitä, kuten omaisia tai päivittäisten toimintojen tai tukiasumisen henkilökuntaa.

Yksi suuri digitaalisuuteen liittyvä ongelma on edelleen ratkaisematta, ja se on ajantasaisten ja helppokäyttöisten sähköpostisovellusten puute. Sähköpostin vastaanottaminen ja linkin klikkaaminen ovat osa digitaalista infrastruktuuria. Mukautetussa tietotekniikassa on tällä hetkellä käytössä 1990-luvulla kehitetty Easymail, joka on vanhentumassa.

– Jos markkinat eivät vastaa tarpeeseen, Posti- ja televiraston on rahoitettava tämä, mutta toistaiseksi ei virasto eikä yksikään isoista sähköpostijättiläisistä ole tarttunut toimeen. Tämä on ongelma, jota emme oikein osaa ratkaista, Stefan Johansson sanoo.

Hän jatkaa:
– Minä tutkijana olen sitä mieltä, että samanaikainen työskentely kahdella eri tasolla on ollut jännittävää. Tavoitteenamme on sekä osaamisen lisääminen että samanaikaisesti yksinkertaisemman teknologian kehittäminen. Me teknologian kehittäjät teemme siitä usein monimutkaisempaa kuin sen tarvitsisi olla. Rakentamalla monimutkaista teknologiaa rakennamme samalla paljon vaatimuksia sille, mitä ihmisten pitäisi osata. Työskentelemme Kerstinin jengin kanssa, koska jos he sanovat ”se toimii”, on hankala löytää ketään, jonka mielestä se ei toimi.

Hän kertoo myös, että Digijag on esitelty PRO:lle (eläkeläisten kansalliselle järjestölle), ja he ovat Stefanin mukaan ihastuksissaan.

– Uskomme, että koska olemme työskennelleet heidän kanssaan, joilla on korkein vaatimustaso, pystymme tavoittamaan useita kohderyhmiä.

Miten kohderyhmä tavoitetaan?

Mukautetun tietotekniikan kurssi on ollut toiminnassa vuodesta 2015, ja tällä hetkellä opintoja suorittaa kolmas ryhmä. Aluksi kurssilaisia oli hankala löytää. On melko paradoksaalista, että juuri digitaalisten taitojen puute saattoi aiheuttaa pelkoa sen suhteen, uskaltaako kurssille edes hakea. Yhdeksi menestystekijäksi osoittautui tukihenkilöiden puoleen kääntyminen. Moran kansanopisto on saanut vetoapua myös valtakunnalliselta FUB-järjestöltä, joka on muun muassa kirjoittanut siitä paljon lehdessään.

Lyhytkurssit ovat toinen tapa tavoittaa hakijoita. Viime vuoden kesäkuussa järjestettiin kaksipäiväinen viikonloppukurssi, jossa oli viisitoista osallistujaa. Monet lyhytkurssin osallistujista jatkoivat kaksivuotiselle kurssille. Osallistujalle tämä on mahdollisuus kokeilla sisältöä nähdäkseen, sopiiko se hänelle, ennen kuin ilmoittautuu pitkälle kurssille.

Lisäksi Moran kansanopisto pyrkii olemaan läsnä messuilla, kohdennetuissa tiedotustilaisuuksissa ja työpajoissa, minkä tällä hetkellä mahdollistaa Posti- ja televiraston innovaatiokilpailun tuki.

Digijagin kehittäminen jatkuu yhteistyössä kurssilaisten kanssa. Jokin aika sitten haettiin lisärahoitusta, jotta voitaisiin luoda suunnittelujärjestelmä, johon syötetään kaikki sisäiset tiedot, kuten kurssitapaamiset, retket ja muut tapahtumat. Tämä antaa osallistujille enemmän valtaa omaan elämäänsä, eikä heidän tarvitse aina toimia tukihenkilöiden kautta.

– Lähetämme kurssilaisille myös paperikirjeitä, jotta he voisivat hallita omia tietojaan ja tietää asioista ennen tukihenkilöitään. Itsenäisyys, osallisuus, mahdollisuus osallistua ja valinnanvapaus, ne ovat perusjuttuja kaikille ihmisille, Kerstin Gatu sanoo.

Uhkana lopetus

Tavallisesti kurssi kokoontuu kerran kuukaudessa viikon ajan (paitsi kun opetus pakotettiin digitaaliseksi). Tapaamisten välillä osallistujat saavat kotitehtäviä. Kurssi on edelleen ainoa laatuaan Ruotsissa. On kuitenkin yksi ongelma: kustannukset. Joulukuussa 2020 koulu suunnitteli lakkauttavansa kurssin taloudellisista syistä.

– Jos olet kehitysvammainen henkilö, kukaan ei usko, että tulet toimeen ilman henkilökunnan apua. Monilla on lääkitys ja he tarvitsevat valvontaa myös öisin. Nämä maksavat enemmän kuin koulu saa korvausta. Mutta kun lakkautusuhka tuli julki, ihmiset heräsivät tukemaan kurssin jatkoa ja Taalainmaan alue ryhtyi rahoittamaan sitä. Nyt kansansivistysneuvosto Folkbildningsrådet tutkii tämän kurssin tilannetta, kun useita vastaavia kursseja on lakkautettu, Kerstin Gatu kertoo.

Ongelmana on myös se, että esimerkiksi Yleisen perintörahaston rahoittamilla hankkeilla on vaikeuksia selviytyä rahoituksen loppumisen jälkeen. Mutta Digijagin kohdalla Stefan Johansson ei ole huolissaan. Myymällä lisenssejä kunnille ja organisaatioille he ovat löytäneet mallin, jonka avulla elämänalusta voi jatkaa eloaan ja kehittyä.

– Meistä on tullut melko hyviä jatkamaan, vaikka hankerahoitus loppuisi, hän sanoo.

– Tukihenkilöidemme itseluottamus on kasvanut valtavasti, Kerstin Gatu toteaa. Hän kertoo myös eräästä osallistujasta, joka sai covid-19-tartunnan ja joutui teho-osastolle.

– Tukihenkilö kertoi, kuinka kiitollisia he olivat siitä, että osallistuja osasi käyttää sähköpostia kommunikoidakseen ulkomaailman kanssa. On varmasti kamalaa olla eristyksissä teho-osastolla avaruuspukuisten ihmisten joukossa, kun on vaikeuksia ilmaista itseään.

Tiivistelmä

Kun Moran kansanopiston mukautetun tietotekniikan kurssista piti keväällä 2020 tehdä täysin digitaalinen, henkilökunta tajusi, että heidän oli työskenneltävä vähintään yhtä paljon pedagogisen kuin teknisen puolen parissa. He käyttivät työssään paljon visuaalisia apuvälineitä ja värejä.