Voiko tekoäly avata väylän yhteiskuntaan?

Tekoäly (AI) on islannin kielellä ”gervigreind”. Sana on hyvin läpinäkyvä ja muodostettu vanhakantaisista islanninkielisistä sanoista. Islanniksi tekoälystä ei käytetä lyhennettä AI. Islanti on monimutkainen kieli, mikä on hieman hidastanut tekoälyn kehitystä Islannissa verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Norjaan. Siitä huolimatta tekoäly on ollut maassa menestys.

Islannin yliopiston asiantuntijan mukaan tekoälyn hidasteena on Islannissa ollut kielioppi. Sen sijaan maan väestö on innoissaan uudesta teknologiasta ja suhtautuu tekoälyyn hyvin avoimesti. – Kehotan kaikkia ryhtymään kokeiluihin ja kysymään itseltään yhä uudestaan: pystynkö ratkaisemaan tämän tehtävän tekoälyn avulla? Jos on halukas esittämään tuon kysymyksen, tämän uuden työkalun käyttö tehtävien ja pulmien ratkaisuun on vastaisuudessa helpompaa, sanoo Hafsteinn Einarsson Islannin yliopistosta.

Kuilu voi syventyä

Tekoälystä eivät hyödy ainoastaan korkeakoulutetut. Islannin suuri maahanmuuttajaväestö voi tekoälyteknologian avulla kotiutua helpommin uuteen yhteiskuntaan. Tekoäly voi avata ovia ihmisille, joilla on vaatimaton koulutustausta. Asiantuntijoiden mukaan tämä on tärkeää, sillä jos nämä ryhmät eivät opi käyttämään tekoälyä, kuilu heidän ja muiden yhteiskuntaryhmien välillä voi syventyä, Hafsteinn Einarsson kertoo.

Mutta miten maahanmuuttajat, joita nykyisin on Islannin asukkaista noin 20 %, sitten voivat käyttää tekoälyä? Hafsteinn Einarsson on yliopiston tietojenkäsittelytieteen dosentti. Viime vuosien aikana hän on kehittänyt opetukseensa aivan uusia menetelmiä tekoälyä hyödyntämällä ja on hyvin kiinnostunut AI-teknologian kehityksestä. Hänen mielestään tekoäly saattaa syventää eri yhteiskuntaryhmien välistä kuilua, elleivät ihmiset lähde mukaan sen käyttöön. Mutta jos tekoälyä uskalletaan kokeilla, kaikki voivat hyötyä, joskin eri tavoin.

Hafsteinnin mukaan tekoälyä voidaan käyttää niin yksityisopettajana, tehtävien ratkaisijana, valmentajana kuin oppilaanakin, ja se voi sopeuttaa vastauksensa käyttäjien tasoon.

Apua ensiaskeleihin

– Tämä teknologia voi auttaa maahanmuuttajia ottamaan ensiaskeleensa yhteiskunnassa, sillä kehitys on monissa kielissä ollut hyvin nopeaa. Jos he saavat postissa islanninkielisen kirjeen, tekoäly pystyy kääntämään sen heidän äidinkielelleen. Se ottaa kirjeestä kuvan ja kääntää sen hetkessä. Tekoälyltä voi myös kysyä vastauksia kirjeessä esiin tuotuihin ongelmiin. Lisäksi tulokas voi saada siltä tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten byrokratiapulmia ratkaistaan, kuten myös kulttuurista ja arvoista, Hafsteinn kuvailee. Hän lisää, että tarvitaan vain rohkeutta kokeilla. Jos maahanmuuttajat haluavat opetella islannin kieltä, he voivat hyödyntää siinäkin GPT:tä. Kehitteillä on teknologia, jonka avulla käyttäjä voi keskustella GPT:n kanssa ja oppia sillä tavoin kieltä.

GPT:n käytöstä tarvitaan kursseja

Hafsteinn kertoo, että useimmat suuret kansainväliset teknologiayritykset valmistavat pieniä kännykkäsovelluksia. Ne tarjoavat helpoimman tavan hyödyntää tekoälyä. Hänen mielestään GPT on hieno ratkaisu, joka vastaa moniin haasteisiin. – Olisi toivottavaa, että valtio tai ammattiliitot järjestäisivät kursseja, joilla ihmiset saataisiin tietoiseksi siitä, millaisia mahdollisuuksia on ja miten he voivat hakea apua. Silloin loppu on helppoa, Hafsteinn sanoo.

Hän huomauttaa myös, että on tärkeää muistaa, ettei tekoäly aina vastaa oikein. Ihmisten on tärkeää oppia, että tietojen paikkansapitävyys tulee siksi tarkistaa. Hafsteinnin mielestä islantilaiset suhtautuvat melko avoimesti tähän uuteen teknologiaan sekä sen käytön ja väärinkäytön eettisiin näkökohtiin.

Miten tekoäly voi auttaa?

Hafsteinnilta kysytään, miten tekoäly voi auttaa vaatimattomasta koulutustaustasta ponnistavia hankkimaan lisää osaamista. – Jos tiedät, mitä haluat oppia, voit päästä alkuun kysymällä tekoälyltä, mitä kirjoja sinun pitää ostaa opiskellaksesi valitsemaasi aihetta. Sitten voit antaa kirjan GPT:lle ja saada siltä selonteon sisällöstä ja teettää viikoittaisen opiskelusuunnitelman sekä kokeen. Voit järjestää GPT:n kanssa jokaviikkoisen tapaamisen kirjan sisällöstä. Mahdollisuuksia on loputtomasti, Hafsteinn sanoo. 

Hafsteinn arvelee, että tulevaisuudessa moni korvaa tekoälyn käytöllä esimerkiksi yliopisto-opinnot. Oppilaitosten rooliksi jää ohjata ja varmistaa, että opiskelija on omaksunut tiedot ja taidot. Oppilaitosten tehtävänä tulee olemaan enemmänkin osaamisen testaaminen kuin sen välittäminen.

– Tekoälyn avulla käyttäjistä tulee itsenäisempiä, he oppivat kriittisemmiksi ja voivat käyttää omaa harkintaansa. Oppilaitosten roolina on myös auttaa oppilaita työskentelemään tekoälyn avustuksella. Vastaisuudessa meistä kaikista tulee eräänlaisia ryhmänjohtajia, jotka tekevät yhteistyötä tekoälyn kanssa, Hafsteinn luonnehtii.

Jokaisella oma yksityisopettaja

– Mielestäni lapset ja nuoret on syytä kouluttaa tekoälyn käyttöön ensi tilassa. Yksityisopetus on paras opetusmuoto, ja lasten tulee päästä harjoittelemaan tekoälyn käyttöä mahdollisimman pian. Silloin opetus voidaan suunnitella yksilön tarpeiden mukaiseksi. Nyt ollaan päästy siihen pisteeseen, että tekoälyn avulla kaikki voivat saada yksityisopettajan, Hafsteinn sanoo.

Hafsteinn itse käyttää aktiivisesti tekoälyä omassa opetuksessaan ja tietää, että myös suurin osa hänen opiskelijoistaan käyttää sitä. Opiskelijoiden kanssa keskustellessaan hän korostaa, että tekoälyä käyttämällä he saavat opiskeluun avustajan tai kaksi. Monet opiskelijoista pitävät tekoälystä ja sen antamasta haasteesta. Opettajan näkökulmasta tekoäly mahdollistaa vaativampien tehtävien antamisen opiskelijoille.

– En valita, jos opiskelijat eivät halua käyttää tekoälyä. Mutta tulevaisuudessa työnantajat saavat paljon parempia tuloksia niiltä, jotka sitä käyttävät, hän sanoo.

Mutta mihin kehitys vielä johtaa? Hafsteinn nauraa ja sanoo, että joidenkin arvioiden mukaan kenenkään ei lopulta tarvitse tehdä töitä ja tilille tupsahtaa kuukausittain rahaa. Tämä on kuitenkin vielä tulevaisuuden utopiaa. Hafsteinnin mukaan tekoäly on silti jo nyt ihmistä älykkäämpi monilla alueilla.

Jotkut pystyvät tekemään kymmenen ihmisen työt

Hafsteinnin mukaan tekoälystä on hyötyä kaikille yhteiskuntaryhmille, mutta ne, jotka hallitsevat sen parhaiten, pääsevät kärkipaikoille ja eri ryhmien väliset kuilut pääsevät helposti kasvamaan. Toisaalta mahdollisuudet ovat olemassa, ja kaikilla on yhtäläinen pääsy tekoälyn ääreen. – On kuitenkin olemassa riski, että erot kasvavat. Osa ihmisistä pystyy tekoälyn avulla tekemään kymmenen ihmisen työt, kun taas toiset eivät siihen pysty. Suurin osa maahanmuuttajista työskentelee rakennusalalla, kalateollisuudessa tai matkailualalla. Miten he voivat hyödyntää tekoälyä päästäkseen yhteiskunnassa eteenpäin? Hafsteinnin vastaus on, että mahdollisuuksia on lukemattomia. Tekoälyä voidaan käyttää avaimena yhteiskunnan ymmärtämiseen ja koulutuksen tukena. Sille voi näyttää jääkaapin sisällön ja kysyä, mitkä aineksista sopisivat iltaruokaan. Käyttäjä voi ilmoittaa tekoälylle, että aikoo ryhtyä harrastamaan liikuntaa ja tarvitsee treeniohjelman. Vastaus tulee välittömästi. Nämä ovat esimerkkejä tekoälytekniikan käyttömahdollisuuksista. Sitä voidaan käyttää myös työkaluna köyhyydestä pääsemiseen. Tekoälyn avulla opiskelun voi aloittaa maksutta. Voidaan sanoa, että kaikki ovat saaneet avustajan, ja kyse on vain siitä, miten kukin haluaa sitä käyttää, Hafsteinn toteaa lopuksi.