Pohjoismaisissa vankiloissa vangit osallistuvat päivittäin työtoimintaan ja heillä on opiskelumahdollisuuksia. Monella on takanaan keskeytyneet opinnot ja ehkä myös huonoja kokemuksia opiskelusta. Työn ja opiskelun eli käytännön ja teorian paremmalla yhdistämisellä voidaan luoda motivaatiota ja hyviä oppimiskokemuksia. Tanskalaisella Kragskovheden vankilalla on tästä pieni esimerkki: kun opettaja ja työnjohtaja tekevät yhteistyötä, halkojen latominen pinoon voi toimia myös laskutoimituksena. Vangit nimittäin laskevat, kuinka monta kuutiometriä halkoja työrupeaman aikana on pinottu.
Työryhmä tuotti tulosta
Yksi NVL:n vankilaopetusverkoston tavoitteista on tämä: ”Kaikille pohjoismaisten vankiloiden vangeille tulee tarjota päivittäistä toimintaa, jossa heillä on mahdollisuus kokea pystyvyyttä ja kartuttaa osaamistaan.” Kaksi vuotta sitten verkosto perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli ehdottaa toimia tukemaan opetuksen ja työtoiminnan ohjauksen eli opettajien ja työnjohtajien välistä yhteistyötä. Kokemusten jakaminen ja tietämyksen lisääminen olivat tässä ydinasemassa, ja työryhmän oli määrä kehittää keinoja, joita voidaan toteuttaa päivittäisessä työssä. Työryhmä on käynyt vankiloissa keräämässä kokemuksia. Nyt heidän suosituksensa on koottu esitteeksi, joka jaetaan kaikkiin Pohjoismaiden vankiloihin. Esite on saatavilla useimmilla pohjoismaisilla kielillä. Se antaa innoitusta ja hyviä esimerkkejä, ja sen punaisena lankana ovat yhteistyö ja luovuus.
Luovaa yhteistyötä
– Tehtävämme on rohkaista hyvää ja luovaa yhteistyötä opettajien ja työnjohtajien välillä niin, että he tulevat tietoisiksi omista toimintatavoistaan. Pieniä muutoksia tekemällä he voivat edistää vankien oppimista ja siten lisätä osaamista, sanoo Heidi Carstensen, joka työskentelee yksikönjohtajana Jyllannissa sijaitsevassa Kragskovheden vankilassa ja on johtanut vankilaopetusverkoston työryhmää. Carstensenin työpaikalla opettajat ovat vankilan palveluksessa, mikä antaa hyvät mahdollisuudet kehittää teoriaopetuksen ja käytännön opetuksen välistä yhteistyötä ja löytää työtapoja, jotka kannustavat oppimiseen.
Linnunpönttöjä
Linnunpöntöt voivat tuntua yksinkertaiselta jutulta, mutta ne voivat tarjota paljon mielekästä oppimista, Carstensen kertoo. – Ensin menimme vankien kanssa metsään selvittämään, mitä lintuja siellä elää. Sen jälkeen piirsimme matematiikan tunneilla erilaisia linnunpönttöjä ja veimme piirustukset puutyöverstaan työnjohtajalle. Metsästä kerättiin puuta, josta rakennettiin linnunpönttöjä. Lopuksi palasimme vankien kanssa metsään, etsimme linnunpöntöille sopivat paikat ja kiinnitimme ne paikalleen.
Realistista opiskelua
Vangeilla on valittavana erilaisia koulutuksia ja kursseja tason ja kiinnostuksen mukaan.
– Haluamme että opiskelu ja ammatin opettelu on vangeille vankilassa mahdollisimman realistista, sanoo työryhmään osallistunut rehtori Oddvar Haaland Mandalin toisen asteen oppilaitoksesta. Oppilaitos vastaa opetuksesta Agderin vankilassa, jossa on kaikkiaan 300 vankia. Norjalaisissa vankiloissa oppilaitokset ja vankilaopetus ovat enemmän erillään toisistaan kuin tanskalaisvankiloissa. Vankilaopetuksesta vastaavat paikallisen toisen asteen oppilaitoksen opettajat, jotka käyvät vankilassa opettamassa. Haalandin mielestä tämän järjestelmän etuna on se, että vangeille muodostuu yhteys oppilaitokseen ja vankilan ulkopuoliseen elämään.
Yhteistyön hyödyt
Opetuksen ja työtoiminnan johdon välisen yhteistyön hyödyt ovat hyvin selviä. Opettajien ja työnjohtajien yhteistyön lisääminen luo paremman oppimisympäristön, joka parantaa vankien oppimismotivaatiota, mikä vuorostaan johtaa taitojen ja osaamisen karttumiseen yksilötasolla, Carstensen ja Haaland sanovat. He painottavat, että yhteistyö kattaa myös vangit. Vanhasta ”valvontamentaliteetista” on päästävä eroon.
Tanskan rikosseuraamusvirasto tarjoaa vankiloissa monenlaista koulutusta ja kursseja, kuten aikuisten perusopetusta ja valmentavaa koulutusta, työmarkkinakoulutusta ja ammattikoulutusta. Ammattikoulutuksessa vankiloiden verstaat voivat toimia hyvinä harjoittelupaikkoina. Lisäksi tavoitteena on, että vankilan päivittäiseen toimintaan kuuluvia ylläpitotehtäviä, kuten siivousta, ruuanlaittoa ja kuntouttavaa työtä, voitaisiin jatkossa sisällyttää osaksi koulutusta.
Kokin tutkinto
Norjalaisessa Agderin vankilassa on oma keittiö, jota käytetään ravintola- ja cateringalan koulutuksessa. Koulutus koostuu seitsemästä moduulista, joihin tärkeimmät opiskeltavat aineet on leivottu sisään, ja näyttökokeet voidaan suorittaa vankilassa. Tähän mennessä kokin tutkinnon on suorittanut viisi vankia. Kokeille on kysyntää, joten työmahdollisuudet vankilan jälkeen ovat hyvät.
Remonttihommia ja ammattikoulutusta
Työryhmä on vieraillut vankiloissa Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa vanki voi suorittaa vankilassa osia ammattitutkinnosta, ja tutkinnon voi suorittaa loppuun vankilasta päästyään. Motivoivan opetuksen kannalta on tärkeää, että vankilassa painotetaan hyvää oppimisympäristöä, jossa opettajat, työnjohtajat ja vankilan johto suunnittelevat koulutuksen yhdessä ja jakavat vastuun. Monilla aloilla koulutukseen sisältyvä käytännön osio voidaan järjestää vankilassa. Eräässä suomalaisvankilassa on maalaamo, joka antaa hyvät mahdollisuudet käytännön työn harjoittelulle. Vangit voivat osallistua remonttiryhmään, joka tekee vankilassa korjaus- ja remontointitöitä. Tämä antaa hyvät ja monipuoliset mahdollisuuden käytännön työn opetteluun, jonka opettaja ja työnjohtaja suunnittelevat yhdessä.
Käytännön työtä puutarha-alalla
Eräs ruotsalainen vankila on perustanut puutarhan voidakseen tarjota puutarha-alan ammattikoulutusta. Opettaja ja työnjohtaja hoitavat yhdessä opetusta – niin teoriaosaa kuin käytäntöä. Teoriaosa voidaan suorittaa myös verkko-opetuksena, ja silloin työnjohtaja vastaa käytännön tehtävien suorittamisesta. Puutarhassa järjestetään myös kasvikokeiluja. Vangit testaavat esimerkiksi eri lämpötilojen tai eri valo-olosuhteiden vaikutusta. Sitten tuloksista kirjoitetaan raportti. Näiden kokeiden järjestämisessä tarvitaan sekä opettajaa että työnjohtajaa.
Miten tästä eteenpäin?
Työryhmän laatimassa esitteessä annetaan hyviä neuvoja vankiloille, joissa halutaan kehittää opetusta ja toimintatapoja. Aloita ideasta, mieti kenen kanssa haluat tehdä asiassa yhteistyötä ja suunnittele seuraava askel, esitteessä neuvotaan. Muutoksilla pyritään kehittämään oppimisympäristöä niin, että se innostaa oppimaan ja lisää vankien oppimismotivaatiota. Näin mahdollistetaan pystyvyyden kokemukset sekä uusien taitojen ja tietojen karttuminen. Sen myötä vangit saavat myös paremmat valmiudet palata yhteiskuntaan tuomion päätyttyä.
Vankilahenkilöstöä ja opettajia
Työryhmän kaksivuotinen hanke on nyt saatu päätökseensä. Ryhmään on kuulunut pohjoismaisten vankiloiden opettajia, rehtoreita ja johtoporrasta:
Tanska: Heidi Carstensen, Kragskovheden vankilan työtoiminnan yksikönpäällikkö
Suomi: Satu Rahkila, rikosseuraamusviraston keskushallintoyksikön erityisasiantuntija ja Renja Kirsi, Riihimäen vankilan opintoneuvoja
Islanti: Audur M. Gudmundsdottir, Holmsheidin vankilan työnjohtaja ja Bryndís Jónsdottír, Litla-Hraunin vankilan työnjohtaja
Norja: Oddvar Haaland, Mandalin toisen asteen oppilaitoksen rehtori (oppilaitos vastaa Agderin vankilan vankilaopetuksesta)
Ruotsi: Svante Hellman, Mariefredin vankilan tuotantojohtaja ja Susan Lindahl-Holmberg, Tygelsjön vankilan opettaja
