annetaan senioreille digitukea.
– Jotkut kieltäytyvät käyttämästä esimerkiksi älypuhelinta. Taustalla on usein erilaisia
pelkoja, ja silloin on tärkeää päästä kynnyksen yli. Yhdistyksemme voi tarjota opastusta,
mutta suurena haasteenamme on näiden ihmisten tavoittaminen, kertoo Sonja Bäckman.
Hän työskentelee koordinaattorina Enter-yhdistyksessä, joka tukee ikäihmisten tieto- ja
viestintätekniikkataitoja Etelä-Suomessa, lähinnä Uudenmaan alueella.
Sonja Bäckman on tutustunut kahteen NVL:n lanseeraamaan työkaluun, jotka on
kehittänyt NVL:n digitaalisen osallisuuden verkosto. Vastaisuudessa Bäckman jatkaa
mielellään vuoropuhelua testaamalla työkaluja käytännössä.
Meidän on uskallettava oppia uutta
Myös Mirva Gullman työskentelee Suomessa digitaalisen osallisuuden parissa. Hän liittyi
NVL:n digitaalisen osallisuuden verkostoon tammikuussa 2024. Päivätyönään hän
työskentelee Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntijana. Virasto voi kuulostaa tylsältä,
mutta Gullman kuvailee työtään tärkeäksi ja ihmisläheiseksi.
– Nykyisin jokainen tarvitsee digiosaamista selviytyäkseen, mutta digipalveluiden ja
ohjelmien käytön opettelu ei yksin riitä. Meillä on myös oltava rohkeutta kehittää
osaamistamme ja sisäistää jatkuvan kehittymisen merkitys.
NVL:ssä ajatellaan päinvastoin
NVL:n digitaalisen työkalupakin uusiin työkaluihin kuuluu digitaalinen keskustelutyökalu ,
jota esimerkiksi viranomaiset ja muut ammattilaiset voivat käyttää yhdessä kansalaisten
kanssa digitaalisten haasteiden tunnistamiseen.
Kansalaisille tarjottava digituki keskittyy usein digimaailman tekniseen puoleen. NVL:ssä
taas on valittu erilainen näkökulma, kertoo verkoston koordinaattori Johanni Larjanko,
joka on osallistunut uusien työkalujen kehittämiseen.
– Monien muiden työkalujen tarkoituksena on tunnistaa, missä käyttäjä on huono. Nämä
työkalut toimivat päinvastoin. Ne pyrkivät löytämään puutteita järjestelmässä, eivät
käyttäjässä. Mistä kenkä puristaa? Mitä käyttäjä voi sille tehdä?
Toinen työkalu on Suhdeympyrä, jota voidaan käyttää, kun halutaan tunnistaa kaikki
turvalliset ihmissuhteet, joita yksilö voi arjessaan käyttää digitaalisena tukena.
Tietoa NVL:n digitaalisesta työkalupakista
Keskustelutyökalu
- Työkalu auttaa tunnistamaan ja käsittelemään kansalaisten usein kohtaamia esteitä.
- Se on suunniteltu käytettäväksi vuoropuhelun muodossa, joten sen avulla voidaan yhdessä kuvailla haasteita ja etsiä ratkaisuja.
- Työkalua voidaan käyttää kokonaisuudessaan tai soveltaa omien tarpeiden mukaan.
Suhdeympyrä
- Työkalu auttaa käyttäjiä tunnistamaan ja kartoittamaan ihmissuhteitaan pohtiakseen, keneltä voi saada tukea digimaailmassa toimimiseen.
- Työkalun tarkoituksena on tukea digitaalisesti syrjäytyneitä henkilöitä kartoittamaan sosiaalinen verkostonsa sekä mahdollisuudet sen hyödyntämiseen digitaalisten esteiden ylittämiseksi.
- Työkalua voidaan soveltaa yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden mukaan, mikä tekee siitä joustavan ja käyttökelpoisen monissa eri yhteyksissä.
Lue lisää työkaluista ja katso niiden esittelyvideot: Digital Toolkit – NVL
Helppokäyttöinen työkalu
Ensimmäisenä NVL-vuotenaan Mirva Gullman on saanut olla mukana kahden uuden
työkalun lanseerauksessa. Hänen mielestään NVL:n digitaalinen työkalupakki on
tarpeellinen, ja hän on jo ehtinyt toimia suomenkielisen version pilottitestaajana.
– Digiopastustyössä olemme huomanneet, ettei aina ole kovin helppoa löytää sanoja ja kysyä oikeita kysymyksiä. Tähänastisen palautteen mukaan työkalusta on pidetty, mutta sen suomennoksessa olisi hieman parannettavaa.
Työkalu on saatavilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä, myös fäärin kielellä.
Gullman luonnehtii toista työkalua, Suhdeympyrää, helppokäyttöiseksi työkaluksi.
– Usein ajatellaan, että ihminen joko osaa digiasiat tai ei osaa. Tämä työkalu kuitenkin lähtee siitä, että osaamista on laajalla skaalalla. Lähtökohtana on, että meillä kaikilla on erilaista osaamista ja kaikki voivat oppia uutta.
Myös asiantuntijat tarvitsevat tukea
Mirva Gullman kertoo innostavasti työstään Digi- ja väestötietovirastossa, josta
arkisemmin käytetään lyhennettä DVV. Virasto tarjoaa materiaalia, koulutusta, ohjausta ja
digitukea yksityisille ja yrityksille.
– Lisäksi tuemme aktiivisesti kuntien ja muiden julkisten toimijoiden digitalisointityötä.
Toimijoiden kirjo ulottuu aina verovirastoista kirjastohenkilökuntaan. Yksinkertaisesti
ilmaistuna autamme kaikkia niitä, joiden tehtävänä on vuorostaan olla lähikontaktissa
suomalaisten kanssa, Mirva Gullman sanoo.
Gullman on tunnistanut työssään paljon haasteita. Hänen asuinseudullaan Pohjanmaalla
on esimerkiksi vielä paljon maantieteellisiä alueita, joissa verkkoyhteydet ovat
puutteelliset.
– Toisena haasteena on, että esimerkiksi terveydenhuollossa työskentelevillä ei aina ole
riittävää osaamista eri järjestelmien käyttöön, hän kertoo.
Suomeen tarvitaan nyt lisää ruotsinkielisiä palveluita
Sonja Bäckmanin työnantaja siis on Enter-yhdistys, jossa vapaaehtoiset tarjoavat
ikääntyville tieto- ja viestintätekniikkatukea.
– Juuri nyt työni painottuu kolmivuotiseen Digi tillsammans -hankkeeseen, jonka
tavoitteena on kehittää yhdistyksen ruotsinkielisiä palveluita. Aiemmin ruotsinkielistä
toimintaa ei ole juuri ollut.
Enter tarjoaa henkilökohtaista ohjausta maksuttomasti. Opastusta voi saada esimerkiksi
tietokoneen, tabletin, älypuhelimen tai sovellusten käyttöön. Tai digitaaliseen asiointiin
pankki-, vero- ja terveydenhuoltoasioissa tai muiden kansalaisvelvollisuuksien hoidossa.
– Monilla senioreilla on fyysisiä rajoitteita, joiden vuoksi heidän on vaikeaa käyttää pieniä
näyttöjä ja laitteita. Tässä olisi kehitettävää, Bäckman sanoo.
Kuinka vanha on seniori?
– Ennen meillä oli 60 vuoden ikäraja, mutta siitä on luovuttu, koska myös huomattavasti
nuoremmat ovat saattaneet syystä tai toisesta pudota digitaalisuuden kelkasta.
Konkreettisesta neuvonnasta huolehtivat vapaaehtoiset ohjaajat, jotka ovat itse seniori-
ikäisiä.
– Uskomme, että ikäihmiset osaavat selittää asiat ymmärrettävämmin samanikäisille.
Digitaalisuuteen kasvaneiden nuorten voi olla vaikeaa ilmaista asiat riittävän selvästi ja
yksinkertaisesti ihmiselle, jolla ei välttämättä ole digimaailmasta mitään käsitystä, Sonja
Bäckman kuvailee.
Kirjastot tärkeitä
Kirjastoilla on suuri merkitys kaikessa toiminnassa, jossa nämä kaksi naista ovat mukana.
Kirjastosektorilla Mirva Gullmanin työnä on henkilökunnan ohjaaminen, kun taas Sonja
Bäckman tekee yhteistyötä kirjastojen kanssa esimerkiksi paikan päällä toteutettavien
digitapaamisten muodossa.
Molemmat arvelevat voivansa käyttää NVL:n uusia työkaluja osana omaa työtään. Uudet
työkalut ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät NVL:n verkkosivuilta.
