Viimeisten 20 vuoden aikana koulutussektorilla on solmittu useita Pohjoismaiden välisiä sopimuksia. Niiden ansiosta voit muun muassa hakeutua toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin maan omat kansalaiset. Tutkintojen viitekehysten käyttöönoton vuoksi parhaillaan on meneillään paradigman muutos. Työmarkkinoilla saatetaan arvostaa enemmän esimerkiksi yksityisten yritysten myöntämiä ammattipätevyystodistuksia kuin formaalia koulutusta. Tällainen tilanne on esimerkiksi IT-alalla.
NVL-verkostoon sidoksissa oleva työryhmä työskentelee parhaillaan Erasmus+ -ohjelman rahoittaman Nova-Nordic-hankkeen parissa. Hankkeessa selvitetään, miten erityyppisiä taitoja voidaan sisällyttää kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin ja siten liittää eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, miten viitekehykset voidaan liittää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
- Tehdä vertaileva tutkimus non-formaalin oppimisen liittämisestä viitekehyksiin. Tutkimukseen sisältyy suositukset siitä, millaisia toimia Pohjoismaissa tarvitaan politiikkatasolla, jotta järjestelmät saataisiin toimimaan mahdollisimman hyvin.
- Koota erilaisia hyviä esimerkkejä organisaatioilta, jotka työskentelevät non-formaalin oppimisen parissa, kuten ruotsalaisilta ammattialajärjestöiltä. Hankkeen tehtävänä on tunnistaa näistä menestystekijät ja yhteiset piirteet, jotta niistä voidaan oppia.
- Kolmas tavoite on luoda jonkinlaisia tukimateriaaleja niille, joiden työkenttänä on tutkintojen laatiminen, osaamisen tunnustaminen ja oppimistulokset.
DialogWeb tapasi kaksi Nova-hankkeen työryhmän jäsentä: Anna Kahlsonin ja Svante Sandellin. Molemmat työskentelevät Ruotsin ammattikorkeakoulutusvirastossa (Myndigheten för yrkeshögskolan). Heidän lisäkseen työryhmään kuuluvat Anni Karttunen (Globedu) Suomesta sekä Fjóla Lárusdóttir ja Haukur Harðarson (ETSC) Islannista.
Nova-hanke alkoi syksyllä 2020. Sen oli määrä kestää kaksi vuotta, mutta pandemian vuoksi sitä on jatkettu. Hanke päättyy syksyllä 2023. Siinä tarkasteltavista aiheista on keskusteltu jo pitkään.
– Jo vuonna 2010 ollessani mukana NVL:n validoinnin asiantuntijaverkostossa käsittelimme osaamisen tunnustamisen ja viitekehyksen yhdistämistä raportissa ”Femton utmaningar för validering”, Anna Kahlson kertoo ja jatkaa:
– Tällaiseen hankkeeseen osallistuminen on lähes ylellistä. On tavattoman valaisevaa ja opettavaista istua kollegojen seurassa ja kuunnella, miten muissa maissa on selvitetty ongelmia. Meidän on toimittava yhteistyössä ja ymmärrettävä toistemme järjestelmiä, jotta pystymme ottamaan aiheen kunnolla haltuun. Mitä syvemmälle kaivamme, sitä tärkeämpää on ymmärtää, miten tämä tehdään. Yksi Nova-hankkeen päätarkoituksista onkin se, että tutustumme toistemme järjestelmiin ja noukimme rusinat pullasta.
Pohjoismaiden lisäksi hankkeessa tarkastellaan myös Itävaltaa ja Alankomaita. Kaikissa näissä maissa on panostettu perinteisen koulutusjärjestelmän ulkopuolisiin tutkintoihin.
– Lue myös artikkeli ”Vapaasta sivistystyöstä opintopisteitä osaamismerkkejä”.
Mitä ovat non-formaalit tutkinnot?
Miten non-formaalit tutkinnot oikeastaan määritellään? Nova-hankkeen työryhmä on päätynyt valitsemaan laajan määritelmän.
– Lähtökohtanamme on, että non-formaaliin oppimiseen kuuluu kaikki oppiminen, joka tapahtuu formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Formaalin määritelmä voi kuitenkin vaihdella jonkin verran eri maissa. Esimerkiksi Ruotsissa siihen sisältyvät myös vapaa sivistystyö ja ammattialojen sisäiset sertifikaatit. Joillakin isoilla tekniikkayrityksillä on omia sertifikaatteja, ja niiden merkitys työmarkkinoilla kasvaa jatkuvasti.
– Esimerkiksi Microsoftilla on todella paljon koulutuksia ja sertifiointeja, ja niitä arvostetaan usein työmarkkinoilla enemmän kuin formaalia korkeakoulutusta. Kun sertifioinnit sijoitetaan viitekehyksiin, meidän on päätettävä, että ne laitetaan kaikissa maissa samalle tasolle. Muuten vertailtavuus menetetään. On kiinnostavaa, että nykyisin monet yksityiset toimijat haluavat omat kvalifikaationsa mukaan viitekehyksiin, Anna Kahlson sanoo.
– Lue myös artikkeli (ruotsiksi) ”4H satsar på akademi som validerar ungas fritidsverksamhet”.
Alanvaihto helpommaksi
Yhtenä tavoitteena on, että tutkintojen viitekehykset helpottaisivat siirtymistä alalta toiselle. Anna Kahlson mainitsee esimerkin:
– Kuvittele, että työskentelet ravintola-alalla ja opit todella paljon asiakaspalvelusta. Sitten sinun on jostain syystä vaihdettava ammattia, ja keksit, että voisit työskennellä vastaanottovirkailijana isossa tekniikka-alan yrityksessä. Silloin eteen tulee kysymys: mitä osaamista voit viedä mukanasi edellisestä ammatistasi uuteen ammattiisi? Monet toimialoistamme pohtivat, millaiset taidot olisivat siirrettävissä ammatista toiseen.
– Tutkinnon tulee toimia kuittina siitä, että ihmisellä todella on tiettyä osaamista. On voitava luottaa siihen, että tietyn tutkinnon suorittanut henkilö tosiaankin osaa asiansa ja hänet voidaan pestata työhön vaikkapa toisessa maassa.
Siksi Pohjoismaiden on tehtävä yhteistyötä ja luotava samankaltaiset järjestelmät, jotta järjestelmien välillä vallitsee luottamus, Anna Kahlson ja Svante Sandell perustelevat. Nova-hankkeen toinen levitysseminaari järjestetään 18. toukokuuta Reykjavikissa. Seminaarin jälkeisenä päivänä puolestaan on vuorossa neljäs osaamisen tunnustamista käsittelevä biennaali Validation of Prior Learning.
