Kestävä kehitys
Artikler
Euroopan osaamisen teemavuosi nosti työelämässä tarvittavan osaamisen EU:ssa tapetille kokonaiseksi vuodeksi. Innokkaimmat ovat käyttäneet isoja sanoja. ”Teemavuosi tulee toimimaan ponnahduslautana osaamisvallankumoukseen”, sanottiin Brysselissä huhtikuussa pidetyssä loppukonferenssissa. Ihan niin helposti muutos tuskin kuitenkaan sujuu.
Sanoo Islannin suurin tomaatintuottaja
Miten välittäisimme tehokkaasti ilmastokriisitietoutta suurelle yleisölle? Journalistit valittavat, etteivät lukijat jaksa lukea ilmastoaiheisia artikkeleita. Mitä he tekevät väärin?
”Kuin iso leikkikenttä aikuisille, joita kiinnostaa hieman erilainen elämäntapa”, hankekoordinaattori Viviane Straub luonnehtii Gotlannissa sijaitsevaa Suderbyn-ekokylää. Monine luomuviljelmineen Suderbyn on kuin keidas, mutta tärkeintä on kuitenkin sosiaalinen kestävyys. Pienessä yhteisössä noudatetaan sosiokratian periaatteita.
Mitkä ovat Pohjoismaiden väestön isoimmat osaamisaukot vihreän siirtymän edellyttämässä osaamisessa? Tätä pohdittiin taannoin Norjan puheenjohtajuuskonferenssi DigiNordenissa.
Maapallo ja me sen asukkaina olemme riippuvaisia siitä, että kaikki tekevät joitain muutoksia omassa arjessaan, sanoo Framtiden i våre hender -järjestön johtaja Anja Bakken Riise DialogWebin haastattelussa.
Tarkoituksena ei ole räväyttää auki monta muutosikkunaa kerralla vaan raottaa yhtä pientä muutosikkunaa, toteaa suomalaisen Axxellin kehityspäällikkö Gilla Granberg. Ammattioppilaitoksen uutta strategiaa laaditaan yhdessä vapaaehtoisuuden pohjalta.
– Minusta on aina tuntunut siltä, että päädyn yrittäjäksi, viljelypuutarhuri Josefin Isaksson kertoo. Eräänä päivänä niin sitten kävikin: Isaksson perusti yhdessä veneenrakentaja Jutta Saarisen kanssa ainutlaatuisen, kestävään kehitykseen painottuvan ryhmäperhepäiväkodin. Ensin Isaksson kuitenkin hankki yrittäjän ammattitutkinnon. Nyt Kemiössä sijaitsevaan perhepäiväkoti Lillgårdeniin jonotetaan.