Toimiva arki kaikille
Tässä julkaisussa kootaan yhteen kirjoituksia pohjoismaisista toiminnoista ja hankkeista, joissa on onnistuttu tavoittamaan yksilöitä, joilla yleisesti ottaen on heikot perustaidot ja puutteita etenkin digitaidoissa. Kirjoitusten tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemuksia sekä innostaa ja ottaa oppia toisilta.
Moran kansanopiston ainutlaatuinen kurssi ja alusta, joka luo edellytyksiä elinikäiselle digitaaliselle elämälle, lisäävät kehitysvammaisten mahdollisuuksia tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.
Malmön sfi-opetuksen olosuhteet muuttuivat nopeasti, kun pandemia iski. Opettajien ja koulun johdon oli keksittävä nopeita ratkaisuja oppilaiden tavoittamiseksi.
Fønixin ammatillisessa koulutuskeskuksessa Norjassa monilla osallistujilla on kielteisiä kokemuksia koulusta. Työhön selkeästi liittyvän perusopetuksen myötä motivaatio lisääntyy.
Kompis-peli kehitettiin perustaitojen valmentajaksi. Kun sitä kokeiltiin testiryhmällä, kävi ilmi, että kohderyhmän tarpeet olivat erilaisia kuin aluksi luultiin.
Suomalaiselle aikuiskouluttaja Omnialle Opetushallituksen myöntämä projektiavustus oli ratkaiseva tekijä siinä, että Omnian matalan perustaitotason oppilaat pystyivät jatkamaan opintojaan pandemian aikana.
Suomi käynnisti vuonna 2015 ohjaajajärjestelmän (”tutoropettaja”), jonka puitteissa joitakin opettajia koulutettiin digitaitoihin ja he opettivat kollegoitaan. Tämä osoittautui onnenpotkuksi pandemian iskiessä keväällä 2020.
HRINGSJÁ on koulutus- ja työkuntoutuskeskus. Johtaja Helga Eysteinsdóttir toivottaa tervetulleeksi yhdessä matematiikan opettaja Halldór Örn Þorsteinssonin kanssa. Talossa on mukava tunnelma, paljon hymyjä ja naurua näin Halloweenin kynnyksellä. Kyseessä on kilpailu, jossa parhaassa puvussa saapuva palkitaan.
Tärkeä osa Islannin MSS:n opinto- ja uraohjaajan Steinunn Björk Jónatansdóttirin työtä on kokea, että ihmiset ovat ottaneet ison askeleen elämässään eteenpäin ja asettaneet tavoitteita koulutukselleen tai uralleen.
Matkalla osaajaksi -projektissa projektipäällikkö Janni Glæsel kouluttaa yhdeksän pohjoissjellantilaisen työvoimatoimiston työntekijöitä tunnistamaan, ketkä tarvitsevat yleisiä perustaitoja saadakseen pysyvämpiä työpaikkoja. Se on ollut iso tehtävä, mutta tuloksia alkaa nyt tulla.
Miksi yleisten perustaitojen hankkimistarpeen ja Tanskassa koulutettujen matalasti koulutettujen aikuisten määrän välillä on niin suuri ristiriita? Yritämme vastata tähän kysymykseen tässä artikkelissa. Nykyisessä järjestelmässä on monia esteitä, mutta nyt myös toivoa paremmasta.
