Artikkelit
Miten NVL on tarttunut haasteisiin, joihin Euroopan osaamisen teemavuosi pureutui? Millä keinoin Pohjoismaissa on pyritty parantamaan kohtaantoa, edistämään uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja ratkaisemaan pulaa osaavasta työvoimasta? Tällaisia kysymyksiä esitimme NVL:n validointi- ja ohjausverkostoissa toimiville Agnetha Kronqvistille ja Helgi Þorbjörn Svavarssonille.
Euroopan osaamisen teemavuosi nosti työelämässä tarvittavan osaamisen EU:ssa tapetille kokonaiseksi vuodeksi. Innokkaimmat ovat käyttäneet isoja sanoja. ”Teemavuosi tulee toimimaan ponnahduslautana osaamisvallankumoukseen”, sanottiin Brysselissä huhtikuussa pidetyssä loppukonferenssissa. Ihan niin helposti muutos tuskin kuitenkaan sujuu.
Työpaikan toistuvat digitalisaatiouudistukset voivat monista työntekijöistä tuntua ylitsepääsemättömältä kynnykseltä. Osa nostaa kätensä ylös ja toteaa, ettei enää jaksa vaan siirtyy mieluummin eläkkeelle, vaikka olisi muuten voinut vielä jatkaa työskentelyä. Tekoälyn (AI) käytön myötä digitaalisuuden haaste on saanut uuden käänteen.
Lukihäiriöiset ja muut, joille kirjaimet tuottavat vaikeuksia, ovat generatiivisen tekoälyn myötä saaneet uusia mahdollisuuksia ilmaista itseään ja lukea vaikeita tekstejä, opettaja ja asiantuntija kertovat.
Älä jätä väliin 11.–12.4. Skellefteåssa järjestettävää konferenssia ”Taking great strides towards sustainable competence”. Konferenssin puhujat, kuten Olof Gränström ja Simon Dahlgren, jakavat näkemyksiään siitä miten datan avulla voidaan ymmärtää yhteiskunnan muutoksia ja muokata koulutusohjelmia yritysten tarpeisiin.
Työskenneltyään yli 25 vuotta mainos- ja verkkopalvelualalla Ruotsissa, Wille Bolinder vaihtoi kokonaan toiseen ammattiin. Nykyään hän toimii kuorma-autonkuljettajana ja kuljettaa vaarallista jätettä. Palkan puoliintumisesta huolimatta valinta oli hänen mielestään helppo.
Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen tutkinto- ja validointirakenne, jossa kaikki oppiminen tehdään näkyväksi. Erasmus+ -hankkeessa nimeltä NOVA-Nordic on tehty näkyväksi ja vertailtu olemassa olevia rakenteita ja prosesseja.
Ruotsi tarttuu vuonna 2024 ruoriin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuuskauden painopiste on Pohjolan kilpailukyvyssä, ja läpäisevänä teemana ovat luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka (STEM-aineet). Koulutussektorin kannalta keskeinen tapahtuma on huhtikuussa Skellefteåssa järjestettävä konferenssi, jonka aiheina ovat osaamisen saatavuuden takaaminen ja kestävä siirtymä.
Pohjoismaisissa vankiloissa tuomiotaan suorittavilla vangeilla on päivittäisiä työtehtäviä ja opiskelumahdollisuuksia. Monilla on takanaan keskeytyneet opinnot ja ehkä myös huonoja kokemuksia opiskelusta. Yhdistämällä paremmin työtä ja opiskelua eli käytäntöä ja teoriaa voidaan luoda motivaatiota ja hyviä oppimiskokemuksia
Sanoo Islannin suurin tomaatintuottaja
Ruotsin puolustusvoimat on laatinut asevelvollisuuttaan suorittaville useita osaamistodistuksia, joita on kytketty Ruotsin kansalliseen tutkintojen viitekehykseen Näiden todistusten odotetaan hyödyttävän sekä veronmaksajia että asevelvollisia. Yksi tärkeä näkökulma on se, että ne pidentävät yksilöllistä sotakelpoisuutta usealla vuodella.
Kuvittele, että aloitat uudessa työpaikassa. Kielitaitosi on horjuva, ja moni asia jää epäselväksi. Jos paikalla onkin ihminen, joka voi selittää, olla avuksi ja vastata kysymyksiisi, pääset monta askelta eteenpäin.
Pohjoismaisen tutkimusryhmän mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa ei ole tarpeeksi tietoa validoinnista.
Miten välittäisimme tehokkaasti ilmastokriisitietoutta suurelle yleisölle? Journalistit valittavat, etteivät lukijat jaksa lukea ilmastoaiheisia artikkeleita. Mitä he tekevät väärin?
Elämme muutoksen aikaa. Näillä sanoilla Ruotsin Ammattikorkeakouluviraston pääjohtaja Thomas Persson avasi kolmipäiväisen Skills Meetup Sweden -konferenssin. Konferenssiin osallistui lähes 400 eri toimialojen ja ammattien edustajaa Ruotsista ja muualta Pohjolasta.
Roskilden yliopiston lehtori Louise Tranekjær pelasi lapsena tietokonepelejä. Ehkä juuri oman pelitaustansa vuoksi hän keksi kehittää pelin kouluja käymättömille tekstiilihuoltoalan työntekijöille, jotka eivät osaa tanskaa.
Motivaatio on tärkeää kielenoppimisessa, mutta onko se tärkein kielenoppimisen prosesseja selittävä tekijä, kun kyse on aikuisista maahanmuuttajista, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan koulutusta?
Abdulkhadir Mohamed opettaa somaleja malmöläisessä Hyllie Parkin kansanopistossa.
Keskustelu nuorten pahoinvoinnista ryöpsähti syksyllä, kun Aalborgin yliopiston nuorisotutkimuksen keskus julkaisi aiheesta kirjan. Puoli vuotta myöhemmin on edelleen epäselvää, parantaako keskustelu nuorten vointia, sanoo professori Noemi Katznelson.
Kielenopetukseen kaivataan uutta asennetta, koulutukseen pääsyä tulee helpottaa ja työmarkkinoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tiivistää. Kieliopin sijasta tarvitaan enemmän panostusta käytännön kielitaitoon!
”Kuin iso leikkikenttä aikuisille, joita kiinnostaa hieman erilainen elämäntapa”, hankekoordinaattori Viviane Straub luonnehtii Gotlannissa sijaitsevaa Suderbyn-ekokylää. Monine luomuviljelmineen Suderbyn on kuin keidas, mutta tärkeintä on kuitenkin sosiaalinen kestävyys. Pienessä yhteisössä noudatetaan sosiokratian periaatteita.
Opiskelupaikkoja aiotaan siirtää suurkaupungeista pienempiin kaupunkeihin osana poliittista suunnitelmaa. Uudistuksesta on monenlaisia mielipiteitä riippuen siitä, katsotaanko sitä Kööpenhaminan vai eteläisen Jyllannin näkökulmasta.
Cecilia Bjursell on kasvatustieteen professori, joka on viime vuosina syventynyt kaikkein ilontäyteisimpään opiskelumuotoon: yli 65-vuotiaiden vapaaehtoiseen opiskeluun.
Grit:lab on syntynyt yhteistyönä, johon osallistuvat ahvenanmaalainen peliyhtiö Paf, Ålands yrkesgymnasium ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Se on kokonaan projektiperustainen koodarikoulutus, jossa on osallistujia yli 20 maasta.
Mitkä ovat Pohjoismaiden väestön isoimmat osaamisaukot vihreän siirtymän edellyttämässä osaamisessa? Tätä pohdittiin taannoin Norjan puheenjohtajuuskonferenssi DigiNordenissa.
Malmön sfi-opetuksen olosuhteet muuttuivat nopeasti, kun pandemia iski. Opettajien ja koulun johdon oli keksittävä nopeita ratkaisuja oppilaiden tavoittamiseksi.
Miksi yleisten perustaitojen hankkimistarpeen ja Tanskassa koulutettujen matalasti koulutettujen aikuisten määrän välillä on niin suuri ristiriita? Yritämme vastata tähän kysymykseen tässä artikkelissa. Nykyisessä järjestelmässä on monia esteitä, mutta nyt myös toivoa paremmasta.
Matkalla osaajaksi -projektissa projektipäällikkö Janni Glæsel kouluttaa yhdeksän pohjoissjellantilaisen työvoimatoimiston työntekijöitä tunnistamaan, ketkä tarvitsevat yleisiä perustaitoja saadakseen pysyvämpiä työpaikkoja. Se on ollut iso tehtävä, mutta tuloksia alkaa nyt tulla.
Tärkeä osa Islannin MSS:n opinto- ja uraohjaajan Steinunn Björk Jónatansdóttirin työtä on kokea, että ihmiset ovat ottaneet ison askeleen elämässään eteenpäin ja asettaneet tavoitteita koulutukselleen tai uralleen.
HRINGSJÁ on koulutus- ja työkuntoutuskeskus. Johtaja Helga Eysteinsdóttir toivottaa tervetulleeksi yhdessä matematiikan opettaja Halldór Örn Þorsteinssonin kanssa. Talossa on mukava tunnelma, paljon hymyjä ja naurua näin Halloweenin kynnyksellä. Kyseessä on kilpailu, jossa parhaassa puvussa saapuva palkitaan.
Suomi käynnisti vuonna 2015 ohjaajajärjestelmän (”tutoropettaja”), jonka puitteissa joitakin opettajia koulutettiin digitaitoihin ja he opettivat kollegoitaan. Tämä osoittautui onnenpotkuksi pandemian iskiessä keväällä 2020.
Kompis-peli kehitettiin perustaitojen valmentajaksi. Kun sitä kokeiltiin testiryhmällä, kävi ilmi, että kohderyhmän tarpeet olivat erilaisia kuin aluksi luultiin.
Fønixin ammatillisessa koulutuskeskuksessa Norjassa monilla osallistujilla on kielteisiä kokemuksia koulusta. Työhön selkeästi liittyvän perusopetuksen myötä motivaatio lisääntyy.
Moran kansanopiston ainutlaatuinen kurssi ja alusta, joka luo edellytyksiä elinikäiselle digitaaliselle elämälle, lisäävät kehitysvammaisten mahdollisuuksia tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.
Suomalaiselle aikuiskouluttaja Omnialle Opetushallituksen myöntämä projektiavustus oli ratkaiseva tekijä siinä, että Omnian matalan perustaitotason oppilaat pystyivät jatkamaan opintojaan pandemian aikana.
Ensimmäiset opiskelijat pääsevät aloittamaan akkuteollisuusalan ammatillisen korkeakoulutuksen tänä syksynä. Norjassa rakennetaan parhaillaan isoja akkutehtaita Mo i Ranassa ja Arendalissa sekä useilla muilla paikkakunnilla. Vikenin ammatillisessa oppilaitoksessa valmistellaan täyttä häkää uutta korkea-asteen koulutusohjelmaa ammattikoulutetuille, jotka haluavat hakeutua töihin akkuteollisuuteen.
Opintopiirit tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää työntekijöiden osaamista pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Se kuitenkin edellyttää, että työntekijät ovat valmiita sitoutumaan ja että työpaikka tarjoaa mahdollisuuksia käyttää uutta tietoa, todetaan NVL:n toteuttaman pilottihankkeen arviossa.
Miten voimme tavoittaa kaikki ne ihmiset, jotka jäävät digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle? Kysymys on erittäin ajankohtainen. Miten Suomessa toimitaan? Onko muilta Pohjoismailta opittu jotain? Kysyimme asiaa kahdelta NVL Digital -verkoston suomalaisedustajalta.
Ukrainan sota on lisännyt mediataitojen tarvetta. Suomessa julkisen palvelun TV- ja radioyhtiö on asiassa jo aimo askeleen edellä. Svenska Ylen toimittaja Heidi Finnilä opettaa työssään mediataitoja kaikenikäisille. Kolkko Trollibunkkeri on yksi väline taistelussa nettitrolleja, valeuutisia ja disinformaatiota vastaan.
Miten varmistamme, että esimerkiksi ammattialojen sisäiset sertifioinnit ja muut non-formaalit tutkinnot pystytään arvioimaan samalla tavoin eri maissa? Tätä tutkitaan parhaillaan Erasmus+ -hankkeessa.
Monet iloitsevat mahdollisuudesta kerryttää opintopisteitä vapaasta sivistystyöstä ja kolmannelta sektorilta. Suomessa prosessin yhtenä välineenä käytetään osaamismerkkejä. Mutta onko se oikea reitti?
Validoinnin NVL-asiantuntijaverkoston laatima pohjoismainen malli toimii pohjana validointityön kehittämiselle Itä-Göötanmaan maakunnan 13 kunnassa.
Syyrialaispariskunta Hasna Naasan ja Salah Moussa ovat ensimmäisiä, jotka opiskelevat Ahvenanmaalla aikuisten perusopetuksessa. He viihtyvät Ahvenanmaan maaseudulla.
Maapallo ja me sen asukkaina olemme riippuvaisia siitä, että kaikki tekevät joitain muutoksia omassa arjessaan, sanoo Framtiden i våre hender -järjestön johtaja Anja Bakken Riise DialogWebin haastattelussa.
Nykyisin teknologia ajaa yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä, ja sillä on suuri vaikutus kilpailukykyyn. Teknologia muuttuu jatkuvasti, mutta muutosvauhti on nyt nopeampi kuin koskaan aiemmin.
Tarkoituksena ei ole räväyttää auki monta muutosikkunaa kerralla vaan raottaa yhtä pientä muutosikkunaa, toteaa suomalaisen Axxellin kehityspäällikkö Gilla Granberg. Ammattioppilaitoksen uutta strategiaa laaditaan yhdessä vapaaehtoisuuden pohjalta.
Seinäjoella on onnistuttu nostamaan pitkäaikaisyöttömien työllisyysastetta reilusti. Projektikoordinaattori Yrjö Uurtimo on innoissaan. – Nyt tavoitteenamme on kaksinkertaistaa osallistujien ja työntekijöiden määrä.
IFOUS-hanke on tiiviisti ajan hermolla. Aikuisten etäopetus on jatkunut lähes kaksi vuotta, ja opettajat tarvitsevat tietoa digiosaamisesta ja sen kehittämisestä kohderyhmässä.
Hiljattain saatiin päätökseen pilottihanke, jossa testattiin työelämässä hankitun osaamisen validoimista tiettyjen standardien mukaan. Hanketta johti Työelämän koulutuskeskus FA yhteistyössä Iceland Businessin ja Islannin ammattiliittojen keskusjärjestön kanssa.
Matematiikka voi tukea ongelmanratkaisutaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämänalueilla ja jotka antavat tärkeitä välineitä demokraattisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Näin sanoo Mahmut Aydin, joka opettaa matematiikkaa aikuisten perusopetuksessa.
Opetuksen järjestäminen työpaikalla tuo mukanaan suuria hyötyjä. Se voi parantaa työntekijöiden osaamista, motivoida heitä lisäkouluttautumiseen sekä taata yrityksen tarvitseman osaamisen, yritysneuvoja Inger Goul Andersen sanoo. Koulutusmuoto edellyttää kuitenkin huomattavaa joustavuutta – etenkin vastaisuudessa.
”Pohjola on paras. Talven liekkipyörre, kesäyön ihme. Käy tuulta päin, vuorten halki. Katso pohjoiseen. ” Nämä säkeet ovat runoilija Rolf Jacobsenin runosta ”Nord” (Pohjola). Yhä useampi katsoo pohjoiseen: pohjoisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän poliittista kiinnostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Vuonna 2021 on Suomen vuoro johtaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa. Luvassa on ohjelma, jonka luomisessa ministeriöt ovat tehneet yhteistyötä yli kaikkien sektorirajojen – myös NVL:n kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Ulla-Jill Karlssonilla on suuret odotukset.
Ahvenanmaalla on laadittu uusi koulutusmalli aikuisille, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus. Pienet saaristokunnat saavat nyt todellisen mahdollisuuden toteuttaa vuonna 2021 voimaan tulevaa lakia.
Norjassa jokainen voi itse valita, haluaako ohjausta kasvokkain uraohjauskeskuksessa vai nimettömänä verkossa
– Minusta on aina tuntunut siltä, että päädyn yrittäjäksi, viljelypuutarhuri Josefin Isaksson kertoo. Eräänä päivänä niin sitten kävikin: Isaksson perusti yhdessä veneenrakentaja Jutta Saarisen kanssa ainutlaatuisen, kestävään kehitykseen painottuvan ryhmäperhepäiväkodin. Ensin Isaksson kuitenkin hankki yrittäjän ammattitutkinnon. Nyt Kemiössä sijaitsevaan perhepäiväkoti Lillgårdeniin jonotetaan.
Ammatillisessa koulutuksessa on Suomessa otettu käyttöön henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat